puhumattomat autistit?

aikku

Onko täällä perheitä joilla on autistinen lapsi joka ei osaa puhua? Kuinka vanha hän on ja miten kommunikoi? Meillä kolme vuotias poika ja pelkään kovasti ettei hän opi puhumaan koskaan. Äänteitä on kuitenkin esim. tätätä mamama papapa uusin gagaga.. huutaa eiii, sanoja pari: tutu =tutti, äiti, nuo lähinnä vain käytössä, välillä ollu muutama sana enemmän mutta unohtuneet mm. mamma. Onko se tosi että 50% autisteista ei opi puhumaan, tai puhuminen on vähäistä? Ei kai se auta kuin odottaa ja katsoa, poika saa kuitenkin puheterapiaa kaksi kertaa viikossa jolloin opetellaan pcs-kuvien käyttöä ja vuorovaikutustaitoja.

20

9311

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • davalyan

      oppi puhumaan 3 ja 4 vuoden välillä ja puhe on kohtalaisen hyvää.Tosiaan jotkut eivät opi ollenkaan,mutta useimmat jotka oppivat niin vasta aika myöhään,3-5 vuoden välissä,että vain aika näyttää kuinka teillä.

      • autistin äiti myös

        meillä lapsi on 10-vuotias ja puhetta on hyvin vähän. kommunikointi hoidetaan eleillä, korteilla, puheella. lapsi hoitaa lähinnä korteilla/eleillä.

        paljon ekolaliaa esimerkiksi elokuvista otettuja lausahduksia. joskus lapsi saattaa laulaa jostain lastenlaulusta yhtäkkiä yhden säkeistön. olen aina ihmetellyt sitä, että lapsella on selvästi taito puhua, mutta kuitenkin puhetta ei ole paljonkaan sen varsinaisessa merkityksessä. yksittäisiä sanoja on paljon, mutta lauseita ei ole.


    • Anu

      Hei!
      Meillä poika, nyt seitsemän vuotias oppi puhumaan 1-2 vuotiaana tosi paljon,lauseita, lauleskeli ym. Sitten kun autistiset piirteet iskivät 3 vuoden jälkeen, puhe jäi vähitellen kokonaan pois ja nyt ei puhu ollenkaan.Pojallemme tehtiin diagnoosi 3-vuotiaana ja silloinkin hän vielä puhui paljonkin.Tämä on niin ihmeellinen sairaus tämä autismi, ei tiedä huomisesta päivästä, mitä on edessä....Niin, poikamme kommunikoi siten, että ottaa hihasta kiinni kun haluaa jotakin, kuvia opetellaan kovasti!

      • Aikku

        vastanneille! On tämä kyllä niin epävarmaa elämää, ei voi muuta sanoa! Päivä kerrallaan mennään vain, muu ei kannata. Meillä myös poika tulee kädestä kiinni ottamaan ja vie asian luo mitä haluaa tai jos ulos tahtoo lähtä niin vie ulko-ovelle. Iloinen poika meillä on, ja olen pikkuhiljaa alkanut hyväksymään autismin. Olen kiitollinen siitä mitä meillä on, iloinen ja reipas poika, jolla nyt sattuu olemaan omalaatuisia piirteitä :) Vaikka vaikeaa välillä onkin niin toivotan onnea ja jaksamista kaikille erityispiirteisten lasten vanhemmille! Kyllä me pärjätään!!


    • Tepa

      Minun tyttö 11 v.Tyttö oli muutaman sanan oppinut ennenkuin "muuttui" autistiseksi ja nekin sanat jäivät eli ei siis sanoja ollenkaan nyt.PC-kuvat toimivat todella hyvin,ainoa asia joka harmittaa on se että emme heti aloittaneet niiden käyttöä,vasta noin 3 vuotta olleet käytössä.Ota ihmeessä kuvat käyttöön aktiivisesti,tosi nopeasti meidänkin tyttö ne oppi,vaikka lapsesi ehkä oppisikin puhumaan niin kuvien käyttö ei mene "hukkaan" !
      Ja kuvissa on se hyvä puoli että kaikki ymmärtävät niitä,em kun noita viittomiakin yritettiin mutta eihän niitä kaikki osaa mutta kuva jossa vielä sana mukana,kuten esim vaikka mehu,eli mehukannun kuva ja kuvassa myös lukee mehu,eli teksti ja kuva yhdessä.
      Ja kun se kuvien opettelimen alkaa niin vaikka tietäisitkin mitä lapsesi haluaa niin pyydä näyttämään kuvaa ja jos ei näytä niin ota sinä se kuva ja sano että tätäkö haluat.Sillälailla lapse oppii sen että kuvaa näyttämällä saa sen minkä haluaa.Näin meillä ainakin.Vaikka pakko myöntää että välillä täytyy piilottaa McDonaldsin kuva kun sitä näytetään 10 kertaa päivässä :o)
      Tsemppiä sinulle !

      • Mustuaiset

        voiko aikuisella autistilla hävitä puhe?


      • Anonyymi
        Mustuaiset kirjoitti:

        voiko aikuisella autistilla hävitä puhe?

        valitettavasti joillakin voi


    • klmxnc

      Meillä 4-vuotias tyttö puhuu vain "omaa" kieltään. Kauheasti paapattaa koko ajan ja päästelee erilaisia äänteitä. Ajoittain uskomme kuulevamme ihan oikeitakin sanoja. Laululeikein olen saanut hänet myös ääntelemään esim. auton pärinää tai oven koputus ääntä. Kommunikaatiossa ei onnistu kuvat ollenkaan eikä viittomat(on kokeiltu kotona ja päiväkodissa), vaan yritetään ymmärtää mahdollisimman paljon mitä tyttö tarkoittaa. Yleensä hän ottaakin kädestä kiinni ja vie käden siihen paikkaan, josta haluaa jotakin ym. Jääkaapista hakee esim. itse juotavat ja ruuat mitä haluaa syödä. Kauheasti tietenkin toivottaisiin, että kielen solmut aukeaisivat ja puhettakin alkaisi tulemaan, mutta päivä kerrallaan mennään ja joskus oikein riemusta hypin kun kuulen tytön päästäävän jonkun sanan suustaan.

      • eikkajussi

        vuosi sitten ei puhunut sanaakaan, eikä ymmärtänyt puhetta lainkaan. kaikki toiminta oli myös toooooosi omaehtoista eli raivareita paljon, yöt huusi, väkivaltaa myös tosi paljon. tammikuussa alkoi tiivis puheterapia ja otettiin kuvat käyttöön, heinäkuussa alkoi toimintaterapia. nyt puhuu auttavasti, puheterapeutti sanoi että hänen mielestään on puhuva lapsi. kehitys ollut tosi huimaa. meillä puheterapiaa ollut 1-2x /vko, päiväkoti kuntouttava ja siellä tiivistä terapiaa avustajan kanssa, lisäksi kotona oikeastaan kaikki toiminta toteutetaan jotenkin kuntouttavasti, tehdään koritehtäviä, kaikki toiminnat myös kuvitettu yms.yms.

        kova työ on tehty, mutta nyt alkaa kantamaan hedelmää. toki vaikeuksia vielä on, mutta mielestäni puhe n. 2v tasolla, jonkin verran ymmärtää jo puhetta ja osaa toimia ohjeiden mukaan. nyt haasteena tuo omaehtoisuuden vähentäminen. kuvat on tosi suuri apu, meillä kotona kaikki kuvitettua, eli kaapeissa kuvat mitä kaapit sisältää, vessassa kuvat pytyllä käymisestä, käsien pesusta ym. kuvitettu päiväjärjestys, jääkaapin ovessa mangeeteilla kuvat, mitä lapsi sieltä kentien haluaa jne. meillä oli iso ongelma kanssa toi kun poika toi mitä halusi ja näin ollen jääkaappi, pakastin ym. ovet usein jäi auki, nyt ovet lukittu ja poika tuo kuvan mitä haluaa. meillä myös kaulanauha jossa pikkukuvia, tärkeimmät toiminnot, leikit, tehtävät, ruuat ym. ja tämä kaulanauha kulkee sen aikuisen mukana kuka pojan kanssa on, eli päiväkodissa hoitajan, mummolassa mummon jne. pojalla myös oma iso kuvakansio jossa tarranauhalla paljon kuvia, sieltä sitten etsii mitä haluaa kertoa. tämä kansio kulkee pikku repussa pojan mukana.

        tuo kuvien käyttöönotto näinkin laajassa mittakaavassa kun meillä, on kyllä vaativaa, mutta kun niiden käyttöön asennoituu niin nopeasti alkavat toimimaan ja lapsi oppii niitä käyttämään. helpottaa monia tilanteita, mutta vaaatii kyllä tosi paljon toistoa ja palkitsemista ennen kun alkaa toimia, meillä palkintoina oli pienet suklaakarkit ja rusinat. :) kuvien (ja namien) avulla opittiin myös kesällä täysin kuivaksi :)

        meillä ei ole (vielä) suoraa autismidiagnoosia, tällä hetkellä mennään diagnoosilla "laaja-alainen lapsuuden kehityshäiriö, erityisesti puheen ja kielellisen kehityksen huomattava häiriö ja autistiset piirteet", tammikuussa lastenlinnassa uusi jakso jossa diagnoosiin tulee varmasti taas jonkinlaista muutosta. autistisia piirteitä on paljon, on ollut vauvasta asti...

        tällä haluan herätellä sulle toivoa


      • eikkajussi
        eikkajussi kirjoitti:

        vuosi sitten ei puhunut sanaakaan, eikä ymmärtänyt puhetta lainkaan. kaikki toiminta oli myös toooooosi omaehtoista eli raivareita paljon, yöt huusi, väkivaltaa myös tosi paljon. tammikuussa alkoi tiivis puheterapia ja otettiin kuvat käyttöön, heinäkuussa alkoi toimintaterapia. nyt puhuu auttavasti, puheterapeutti sanoi että hänen mielestään on puhuva lapsi. kehitys ollut tosi huimaa. meillä puheterapiaa ollut 1-2x /vko, päiväkoti kuntouttava ja siellä tiivistä terapiaa avustajan kanssa, lisäksi kotona oikeastaan kaikki toiminta toteutetaan jotenkin kuntouttavasti, tehdään koritehtäviä, kaikki toiminnat myös kuvitettu yms.yms.

        kova työ on tehty, mutta nyt alkaa kantamaan hedelmää. toki vaikeuksia vielä on, mutta mielestäni puhe n. 2v tasolla, jonkin verran ymmärtää jo puhetta ja osaa toimia ohjeiden mukaan. nyt haasteena tuo omaehtoisuuden vähentäminen. kuvat on tosi suuri apu, meillä kotona kaikki kuvitettua, eli kaapeissa kuvat mitä kaapit sisältää, vessassa kuvat pytyllä käymisestä, käsien pesusta ym. kuvitettu päiväjärjestys, jääkaapin ovessa mangeeteilla kuvat, mitä lapsi sieltä kentien haluaa jne. meillä oli iso ongelma kanssa toi kun poika toi mitä halusi ja näin ollen jääkaappi, pakastin ym. ovet usein jäi auki, nyt ovet lukittu ja poika tuo kuvan mitä haluaa. meillä myös kaulanauha jossa pikkukuvia, tärkeimmät toiminnot, leikit, tehtävät, ruuat ym. ja tämä kaulanauha kulkee sen aikuisen mukana kuka pojan kanssa on, eli päiväkodissa hoitajan, mummolassa mummon jne. pojalla myös oma iso kuvakansio jossa tarranauhalla paljon kuvia, sieltä sitten etsii mitä haluaa kertoa. tämä kansio kulkee pikku repussa pojan mukana.

        tuo kuvien käyttöönotto näinkin laajassa mittakaavassa kun meillä, on kyllä vaativaa, mutta kun niiden käyttöön asennoituu niin nopeasti alkavat toimimaan ja lapsi oppii niitä käyttämään. helpottaa monia tilanteita, mutta vaaatii kyllä tosi paljon toistoa ja palkitsemista ennen kun alkaa toimia, meillä palkintoina oli pienet suklaakarkit ja rusinat. :) kuvien (ja namien) avulla opittiin myös kesällä täysin kuivaksi :)

        meillä ei ole (vielä) suoraa autismidiagnoosia, tällä hetkellä mennään diagnoosilla "laaja-alainen lapsuuden kehityshäiriö, erityisesti puheen ja kielellisen kehityksen huomattava häiriö ja autistiset piirteet", tammikuussa lastenlinnassa uusi jakso jossa diagnoosiin tulee varmasti taas jonkinlaista muutosta. autistisia piirteitä on paljon, on ollut vauvasta asti...

        tällä haluan herätellä sulle toivoa

        pojan tilanne oli lokakuussa 2009 niin vaikea, että keskussairaalan lastenneurologi ja puheterapeutti olivat molemmat sitä mieltä, että eivät anna mitään takeita sille että poika oppisi koskaan puhumaan. sanoivat, että puhumattomuus todennäköisempi vaihtoehto, mitään toivoa ei herätelty. silloin saatiin myös neurologilta lausunto, jossa rinnasti lapsen diagnoosin vaikeaan kehitysvammaan. oli kuulema yksi vaikeimmista tapauksista jonka oli nähnyt.


      • eikkajussi
        eikkajussi kirjoitti:

        pojan tilanne oli lokakuussa 2009 niin vaikea, että keskussairaalan lastenneurologi ja puheterapeutti olivat molemmat sitä mieltä, että eivät anna mitään takeita sille että poika oppisi koskaan puhumaan. sanoivat, että puhumattomuus todennäköisempi vaihtoehto, mitään toivoa ei herätelty. silloin saatiin myös neurologilta lausunto, jossa rinnasti lapsen diagnoosin vaikeaan kehitysvammaan. oli kuulema yksi vaikeimmista tapauksista jonka oli nähnyt.

        meillä kuvien lisänä myös viittomat, eli kuvat missä luki sana ja viittoma lisänä, eli mahdollisimman moninkertaisena sanat :) nyt on viittomat jääneet pois, poika joskus itse näyttää niitä :)


      • TanjaBB29v
        eikkajussi kirjoitti:

        meillä kuvien lisänä myös viittomat, eli kuvat missä luki sana ja viittoma lisänä, eli mahdollisimman moninkertaisena sanat :) nyt on viittomat jääneet pois, poika joskus itse näyttää niitä :)

        Minulla on 3,7 vuotis autistinen poika. Diagnoosina on vielä kehitysviive ja autistiset piirteet, mutta uskon että nyt tulevalla osastojaksolla diagnoosi tarkentuu autismiksi. Hän ei puhu yhtään. Ääntelee sen verran että tulee titititi, tikikiki ja fafafafa eikä mitään muuta. Kontaktia ottaa mutta täysin silloin kun itselle se sopii. Ei aina reagoi paikalla oleviin ihmisiin ja katsoo ikäänkuin heidän lävitsensä. Kuvia olemme kovasti yrittäneet ottaa käyttöön mutta vielä hän ei katso kuvia vaikka kuinka niitä näytetään, viittomista puhumattakaan. Aikuisen ohjaukseen ei lähde ollenkaan eikä ymmärrä kehotuksia eikä mitään muutakaan puhetta. Visuaalinen älykkyys on hyvää. On kova vaeltelemaan ympäriinsä ja tutkimaan piakat perusteellisesti.
        Osastojaksosta on 9 kk mutta poika ei mielestäni ole mennyt eteenpäin juuri yhtään. Huoli kasvaa ja alkaa itse vasta nyt tajuamaan että taitaa todellakin olla poika autistinen niinkuin olen alitajuisesti vauvasta saakka koko ajan pelännyt.
        Eikkajussilta haluaisin kysyä ja muiltakin että kun päiväkoti on kuntouttavaa ja puheterapiaa on kerran viikossa niin mitä voisin itse tehdä. Kodin olen kuvittanut mutta poika ei paljoa kuvia vielä katso. Haluaisin tietää ihan semmoisia konkreettisia leikkejä mitä teet tai muita vinkkejä vapaa-ajalle mikä on mielekästä näin alkuun toteuttaa. Itse pidän kovasti poikaa sylissä ja pusutellaan ja poika tykkää kiehnätä kiinni minussa vaikka muuten ihmisiä karttaakin. kahden kesken saan poikaan aika hyvän kontaktin mutta pienikin häiriötekijä pilaa kaiken heti. Isosisko 13v on todella kiva ja jaksaa lukea kirjoja ja muuta mutta se on niin tilanteesta kiinni mitä milloinkin poika suostuu tekemään. Muita sisaria ei lapsellani ole.
        Miten olette saanet lapsenne oppimaan kuivaksi? Miten olette opettaneet riisumiset, pukemiset ja muut arjen toimimiset? ja miten ja minkäikäisinä lapsenne on lähtenyt aikuisen ohjaukseen mukaan ja noudattamaan kehotuksia jne...?
        Asumme espoossa ja haluaisin vinkkejä pääkaupunkiseudun hyvistä puheterapeuteista joilla olisi kokemusta autistisista lapsista!


      • eikka-jussi
        TanjaBB29v kirjoitti:

        Minulla on 3,7 vuotis autistinen poika. Diagnoosina on vielä kehitysviive ja autistiset piirteet, mutta uskon että nyt tulevalla osastojaksolla diagnoosi tarkentuu autismiksi. Hän ei puhu yhtään. Ääntelee sen verran että tulee titititi, tikikiki ja fafafafa eikä mitään muuta. Kontaktia ottaa mutta täysin silloin kun itselle se sopii. Ei aina reagoi paikalla oleviin ihmisiin ja katsoo ikäänkuin heidän lävitsensä. Kuvia olemme kovasti yrittäneet ottaa käyttöön mutta vielä hän ei katso kuvia vaikka kuinka niitä näytetään, viittomista puhumattakaan. Aikuisen ohjaukseen ei lähde ollenkaan eikä ymmärrä kehotuksia eikä mitään muutakaan puhetta. Visuaalinen älykkyys on hyvää. On kova vaeltelemaan ympäriinsä ja tutkimaan piakat perusteellisesti.
        Osastojaksosta on 9 kk mutta poika ei mielestäni ole mennyt eteenpäin juuri yhtään. Huoli kasvaa ja alkaa itse vasta nyt tajuamaan että taitaa todellakin olla poika autistinen niinkuin olen alitajuisesti vauvasta saakka koko ajan pelännyt.
        Eikkajussilta haluaisin kysyä ja muiltakin että kun päiväkoti on kuntouttavaa ja puheterapiaa on kerran viikossa niin mitä voisin itse tehdä. Kodin olen kuvittanut mutta poika ei paljoa kuvia vielä katso. Haluaisin tietää ihan semmoisia konkreettisia leikkejä mitä teet tai muita vinkkejä vapaa-ajalle mikä on mielekästä näin alkuun toteuttaa. Itse pidän kovasti poikaa sylissä ja pusutellaan ja poika tykkää kiehnätä kiinni minussa vaikka muuten ihmisiä karttaakin. kahden kesken saan poikaan aika hyvän kontaktin mutta pienikin häiriötekijä pilaa kaiken heti. Isosisko 13v on todella kiva ja jaksaa lukea kirjoja ja muuta mutta se on niin tilanteesta kiinni mitä milloinkin poika suostuu tekemään. Muita sisaria ei lapsellani ole.
        Miten olette saanet lapsenne oppimaan kuivaksi? Miten olette opettaneet riisumiset, pukemiset ja muut arjen toimimiset? ja miten ja minkäikäisinä lapsenne on lähtenyt aikuisen ohjaukseen mukaan ja noudattamaan kehotuksia jne...?
        Asumme espoossa ja haluaisin vinkkejä pääkaupunkiseudun hyvistä puheterapeuteista joilla olisi kokemusta autistisista lapsista!

        meidän pojalla puheterapeutti, joka erikostunut autististen lasten kuntoukseen, aikoinaan terveyskeskuksen puh.terapeutti nosti 3. kerran jälkeen kädet pystyyn ja sanoi suoraan ettei hänestä tule olemaan pojallemme mitään apua... hyvinkään sairaalan puheterapeutti sanoi, että pojallemme täytyisi olla juuri oikeanlainen terapeutti, jotta edes "jotain" tuloksia saatasi aikaan. itse etsin terapeuttia mutta hän löysi ensin :) meillä sanna tarpila nurmijärveltä. on tehnyt pojan kanssa mielettömän työn!!! käy pääsääntöisesti päiväkodilla ja ohjaa avustajaa, sitten päiväkodissa terapioidaan päivät ohjauksen mukaan. päiväkoti on ottanut poikamme kuntoutuksen kunniatehtäväksi :) meillä poika siis ihan tavallisessa vuoropäiväkodissa, normi ryhmässä avustajan kanssa. puheterapia alkoi tammikuussa 2010 ja jo maaliskuussa os.13 jäksolla oli HUOMATTAVAA kehitystä tapahtunut! mm. sen verta, että osastolla sanoivat, etteivät millään uskoisi samaksi pojaksi kenen paperit hyvinkäältä tullut ellei nimi ja synt.aika olisi sama :D

        toimintaterapia saatiin alkamaan elokuussa 2010 ja siellä hienomotoriset taidot karttuneet hirvittävästi. meillä pojalla jonkin sortin tuntoaistihäiriö, eli ei tunne esim. kipua tai kutitusta aivan samanlailla kuin muut.

        koritehtävistähän on tuolla varhis kirjassa, eli meillä opetellaan värejä, tehdään palapelejä, jaotellaan kuvia ym. tehtävähetki on aika yhdessä aikuisen kanssa, usein namipalkinnolla. sen aikaa täytyy aina keskittyä, että tehdään tehtävä, kun se sujuu, palkitaan. tällä tavoin opimme myös kuivaksi syksyllä. poika on oppinut pukemisen ja riisumisen päiväkodissa, eli on avustajan kanssa sitä harjoitellut, nyt pukee ja riisuu kaikki vaattet itse.

        meillä oli ensin käytössä vain n.10 kuvaa, pvkodissa ja kotona samat kuvat ja vasta kun ne alkoi sujua, niin otettiin kuvia lisää käyttöön. kelto tulosti kuvat aina samalla meille kotiin kun toimitti ryhmäänkin. puheterapeutti myös teki pojalle kuvakansion, jossa kuvia tarranauhoilla kiinni, kansiosta poika sitten etsi puuttuvia "sanoja". ensimmäisten kuvien oppmiseen meni useampi kuukausi, muuta kun vauhtiin päästiin, niin tilanne tosiaa nyt se, ettei kuvia enää tarvita.

        omaehtoisuutta karsitaan pois yksinkertaisesti sillä, että vaihtoehtoja ei anneta. esim jos ollaan aamulla lähdössä pvkotiin eikä poika pue tai suostu puettavaksi, en maanittele tms. vaan sitten lähdemme ulos ilman vaatteita. parin kerran jälkeen oppi että täytyy tehdä niin kuin sanotaan. sama asia monen muut jutun suhteen. lahjomisella eli namipalkinnoilla mennään aika pitkälle, uhkailu tai kiristys ei toimi lainkaan.

        meillä väkivaltaisuus ja karkailu ollut todellakin arkipäiväistä ja huomattavaa, väkivalta on jonkin verran loppunut, mutta karkailutaipumu on edelleen aika vahva. poika tosi arvaamaton lähtemään joten aina pitää olla rattaat mukana, isoa poikaa kun jo vaikea kantaakin (varsinkin jos raivoaa).

        toivottavasti tästä jotain apua, jos laitat e-mailisi, voisin kirjoitella yksityisesti...

        käy lainaamassa kirja: Jenny Lexhed: Kun rakkaus ei riitä. kertoo hyvän ja toivoa antavan tarinan


    • Miia .S.

      Hei!

      Itselläni 3,7 vuotias poika jolla todettiin huhtikuussa lievää autismia/ autismin kirjon piirteitä. Puhetta lähti tulemaan tämän vuoden alussa, enimmäkseen kuitenkin vielä omaa puhetta ja kuulopuheen toistoa ( esim. muumeista muistaa pitkiäkin fraaseja mutta ei kohdista niitä kenellekään ). Ymmärtää kyllä puhetta aika hyvin mutta meilläkin harjoitellaan kuvien käyttöä välillä paremmalla menestyksellä riippuu ihan pojan omasta mielenkiinnosta juuri sillä hekellä.

      Vaippoja käytämme vielä täysin, pottaa/pönttöä harjoittelemme mutta poikani ei oikein jaksa istua paikoillaan. Vaatteita osaa riisua mutta pukeutumisessa tarvitsee apua. Tällä hetkellä hän on normaalissa päiväkodissa integroidussa ryhmässä jossa 12 lasta, heistä puolet ns "normaaleja tukilapsia" ja puolet sitten "erikoislapsia" ja yksi hoitajista tässä ryhmässä on koulutukseltaan erikoislastenopettaja.
      Nyt käymme kunnallisella puheteraupetilla mutta syksyllä saamme yksityisen puheteraupetin joka käy päiväkodissa ja joskus jopa kuulemma kotonakin. Ja tällä puheterapeutilla on jo yksi toinenkin lapsi tästä samasta ryhmästä jossa oma poikanikin on.

      Meillä ei ole ollut väkivaltaisuutta mutta nyt välillä ruvettu läpsäyttämään
      kasvoihin, liekö tämä eräänlainen tapa yrittää saada huomiota? Nukahtaminen iltaisin on todella vaikeaa minun luonani, usein menee 3-4 tuntia iltaisin ennenkuin saan hänet nukkumaan. Mutta jos poikani on äidilläni hoidossa ( itselläni iltavuoroja aika paljon töissä) niin siellä saattaa nukahtaa jopa 3 minuutissa!!!

      Anteeksi jos utelen teiltä liian henkilökohtaisesti EikkaJussi ja TanjaBB29 mutta oletteko parisuhteessa vai oletteko yksin? Itse erosin lapseni isästä noin vuosi sitten koska hän halusi toisen naisen. Isä ei ota lastaan kuin joka toinen viikonloppu, ja hänen kanssaan en voi puhua lapsemme autismista koska hänellä ei ole koskaan aikaa istua alas puhumaan kanssani... Siksi haluankin kiittää teitä jo etukäteen viesteistänne jotka olette tänne kirjoittaneet, olen saanut niistä paljon neuvoja ja voimia!!!!!

      ps. kiitos EikkaJussi kirja vinkistä pistin sen heti varaukseen :)

    • eikkajussi

      olen parisuhteessa, naimisissa. meillä myös vuoden vanhempi isosisko. ihan tavis. varmasti yksinään on rankkaa, varsinkaan kun ei saa sitä henkistä tukea toiselta silloin kun omat voimat loppu. voisitko hakea tukea ja turvaa äidiltäsi? hän on lähellä ja varmasti on huomannut lapsen vaativuuden? ystävät usein väittävät ymmärtävänsä, mutta ihminen jolla ei tälläistä erityistapausta lapsena ole, ei koskaan täysin ymmärrä mistä puhut. minulle on "ymmärtävä" ystävä todennut, että liian paljon rahallisesti tuetaan kun mitäännäkyvää vammaa ei ole :O ja sitten taas naapurini jolla down tyttö, on todennut että hänen mielestään autistisen, tai autismin kirjon lasta vaativampi hoitaa kun downia, jolla kuitenkin selvä ja vakavakin kehitysvamma. että näinkin suhteellisia on ihmisten käsitteet... :)

      ota yhteyttä kuntasi vammaispalveluun ja pyydä sieltä sosiaalityöntekijältä apua. itse pyysin keväällä 2010 kun tuntui että kaikki rahkeet loppu ja saimme kyllä tukea perheenä todella hyvin.

      säännölliset rutiinit ja kuvitettu päiväjärjetys helpottaa ihan kaikkia päivän toimintoja, samoin ennakointi. itse käyn parikin kertaa ennen lähtöä, syömistä, pukemista ym. kertomassa ja näyttämässä kortista mitä kohta tapahtuu, sitten kun toiminnan aika on, menemme yhdessä kuvien luokse ja käännämme tekemisen, esim syömisen kortin toisin päin. näin lapsi ymmärtää, että nyt mennään syömään ja samalla kuvista havannoi mitä tapahtuu seuraavaksi. raivarit vähentyneet todella paljon.

      tule www. perheklubi. net siellä meitä äitejä ja isejä useita ja saat vertaistukea sekä vinkkejä arjen jaksamiseen

    • Autistinäiti2018

      Millainen tilanteenne on nyt?

    • Assimies

      Ensimmäisellä pojalla puhe oli viivästynyt. Puhui kunnolla vasta kolme-vuotiaana, mutta myöskin kirjoitti ja luki sujuvasti jo tuolloin. Puhuikin sitten hyvin kirjaimellisesti, mm. äng-äänne tuli ännällä ja geellä. Toinen poika oppi puhumaan hiukan aiemmin, mutta lukemaan ja kirjoittamaan oppi kunnolla vasta nelivuotiaana. Nyt aikuisuuden kynnyksellä puhuvat hyvin vähän, mutta koulumenestys on huikeaa, vaikka tuntiosallistuminen on vähäistä.

    • Tuloksia123

      Tutustu Nemechek-protokollaan. Tohtori Patrick Nemechek hoitaa menestyksellä autismin diagnoosin saaneita. Tilaa hänen kirjansa Amazonista. Protokollaa on helppo ja suht halpaa tehdä, ei-verbaaliset lapset ovat alkaneet puhua.

    • Anonyymi

      Täällä. Meillä 6 vuotias autistinen tyttö ei osaa puhua. Hyvin harvoin sanoo sanoja tai äänteitä. Ylesimmät ehkä eieiei,juugijuugi,namnamnam,thyö,juujuuu,tättä ja ungunguu. Jonkun verran kommunikoi viittomilla ja apukuvilla. Kerran viikossa puheterapia ja kerran viikkoon toiminta terapia, toivon että terapiaa saataisi lisättyä. Viihtyy terapiassa hyvin. 7-vuotiaana siirtyy erityislastenkouluun. Nyt käynyt päiväkodin ja käy nyt päiväkodilla ns. esikoulua. Autisteille yleensä tehdään omanlainen opetussuunnitelma. Tällä hetkellä yritetään opettaa värejä, numeroita,puhetta tms. Kertokaa vaan kaikki omioa kokemuksia ja vinkkejä tälläisen autistin sisältävän perheen arkeen. Tsemppiä kaikille!

    • Anonyymi

      Siskoni on 7v ja autisti, joka ei osaa puhua. Vähän käyttää sanoja esim: eii, nii= joo/niin, mamma = maito. Ja joskus jokeltelee jotain tavuja kuten, jos häntä jännittää tai hän on innoissaan jostain hän käyttää usein : huii tai oijoii tms.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 120
      2523
    2. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      66
      2328
    3. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      16
      2031
    4. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      19
      1717
    5. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      21
      1648
    6. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      13
      1452
    7. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      15
      1403
    8. Haluan tavata Sinut Rakkaani.

      Olen valmis Kaikkeen kanssasi...Tulisitko vastaa Rakkaani...Olen todella valmistautunut tulevaan ja miettinyt tulevaisuu
      Ikävä
      27
      1393
    9. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      16
      1367
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      6
      1292
    Aihe