Minulla on biologinen äiti (käytännössä isää ei ole ollenkaan). Vanhemmat erosivat, kun olin ala-asteella. Isäni on sairas ja äitini ollut aina kykenemätön olemaan äiti vaikkakin tehnyt parhaansa. Näin on sanonut mm. lääkäri...
Olen "kasvanut kieroon", naisihanteeni olen huomannut ottaneeni televisiosta, myös naisen käyttäytymisen ym. olen oppinut siitä saastasta ja vasta tänäpäivänä tajunnut, että se ei olekaan totta. Ei jumala ole luonut ihmistä sellaiseksi.
Itkettää, sielussa ja sydämmessä olisi paikka oikealle äidille, myös biologiselle, mutta tahtoisin oikean äidin nyt vaikka olen yli 20. Tahtoisin ne kokemukset, yhdessäolon, opetulsen ja kasvatusta...ehkä neuvojakin. En tahdo ystävää, en paijausta vaan äidin. Äidin jonka mielipiteet voivat olla erit, kuin minun, äidin jonka kanssa voi riidellä (turvallisesti). Tahtoisin kokemuksen äidistä.
Mistä sellaisen saisin?
Ei kai kukaan ole koskaan liian iäkäs saamaan oikeaa äitiä.
Olen "kasvanut kieroon", naisihanteeni olen huomannut ottaneeni televisiosta, myös naisen käyttäytymisen ym. olen oppinut siitä saastasta ja vasta tänäpäivänä tajunnut, että se ei olekaan totta. Ei jumala ole luonut ihmistä sellaiseksi.
Itkettää, sielussa ja sydämmessä olisi paikka oikealle äidille, myös biologiselle, mutta tahtoisin oikean äidin nyt vaikka olen yli 20. Tahtoisin ne kokemukset, yhdessäolon, opetulsen ja kasvatusta...ehkä neuvojakin. En tahdo ystävää, en paijausta vaan äidin. Äidin jonka mielipiteet voivat olla erit, kuin minun, äidin jonka kanssa voi riidellä (turvallisesti). Tahtoisin kokemuksen äidistä.
Mistä sellaisen saisin?
Ei kai kukaan ole koskaan liian iäkäs saamaan oikeaa äitiä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei sulla olis ketään sukulaisnaista,mummua,kummitätiä,tätiä,joka vois täyttää sun tyhjiön ja alkaa vähän niinku varaäidiks?Missä sä olet lapsuutes ja nuoruutes asunut ja kenen luona?Itse olen jäänyt äidittä 12 vuotiaana ja tavallaan aina etsinyt sitä äitiä esim.poikakamujen äideistä,eli jotenkin pystyn ymmärtämään tuskas.
Perhekodissa oon kasvanut, huostaanotettu mukula.
Ei ole sellaisia sukulaisia tms. Tokihan silloin tämä asia olis ollu vähä helpompi jos se äippä olis sukulainen tms.
Tahtoisin tutustua uuteen henkilöön, uuteen äippään. Vähä hassu ajatus, mutta toiaalta hyvä.
Milloinhan Mannerheimin lastensuojeluliitto tai jokin vastaava perustaa varaäiti palvelun ja miksi ei varaisä, varasisko, varaveli tai vaikka varamummu/pappa! = )
Ihminen sais tutustua sitä kautta luotettavaan aikuiseen jne. Ystäväpalvelun tapaan. Joko sellaisia mahtaa olla? Hmm..kehityskelpoinen idea ; )
Mannerheimin lastensuojeluliittoon tai pelastakaa lapset ry:hyn. Heiltä saa varmasti tietoa yhdistyksistä, jotka saattavat yhteen äitejä tarvitsevia lapsia (siis yleensä juuri jo aikuisia lapsia), lapsia tarvitsevia äitejä ja mummoja, joilla ei ole lapsia mutta jotka haluaisivat ola mummoja.
Varsinkin nykyaikana, kun muutetaan kauas pois kotiseudulta, jäävät perhesuhteet kovin etäisiksi esim. omien vanhempien kanssa ja saatuaan lapsia nuoripari jää kaipaamaan jokapäiväisiä arkiohjeita, joita taas mummot ja vaarit, jotka ovat jääneet yksin kaupunkiin asustelemaan voivat ja haluavat tarjota läheisemmin ja kätevämmin kuin omat vanhemmat.
Mannerheimin lastensuojeluliittoon tai pelastakaa lapset ry:hyn. Heiltä saa varmasti tietoa yhdistyksistä, jotka saattavat yhteen äitejä tarvitsevia lapsia (siis yleensä juuri jo aikuisia lapsia), lapsia tarvitsevia äitejä ja mummoja, joilla ei ole lapsia mutta jotka haluaisivat ola mummoja.
Varsinkin nykyaikana, kun muutetaan kauas pois kotiseudulta, jäävät perhesuhteet kovin etäisiksi esim. omien vanhempien kanssa ja saatuaan lapsia nuoripari jää kaipaamaan jokapäiväisiä arkiohjeita, joita taas mummot ja vaarit, jotka ovat jääneet yksin kaupunkiin asustelemaan voivat ja haluavat tarjota läheisemmin ja kätevämmin kuin omat vanhemmat.
Itse olen nyt 46v.
neljän lapsen äiti.
Asuin mummoni kanssa kun oli pieni,toki kotonakin mutta en muista kertaakaan että äitini olisi esim.ottanut syliin halannut lukenut iltasatua tai jotain muuta vastaavaa...
ainut hyvä puoli koko hommassa on se etten IKINÄ omia lapsiani ole lyönyt vaatehenkareilla vöillä hellyyttä riittää.
Kävin hammashoitajalla puoli vuotta sitten tyttäreni kanssa joka on 6v.
Hammashoitaja torui minua koska suukkottelen tytärtäni iltaisin nukkumaan messä suulle, siis hyvän yön suukko.
Sama kun jätän hänet kerhoon haen pois ynnä muissa tilanteissa.
Tulee reikiä hampaisiin koska tytär saa minulta bakteereja.
Sanomattakin on selvää mitä vastasin moiselle hoitajalle,niin paljon kun maailmassa on lapsia jotka joutuvat kasvamaan elämään ilman hellyyttä ja rakkautta niin jos sitä heille annat turpiisi saat,eli se on väärin.En tiedä mitä sulle neuvoksi antaisin itse olen vuodesta toiseen kitkutellut eteenpäin sillä että hommasin omat lapset,mille hellyyttä antaa.
Lapset antavat sitä mulle takaisin päivittäin,meidän välinen suhde ei ole millään lailla vääristynyt.
" lastani ovat aikuisia 24 ja 22v.
asuvat omissa oloissaan kaksi nuorempaa 6 ja 4v.
No äitini teki itsemurhan unilääkkeillä n.vuosi sitten (tulee marraskuussa)itsesyytökset ovat ollet aivan viimisen päälle, mutta eteenpäin ON MENTÄVÄ:
Niin kuin kerroin 46v. olen ja loppuun asti toivoin itselleni äitiä....
Niin olisin viellä hallunut lisätä, että älä anna äitisi pilata koko elämääsi, olet viellä nuori koko elämä edessä.
Itse otin valtavat paineet ressit tuntui että kaikki meni poskelleen tein niin tai näin.
Silloin kun äitini 2v. sitten totesi että 2vuotias tyttäreni on samanlainen huora kuin minä päätin.
Sen olen hyväksynyt ikäni että minua ei hyväksytä mutta lapsiani KUKAAN oli vaikka kuinka niin sanottu äiti moiti.
Tsemppiä sulle.
Koita ymmärtää että pilaat koko elämäsi jos takerrut moiseen asiaan.
ETEENPÄIN!
Tätä en tajua.. Miksi ei voi antaa niitä suukkoja POSKELLE? Miksi pitää suulle, mielestäni se on miehen ja naisen väline tapa.. Ei kai se sen vähempää rakastavampaa ole poskelle suukottaa??
Rakastaa voi monella tapaa, rakkautta voi olla sekin, ettei halua antaa lapselleen bakteereja. Minä en ainakaan ehdoin tahdoin halua halua tartuttaa lapselleni mutansseja kun tiedän miten tuskallista reikien paikkaus on!
Meillä osoitetaan rakkautta poskisuukoin, sylittelyin, hellittelyin, kauniin sanoin jne. Tapoja on monia! Mutta sellaisia tapoja en suosi, jotka aiheuttavat lapselleni myöhemmin ongelmia!!
Koitan olla takertumatta ja löytää oikean tavan suhtautua asiaan.
Sille en voi mitään, että täyttämätön tyhjiö sisälläni ei tunnu koskaan tulevan täyteen. Siellä on rakkautta sisältävä paikka joka on varattu äidilleni, naiselle joka hyväksyy minut , naiselle joka haluaa viettää kanssani aikaa, naiselle joka opettaa mulle elämää ja naiselle jota voisin kunnioittaa.
Nämä elämässäni tärkeiksi muodostuneet ihanat naiset joita arvostan suuresti ovat aina olleet työntekijöitä. Vaikka he eivät koskaan ole mitään sen läheisempää olen kiitollinen, että tämä yhteiskunta antaa minulle apuaan.Kiitollinen olen myös näille työntekijöille ihmisinä sekä heidän roolissaan.
Moi! On se kurjaa kun, sinun asiat ovat noin.Minä olen 50v. kahden pojan äiti. Olisin niin halunnut tehdä lisää lapsia ja vaik onnistanut tytön saamaan. X mieheni ei halunnut noita kahtakaan poikaa. Mietin usein että, miksi asiat eivät olisi voinut olla toisin.Näen tosi usein että olen synnyttänyt tytön ja täynnä riemua ja onnea, mutta herätessäni huomasin ettei se ollutkaan totta. Terv. Surumieli.
Toisaalta ymmärrän Sinua hyvin, mutta toisaalta en. Minulla ei ole kokemusta joten en kykene asettumaan asemaasi enkä edes kovin lähelle sitä.
Voisitko olla onnellinen näistä kahdesta, ihanasta poikalapsestasi? Voisitko ajatella niin, että keskittyisit siihen onneen jonka olet saanut saattamalla heidät maailmaan ja kasvattamalla (toivottavasti) hyvin?
Et ilmeisesti kaivannutkaan äitiä?