Suomen elinkeinoelämä on jättänyt avoimen kirjeen Tampereen läntisen kehätien puolesta pääministeri Matti Vanhaselle 10. elokuuta 2005. Kirjeen ovat allekirjoittaneet mm. SOK:n ja Keskon pääjohtajat, Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtajat sekä joukko muita yritysjohtajia ja sidosryhmien edustajia. Mukana ovat myös SAK, STTK, MTK ja AKAVA paikallisten toimijoidensa kautta.
Kirjeessä korostetaan liikenneverkkojen kehittämisen tärkeyttä Suomen kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Korkeat kuljetuskustannukset näkyvät sekä ulkomaankaupassa että kotimarkkinayrityksillä. Siksi maamme kilpailukyvyn kannalta tulee turvata riittävä rahoitus liikennehankkeisiin. Toisaalta, hankkeiden tärkeysjärjestyksen tulee perustua luotettavaan hyöty-kustannuslaskentaan. Tampereen kehätien toisen vaiheen hyöty-kustannussuhde on yli viisi, maan toiseksi korkein Kehä 1 jälkeen, joka tulisi myös saattaa työn alle.
”Töiden jatkaminen keskeytyksettä on järkiratkaisu tilanteessa, jossa suunnitelmat ovat valmiina ja realiteetit selvillä”, toteaa Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja, Kalmar Industriesin toimitusjohtaja Raimo Ylivakeri. Tampereen kaupungin liikennelaitos puolestaan haluaa liian liikenteen pois keskustaa tukkimasta: ”Keskustan sisääntuloväylät erityisesti länsipuolella ovat tarpeeksi tukossa työpaikkaliikenteelläkin. Tarpeettomasti läpimenevää liikennettä saadaan vihdoin pois keskustasta ja siltä osin julkinen liikenne sujuvaksi”, toteaa Tampereen kaupungin liikennelaitoksen toimitusjohtaja Matti Rainio.
Tampereen läntinen kehätie on kokonaisuudessaan 21 kilometriä pitkä hanke, jonka vaikutus ulottuu koko läntisen Suomen alueelle. Sen keskimmäistä 7 km osuutta rakennetaan parhaillaan. Koko hankkeen hyöty-kustannussuhde on Tiehallinnon mukaan 3,3. Kaksi kolmasosaa koko hankkeen hyödyistä realisoituu kuitenkin vasta kun koko kehätie on valmis. Tästä syystä nyt keskustelun kohteena olevan toisen vaiheen rakentamisen hyöty-kustannussuhde on huippuluokkaa - Tiehallinnon mukaan 5,2 – toisin kuin Infraministerityöryhmän päätöksenteon perusteena ollut hyöty-kustannusluku 2,9.
Kirjeessä korostetaan liikenneverkkojen kehittämisen tärkeyttä Suomen kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Korkeat kuljetuskustannukset näkyvät sekä ulkomaankaupassa että kotimarkkinayrityksillä. Siksi maamme kilpailukyvyn kannalta tulee turvata riittävä rahoitus liikennehankkeisiin. Toisaalta, hankkeiden tärkeysjärjestyksen tulee perustua luotettavaan hyöty-kustannuslaskentaan. Tampereen kehätien toisen vaiheen hyöty-kustannussuhde on yli viisi, maan toiseksi korkein Kehä 1 jälkeen, joka tulisi myös saattaa työn alle.
”Töiden jatkaminen keskeytyksettä on järkiratkaisu tilanteessa, jossa suunnitelmat ovat valmiina ja realiteetit selvillä”, toteaa Tampereen kauppakamarin puheenjohtaja, Kalmar Industriesin toimitusjohtaja Raimo Ylivakeri. Tampereen kaupungin liikennelaitos puolestaan haluaa liian liikenteen pois keskustaa tukkimasta: ”Keskustan sisääntuloväylät erityisesti länsipuolella ovat tarpeeksi tukossa työpaikkaliikenteelläkin. Tarpeettomasti läpimenevää liikennettä saadaan vihdoin pois keskustasta ja siltä osin julkinen liikenne sujuvaksi”, toteaa Tampereen kaupungin liikennelaitoksen toimitusjohtaja Matti Rainio.
Tampereen läntinen kehätie on kokonaisuudessaan 21 kilometriä pitkä hanke, jonka vaikutus ulottuu koko läntisen Suomen alueelle. Sen keskimmäistä 7 km osuutta rakennetaan parhaillaan. Koko hankkeen hyöty-kustannussuhde on Tiehallinnon mukaan 3,3. Kaksi kolmasosaa koko hankkeen hyödyistä realisoituu kuitenkin vasta kun koko kehätie on valmis. Tästä syystä nyt keskustelun kohteena olevan toisen vaiheen rakentamisen hyöty-kustannussuhde on huippuluokkaa - Tiehallinnon mukaan 5,2 – toisin kuin Infraministerityöryhmän päätöksenteon perusteena ollut hyöty-kustannusluku 2,9.
Vastaukset 1
Vanhimmat
>>Valtiovarainministerin lavastama näytelmä, kiista budjetin liikennerahoista on vain pohjustusta Eero Heinäluoman tulolle.>>
http://www.iltalehti.fi/2005/08/17/kolumnistit/200508163384125_ko.shtml