Kyllä kaikki odotuksen vastoinkäymiset, mielialojen heilahtelut, stressi, huonovointisuus sekä synnytyksen tuskat tuntuvat nyt hyvin mitättömiltä,kun katsoo vieressä tuhisevaa pientä kääröä.
Tätä tunnetta ei todellakaan voi sanoin kuvata.
Pelkäsin etukäteen synnytystä ja eihän se mitään kauhean mukavaa hommaa ollutkaan. Synnytys oli kuitenkin todella palkitseva kokemus, vaikka kestikin yli 30 tuntia ja imukupilla sekä tuskan hikipisaroilla lopulta tytär tuli maailmaan. Tuska ja epätoivo kaikkosivat heti, kun pieni itki ensimmäisen kerran. Mitään synnytyskammoa minulle ei kokemuksesta jäänyt. Enää en pelkää.
Voimia kaikille odottajille ja synnyttäjille. Rohkein ja avoimin mielin kohti tuntematonta =)
Tätä tunnetta ei todellakaan voi sanoin kuvata.
Pelkäsin etukäteen synnytystä ja eihän se mitään kauhean mukavaa hommaa ollutkaan. Synnytys oli kuitenkin todella palkitseva kokemus, vaikka kestikin yli 30 tuntia ja imukupilla sekä tuskan hikipisaroilla lopulta tytär tuli maailmaan. Tuska ja epätoivo kaikkosivat heti, kun pieni itki ensimmäisen kerran. Mitään synnytyskammoa minulle ei kokemuksesta jäänyt. Enää en pelkää.
Voimia kaikille odottajille ja synnyttäjille. Rohkein ja avoimin mielin kohti tuntematonta =)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mielettömästi onnea tytöstä!!!
Oma ensimmäinen syntyi 5.8. 20vuotta sitten ja sai kasteessa nimekseen Saara;) Minäkin olin onnellinen tuhisijasta... Nyt on iso likka ja mummua tekee minusta. Tänään alkoi nuorimmaisen esikoulu, niin vuodet juoksee.
Onpa ihanaa lukea välillä tällaisiakin viestejä tältä palstalta!
Onnea ja iloa pikkuisesta tytöstä! Kiitos myös rohkaisusta. Synnytys on lähiviikkoina edessä, tosin toista lastamme odottelen. Meidän esikoinen on myös tyttö.