Jeesus muutti veden viiniksi. Miksiköhän?
viinin juonti
ja Oulun säännöt?
7982
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
voisi sen sitten kieltää. Tupakointi on hyve mutta
viininjuonti perkeleestä. Selittäkääpä minulle se, taitaa olla sen ruottalaisen lapinukon keksimä juttu. JOs oma ruumis on jumalan temppeli tai vastaavaa kukkua niin miksi sitä saa tuhota tupakoimalla, viinin juonti kohtuudella sentään edistää terveyttä.
Varmaankin siksi, että a)viini pääsi loppumaan ja b)häävieraat halusivat muuttaa viinin vedeksi ja hiilidioksidiksi.
viini oli Jeesuksen aikaan yhtä tavallinen juoma kuin nykyisin maito, mehu tai limppari. Alkoholitonta viinähän ei kuulemma siihen aikaan edes osattu valmistaa.
viiniä pidettiin puhtaana juomana. Siihen aikaan ei ollut vedenpuhdistuslaitoksia.
Joten jos viinin juominen ei ollut tuohon aikaan syntiä, niin miksi se tähän aikaan on? Jos viinin juominen ei ollut Jeesukselle, apostoleille ja alkuseurakuntalaisille syntiä, niin miksi sen pitäisi olla sitä meille?
Jeesus sanoo Matteuksen evankeliumissa:
"Sillä Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja he sanovat: 'Hänessä on riivaaja'.
Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja he sanovat: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!' Ja viisaus on oikeaksi näytetty teoissansa."
(Matt.11:18-19)
Jos viinin juominen olisi syntiä, niin miksi ihmeessä Jeesus tuossa painottaa, että ei ole väliä, juoko viiniä vai ei. Johannes Kastaja ei juonut viiniä, mutta Jeesus joi. Tässä Jeesus puhuu fariseuksista, jotka pilkkaavat häntä "syömäriksi" ja "viininjuojaksi" ja osoittaa heidät sillä tekopyhiksi ja omavanhurskaiksi kiusaajiksi.
Miten tämä raamatunkohta on yhteneväinen vl-opin kanssa?
Miten tämä raamatunkohta on yhteneväinen vl-opin kanssa?
Ei täällä yleensä kiinnostaviin kysymyksiin saa juuri vastauksia.
Voisiko tätä asijaa miettiä ilman otsaryppyjä ottamalla huomioon ajan ja tilanteen. Viini on ollut ruokajuoma näissä etelän "viinimaissa" ennen ajanlaskumme alkua ja on edelleen.
Ruokakulttuuri oli siihen aikaan juhlatilanteissa syömisen/juomisen juhlaa. Kun syömisen/juomisen kyky loppui, käytiin välillä oksentamassa ja senjälkeen taas juhla jatkui. Se oli juhlaa se.
Oli varmasti hyvin luonnollista että isokin viinivarasto loppui. Vaikka se olikin tietysti juhlien isännille suuri häpeä.
Paikalle saapui sattumalta vielä syömätön ja juomaton mies,jolta pyydettiin neuvoa. Siihen tilanteeseen oli tietysti hyvin johdonmukainen ratkaisu antaa neuvo, että laitetaan viiniin puolet vettä, koska ei tässä kunnossa oleva porukka siitä kuitenkaan huomaa.
Lopputuloksena "historia" kertoo,että laimennettu viini tuntui paremmalta. Tämän taas tiedämme jokainen "pitkiäiltoja" viettäneet, että kyllä se loppuillasta ainakin huommista ajatellen kaikista parasta olisi vesi,korkeintaan keskiolut, mutta siihen aikaan vedenlaatu monesti oli mitä oli,se toimi paremmin viiniin sekoitettuna.
Tänä päivänäkin "viinimaissa" lasten viini on ruokapöydässä vesiviiniä. Samoin jos on juhlaseurueessa vaikka autokuskina on viisainta juoda vesiviiniä, tärkeitä on kuitenkin että hyvässä seurassa ja juhlassa on viiniä.