Mitä sanoa ystävälle, joka on väkisin viety psyk.hoitoon? Tuntee tulleensa petetyksi ja kaltoin kohdelluksi eikä kykene rauhoittumaan.
Mitä sanoa ystävälle?
ideaa?
201161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
itsaria, ei tommosesta kuitenkaan parane,mömmöjä on vedettävä loppuelämä ettei aivoissa kilahda. Lopuksi tarjoudu auttamaan operaation kanssa.
kaivaa kiltisti nappulapurkkisi esille. Saat varmaankin uusia ennen aikomaasi omaa operaatiotasi. Helpottaisi vain oloasi siihen saakka.
Murha on synti, ei sitä. Eikä se niillä nitroilla onnistunutkaan.
Taidat olla aivan idiootti.
minä otan,onneksi ei tarvitse kerjätä jokaista tabua lekureilta.Niitä meneekin sellaista vauhtia,etteivät varmaan antaisikaan..
Sano hänelle,ettei elämä siihen lopu vaan jatkuu ja että hänestä pidedtään huolta ystävien taholta.Ole valmis menemään häntä katsomaan ja auttamaan,missä suinkin voit.Vie hänelle appelsiineja ja suklaata.Ole hänen vierellään ja puhele hänen kanssaan.Anna hänen avautua rauhassa.Ota osaa myös keskusteluun lääkärin kanssa.Kyllä se siitä tokenee.Yhdessä eteenpäin.
Hän on ollut aivan auki jo useita vuosia.
samaa mieltä kuin kultu
tosiystävät punnitaan vaikeissa tilanteissa
tosiystävä auttaa aina ja ennenkaikkea vierailee niin usein potilaan luona kuin vain voi
tilanne ole lopullinen. Älä mene mukaan levottomuuteen, mutta hänen purkaa omaansa. Jos et tiedä mitä sanoisit, niin kerro se. Voit myös kertoa omista tunteistasi asiaan liittyen, vaikka et esittäisi mielipiteitä asioista.
Kun kyseessä kuitenkin on hoitohenkilökunnan taitamattomuus ja huono käytös.
ettei hoitohenkilökunta toimi oikein. Myös minusta on joskus tuntunut siltä. Aina joukosta kuitenkin löytyy, joku jonka kanssa menee hyvin. Silloin voi hakeutua tämän hoitajan kanssa juttusille.
Onko kätesi veressä?
Vaikka joku on joutunutkin virkakoneiston hampaisiin se ei tarkoita täydellistä tyhmyyttä. Kokemuksiin vedoten voin sanoa että aika moni psykologiaan uskova on aika huono kuuntelija heikon itsetuntonsa vuoksi. Tälläisen "asiantuntijan" kanssa keskustelusta on syntynyt monta surkuhupaisaa viestiketjua.
Miten voi olla ihmismielen asiantuntija vaikka ei osaa kuunnella toista?
Psykologiassa on todella paljon aukkoja ja monet lääketieteelliset vaivatkin yritetään selittää psykologian keinoin, kun niitä ei muuten pystytä selittämään (tai syntytapaa ei tunneta). Tuosta minullakin on kokemuksia, mutta onhan se tärkeää saada jokin nimike omalle erikoisuudelleen, kuten eräs psykiatri sanoi. Olipa se sitten oikea tai väärä diagnoosi.
Aika outoa. Itselläni on siis ollut hyvä tuuri, kun olen onnistunut saamaan hyvät hoitajat, psykologit ja psykiatrit, paria tapausta lukuunottamatta. Tällöin on ollut kerran kyse hoitajan ammattitaidon puutteesta ja muulloin kemiat vain eivät ole sopineet. Olen ollut potilaana jo kauan ja useilla eri paikkakunnilla.
Kyseessä ei kuitenkaan ole manipuloitavuuteni, miellyttämisen haluni eikä tyhmyyteni. Koska juuri kyseisten piirteiden puuttuminen tekee minusta soveltumattoman normien mukaiseen elämään. Sairaus on opettanut myös sen, ettei ylimielisyydestä ole hyötyä, missään tilanteessa.
Viestiketjun alussa oli juttu pakkohoitoon joutuneen ystävän (sitaateilla tai ilman) neuvottomuudesta hoidon jälkeen.
Pakkohoitoa käytetään paljon kiusantekoon. Yleensä aloitteentekijä löytyy uhrin lähipiiristä. Meidän normi-ihmisten mukaan ystävyys perustuu luottamukseen mutta psykologian mukaan näin ei ole.
Toki moni on psykiatrin potilas hallinnollisista syistä esim. saadakseen sairaseläkkeen, 50-vuotiaana kun on enää vaikea saada työtä. Eläkelainsäädäntöä pitäisi tältä osin kehittää.
Psykologian mukaan auttajaviranomaisten ja kansalaisten väliset riidat johtuvat toisen osapuolen sopeutumattomuudesta yhteiskunnan normeihin. Onhan se kyllä niin ettei mikään laki kiellä pakkohoitoa, mutta psykologia on niin epämääräistä että pakkohoidon tarpeessa olevaksi voi määritellä kenet vain ja päätöksen voi toimeenpanna melkein miten vain joutumatta vastuuseen teoistaan. Kun tuollainen "auttaminen" on jatkuvaa, raakalaismaista, laajamittaista ja ison systeemin harjoittamaa, niin voi kysyä kuka tässä on yhteiskuntaan sopimaton?
ei jouduta noilla perusteilla. On eri asia joutua tarkkailuun toisten huolestuneisuuden vuoksi. Tällöin ei ole viranomaisilla muuta mahdollisuutta, he eivät voi jättää ihmistä yksin, jos on epäily esim. itsensä vahingoittamisesta, se olisi rikos. Rikos ei siis ole tarkkailuun vienti. Pakkohoito on erittäin harvinaista itse asiassa, eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että on psykiatrisen puolen asiakas saati sitten läheisten huolen (lue: kauna, jos haluat) kanssa!!
Pystyy sieltä hoidostakin varmaan pääsemään pois, että kannattaa sanoa, että rauhoittaa mielensä ja ei ota turhia paineita asiasta.
Kannattaa sanoa ainakin ettei rupea seurustelemaan uusien ihmisten kanssa. Ei pysty, ei kykene enää lääkittynä muuta kuin murskaamaan muiden sydämmiä. Kokemusta on.
Riippuu tilanteesta ja sairauden laadusta. Uudet ihmissuhteet voivat myös olla pelastus.
Näinhän se tietysti on, ihmissuhteet ovat tärkeitä meille kaikille. Omalla kohdalla vaan yks paska juttu, mutta se siitä.