Varallisuusrekisterin on tarkoitus tehdä Suomesta lopullisesti sosialistinen maa.
Ne joilla on rahaa ja omaisuutta joutuvat
automaattisesti rekisterin ns. "mustalle listalle."
"Mustalla listalla" olevia sitten verotetaan ankarilla mätkyillä ja kas:
Sosialismin ihanne toteutuu.
Ja kun kenelläkään ei enää ole paljoa, alkaa taantumuksen viimeinen vaihe: Suomen valtion eristäytyminen.
Nimittäin siinä vaiheessa kun jälleen huomataan että sosialismi on tuhoon tuomittu; aletaan kaunistella lukuja, vältellään tuomasta ikäviä asioita esille jne...
Tästä on paljon esimerkkejä: DDR, Neuvostoliitto, Pohjois-Korea jne...
Sitäpaitsi... rikkailta kun otetaan, ei annetakkaan köyhille vaan pidetään varat valtion kassassa.
Ne joilla on rahaa ja omaisuutta joutuvat
automaattisesti rekisterin ns. "mustalle listalle."
"Mustalla listalla" olevia sitten verotetaan ankarilla mätkyillä ja kas:
Sosialismin ihanne toteutuu.
Ja kun kenelläkään ei enää ole paljoa, alkaa taantumuksen viimeinen vaihe: Suomen valtion eristäytyminen.
Nimittäin siinä vaiheessa kun jälleen huomataan että sosialismi on tuhoon tuomittu; aletaan kaunistella lukuja, vältellään tuomasta ikäviä asioita esille jne...
Tästä on paljon esimerkkejä: DDR, Neuvostoliitto, Pohjois-Korea jne...
Sitäpaitsi... rikkailta kun otetaan, ei annetakkaan köyhille vaan pidetään varat valtion kassassa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
-
Kepun talousideologia pohjautuu puitetalouteen, jossa julkisella taloudella on ohjaava rooli ja valtion tuet tietysti omille kannattajille !
...ja ajattelu.
Kaikkea ei kannata julkaista mitä pieneen mieleen äksiltään juolahtaa.
Olkaa huoletta - meillä toimitaan täysin eduskunnan säätämien lakien mukaan.
Suomi on länsimainen oikeusvaltio ja semmoisena pysyy.
Ja tokihan, oikeusvaltiossa kovastikin yliampuva arvostelu on sallittua.
Voitte siis täysin turvallisin mielin sammuttaa valot ja käydä levolle.
Kustaa Hulkon ja Jorma Pöysän kirjasta ”Vakaa markka” (1998):
”Hallituksen ja Suomen Pankin työnjako heijastui myös julkiseen keskusteluun. Poliitikot ottivat liberalisointiin kantaa vain harvoin. Näkyvä poikkeus oli Paavo Väyrynen, ”Suomessa ei ole koskaan keskusteltu sen paremmin julkisuudessa kuin päätöksentekijöiden keskuudessa siitä, mikä on Suomen etu pääoma- ja rahamarkkinoiden yhdentymistä toteutettaessa ja miten sen vaikutukset on otettava Suomen sisäisessä kehityksessä huomioon”, hän sanoi kesäkuussa 1984 kepun puoluekokouksessa. ”Johtavien läntisten kapitalististen maiden tie ei tarvitse olla Suomen tie.”