Mieheni on alkoholisti, tai ainakin hänellä on ongelmia alkoholin kanssa. Olen aika väsynyt viime aikaisiin juttuihin ja kysyisinkin voiko alkoholismista koskaan parantua?
Ongelmat alkoivat pari vuotta sitten kun mieheni jäi työttömäksi. Aluksi ryyppääminen oli vain sitä, että perjantasin juotiin ja lauantaisin podettiin krapulaa. Vähitellen alkon käyttö lisääntyi siten, että lauantaina "paranneltiin" . Siitä se sitten on pikkuhiljaa lisääntynyt aina tähän päivään asti.
Nyt viikonloppuna vasta kunnolla heräsin, että elän täysin alkoholistin kanssa. Nyt perjantai ja lauantai ryypätään aina. Usein heti aamulla herätessä aloitetaan. Joskus "parannellaan" vielä sunnantainakin siihen tahtiin, ettei maanantaina kyetä töihin. Siis puolet viikosta alkoholi on se, joka määrää meillä kaapin paikan. On sitä välillä aikoja kun alkoholia kuluu vähemmän, mutta ne ei useinkaan kestä pari viikkoa kauempaa.
Itse olen henkisesti täysin loppu tähän ja sanoin miehelleni, että lähden lasten kanssa jos tilanteeseen ei tule radikaalia muutosta. Nyt hänellä on pahat morkkikset ja lupasi yrittää tosissaan. Tiedän kyllä nuo alkoholistin puheet, mutta lasten vuoksi olen päättänyt kerran vielä yrittää. Onneksi lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät tästä mitään ymmärrä, eivätkä asiasta sen enempää kärsi.
Mutta, minkälaisia kokemuksia muilla on? Onko puolisonne pystynyt lopettamaan alkon käyttöä, vai onko suhteene päätynyt eroon?
Ongelmat alkoivat pari vuotta sitten kun mieheni jäi työttömäksi. Aluksi ryyppääminen oli vain sitä, että perjantasin juotiin ja lauantaisin podettiin krapulaa. Vähitellen alkon käyttö lisääntyi siten, että lauantaina "paranneltiin" . Siitä se sitten on pikkuhiljaa lisääntynyt aina tähän päivään asti.
Nyt viikonloppuna vasta kunnolla heräsin, että elän täysin alkoholistin kanssa. Nyt perjantai ja lauantai ryypätään aina. Usein heti aamulla herätessä aloitetaan. Joskus "parannellaan" vielä sunnantainakin siihen tahtiin, ettei maanantaina kyetä töihin. Siis puolet viikosta alkoholi on se, joka määrää meillä kaapin paikan. On sitä välillä aikoja kun alkoholia kuluu vähemmän, mutta ne ei useinkaan kestä pari viikkoa kauempaa.
Itse olen henkisesti täysin loppu tähän ja sanoin miehelleni, että lähden lasten kanssa jos tilanteeseen ei tule radikaalia muutosta. Nyt hänellä on pahat morkkikset ja lupasi yrittää tosissaan. Tiedän kyllä nuo alkoholistin puheet, mutta lasten vuoksi olen päättänyt kerran vielä yrittää. Onneksi lapset ovat vielä niin pieniä, etteivät tästä mitään ymmärrä, eivätkä asiasta sen enempää kärsi.
Mutta, minkälaisia kokemuksia muilla on? Onko puolisonne pystynyt lopettamaan alkon käyttöä, vai onko suhteene päätynyt eroon?
Vastaukset 11
Vanhimmat
...Miksi Jamppa juo? Onko hän onneton?
Jos tosiaan alkoholista tulee sellaisia ongelmia, että se haittaa jo sinunkin elämääsi, niin ei siinä auta kun pakata kimpsut ja kampsut.
Minun mielestäni ei koskaan ole olemassa yksiselitteistä vastausta.Vastaukset pitää löytää omasta itsestään.Alkoholismista ei parane, siitä toipuu olemalla raittiina.
Jos juo tai tekee sitä tai tätä syystä että on ongelma.Silloinhan se ongelma pitää pyrkiä poistamaan.Juomalla tuskin mikään ongelma häviää.
Alkoholismin kehitys voi alkaa juuri mainitsemallasi tavalla.Jää niin sanotusti koukkuun.
Tämä asia teidän kannatta ottaa vakavasti.Istukaa vaikka yhdessä siinä näyttöpäätteen ääressä ja etsikää täältä netistä tietoa alkoholismista.Linkkejä löytyy.Apua on saatavilla.Tälläkin palstalla tämä sama kysymys toistuu jatkuvasti.
Ongelmiin löytyy ratkaisu.Yrittäkää ratkaista se yhdessä.Alkoholismista kärsii aina laaja joukko.Ei vaan hän joka on aktiivi käyttäjä.
Onnea matkaan.
Kuten masa* totesi tuossa aiemmin: "Yrittäkää esim. näiltä sivuilta yhdessä löytää vastauksia pulmiinne". Yksiselitteistä vastausta ei ole, miksi jeppe juo. Mutta voin kertoa itsestäni:
Kirjoitit tuossa viestissäsi juuri minusta.
Käyttäydyin juuri tuolla tavalla kuin kerroit.
Sitten vain erään pitkähkön ryyppyputken jälkeen olin henkisesti aivan "puhki", samoin fyysisesti.
Jostain oli painunut mieleeni lehdessä ollut pieni ilmoitus:"Onko sinulla alkoholiongelma?" AA voi auttaa. Ja AA: auttavan puhelimen numero (esim.09-750200 H:ki ma-su 9-21), johon soitin. Siellä vastasi toinen samankaltainen(sanoi olevansa alkoholisti)ja ymmärsi tilanteeni vakavuuden. Hän neuvoi minua menemään "katkolle", vaikka terveyskeskukseen. Ja sitten se tuli, se elämäni "käännekohta". Hän sanoi: "Mene AA:han. Sieltä minä olen löytänyt avun. Sieltä sinäkin sen voit löytää." Ja lisäsi: Älä pelkää. Sillä AA ei ole mikään aatteelinen, USKONNOLLINEN tai poliittinen yhdistys.Siellä pyritään vain TÄYSraittiuteen ja auttamaan toisia alkoholisteja saavuttamaan täysraittius, koska meiltä on kadonnut alkoholin hallinta, eikä se kokemusten mukaan koskaan enää palaa. Tuolloin ajattelin. Enkö saa enää koskaan juoda? En synttäreillä, en juhannuksena, en enää milloinkaan. Nyt jo noin kymmenen vuotta tuosta tapahtumasta ajattelen: MINUN EI TARVITSE ENÄÄ JUODA. Tänä päivänä. Ja vain tänään.(24 tuntia)Huomista en enää pelkää. Käyn säännöllisesti AA palavereissa.(Joita järjestetään lähes joka paikkakunnalla, myös ulkomailla)AA:n avulla olen löytänyt uuden elämän ja olen siitä kiitollinen AA:lle ja terveiset sinne kaikille AA:n auttavassa puhelimessa palveleville: "Teette ELINTÄRKEÄÄ työtä".
En haluaisi olla pilkun viilaaja, mutta kautta tekstin juomistapoja kuvatessasi käytät monikkoa, ja tekstisi voi sen vuoksi ymmärtää, että otatte yhdessä? Toivon olevani väärässä. Jos en ole, viestisi sisältö, ja muiden vastaukset siihen koskevat Sinua aivan yhtälailla. Etkö tosiaan itse ota viikoloppuisin mitään, kun hän ottaa?
monikko.
puoliso, mutta äitini ja "puoli" sukua ovat alkoholisteja sekä moni tuttu.. Kyllä se halu päästä eroon täytyy lähteä ihan itsestä, toivottavasti miehelläsi on halua ja voimia koska se ei tule olemaan helppoa. Se on hyvä että jaksat tukea, mutta muista myös miettiä omia voimavaroja, sinäkään et pysty kaikkeen. Se on niin vaikea kun toisen puolesta ei voi tehdä asioita.. Ja sinulla on myös pieniä lapsia, ne vievät paljon voimia , itselläni on yksi ja huh, se riittää!!! ;) Toivottavasti teilläpäin asiat muuttuvat!! Onnea matkaan :)
Olen elänyt reilut 40-vuotta alkoholistin kanssa ja tiedän varmasti että siitä ei parane.
Parempi että et ala edes kuunnella holistin jorinoita lopettamisesta, turhempaa energian tuhlausta ei voi olla kun uskoa ja pettyä yhä uudelleen niin kauan kunnes sitkeinkin sissi luovuttaa ja lopettaa hyysäämisen.
Yleensä alkoholistit ovat sietämättömiä myös kuivilla ollessaan, kaikki pyörii heidän raittiutensa ympärillä.
Mitä kehumista siinä on jos holistikin elää niinkuin normaalin ihmisen kuuluu.
Mutta heidän mielestään se on jatkuvan kannustuksen ja ylistämisen aihe.
Siihenkin kyllästyy ja alkaa pikkuhiljaa toivoa että jeppe alkais äkkiä juomaan itsensä mahdollisimman äkkiä hengiltä.
Mieheni ei ole ainut, tämä kulkee aika paljon suvussa, myös hänen veljensä ovat ongelmajuojia.
on tämänkin palstan keskusteluissa pilvin pimein. Toivoa siis on. Muista, että alkoholistin todellinen luonne ei paljastu hänen ollessaan juovuksissa, vaan hänen ollessaan raittiina.
Mutta siis, ja vielä kerran: raitistumisen on lähdettävä juoposta (ongelmakäyttäjästä/alkoholistista, miten vain) itsestään. On haluttava olla ilman viinaa, elää ihmisarvoista elämää. Ei hampaat irvessä, hermot viulunkielinä soiden raitistellen, tai - mikä vielä pahempaa - salaa ryypäten.
Enkä minä ymmärrä tuota toverien uskonnonvastaisuutta paranemisprosessissa; on tuhat kertaa parempi olla uskossa kuin juovuksissa. Uskoontulo on myös varmin tae raittiuden pysyvyydelle. Toisaalta, ei se ole otettavissa kuin kaupan hyllyltä...
Tai ymmärränhän minä; me tämänpalstalaiset olemme vain yhdessä asiassa samanlaisia: kaikki me olemme tuliliemen tuttavia. Emme missään muussa asiassa.
hienotunteisesti kertomaan ystävälle että alkoholin käyttö on mielestäni liiallista,kun kaikkien kanssa välit alkaa olla poikki ja rahat loppu,mutta sain kuulla olevani idiootti!Auta siinä sitten.
hyvän työn.Olet auttanut häntä tavalla jonka vain hän tajuaa.Se on hänestä kii.
Ystäväsi vain ei ole vielä ottanut pohjakosketustaan viinameressä. Ei ole varmaa ottaako koskaan. Mutta ei sekään ole sanottu etteikö sanomasi olisi mennyt perille ja ehkä jotakin jäänyt itämäänkin.