Kuulin taas tänään että mieheltäni oli udeltu olenko raskaana. No, eihän siinä vissiin mitään pahaa ole , mutta.. Se satuttaa mua. Mitä varten ihmisten täytyy udella. Tarkoittaa sitä että ne kyttää mua ja mun vartaloa. Jos en olisi naimisissa mieheni kanssa tuskin ketään edes kiinnostaisi että olen olemassa. Tämä ahdistaa.TAustallani on syömishäiriöta, masennusta, viiltelyä, itsemurhayrityksiä.
Tunnen olevani niin lihava että ihmiset luulevat minun olevan raskaana.. Ja tästä alkaa sama kierre uudelleen, josta olin jo päässyt eroon, toivottavasti lopullisesti. KEhtaanko enää näyttäytyä kodin ulkopuolella vai tukehdunko neljän seinän sisään? TÖihin pitäisi mennä,pystynkö?
Teistä tämä tuntuu älyttömältä, mutta minusta.. ahdistavalta.
Tunnen olevani niin lihava että ihmiset luulevat minun olevan raskaana.. Ja tästä alkaa sama kierre uudelleen, josta olin jo päässyt eroon, toivottavasti lopullisesti. KEhtaanko enää näyttäytyä kodin ulkopuolella vai tukehdunko neljän seinän sisään? TÖihin pitäisi mennä,pystynkö?
Teistä tämä tuntuu älyttömältä, mutta minusta.. ahdistavalta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ei tarvyksin puida asioita. ja ottaisit sairaslomaa ja kuntouttaisit itsesi.
Miesparkaasi.
Sinusta se vasta raskassoutinen vaimo tuleekin.
Ja sitten kun olet raskaana, ja lapsen synnyttyä...sitten sinä vasta lihava oletkin.
Tee jotain olemuksellesi äläkä itke täällä muitten ihmisten muka ilkeitä kysymyksiä. Olet tahdoton, lapsellinen. Kun olet myöntänyt sen niin voit ehkä tehdä asialle jotain. Kysy aluksi: haluanko olla tuollainen ?
Haluanko, että miehelläni on kohta tynnyrin muotoinen vaimo ? Haluanko pilata hänenkin elämänsä olemalla jatkuvasti tyytymätön, ja kritisoiden muita, vaikka koko ongelma on itse asiassa minä ja minussa.
Joo viiltele vaan, mutta tee se salassa, paikkaa haavasi laastarilla eläkä soita miehellesi, sairaalaan, tai mitkä kaikki tahot joutunevatkin jatkuvasti hoivaamaan sinua.
Olisi se varmaan kiva lapsellesi jos äiti viiltelee itseään, tulla koulusta ja on verta siellä täällä. Lapsen kaverit katselisivat tynnyrin kokoisen eukon haavoja täynnä olevia käsivarsia. Joo kiva lapsuus tiedossa muksuillesi. Ne saa sitten vuorostaan kirjoitella murkkuikäisinä ja aikuisena erilaisille saiteille kauheasta kotielämästä, pahoinvoinnistaan, mutsista joka ei ymmärrä eikä osaa muuta kuin pyöriä omian napansa ja partaveitsensä ympärillä.
Mieti:sitäkö haluat. Jos et niin paras alkaa herätä ja muuttaa negatiivista ajatusmaailmaansa.
Ota elämä haltuusi, ja ajattele: Olen terve, iloinen, minulla on ihana mies, olen onnellinen, maailma on ihana paikka elää, eikä minulla ole kuin yksi elämä. Sen aion nauttia rakkaudella, ja rakastaen, itseäni , elämääni ympäristöäni!
Jo noin ajatellessasi alat vähitellen voida paremmin ja hymyillä. Nauti siitä hymyn tunteesta, valitse TIETOISESTI onnellisuus, terveys ja valo ei niiden vastakohtia. Ja ole valinnastasi onnellinen palaten siihen aina jokaisen kurjan hetken jälkeen.
Ihminen saa sitä mitä se hakee. Älä tahallasi hae käsimystä, sitä elämä nimittäin tuo muutenkin aikanaan, sairauksien, läheisten kuoleman ym kautta.
Kovaa tekstiä mutta rakkaudella.
Halit ja MUISTA VOIDA HYVIN !!!
Kun on itse käynyt läpi ahdistukset milloin mistäkin asiasta, ja myös viillellyt itseään, ei tuo yhtään älyttömältä kuulosta. Varmasti terapeutit näkee tuollaista päivittäin ja auttaa lukemattomia ihmisiä ulos samanlaisista tilanteista. Kannattaa siis mennä lääkäriin, ennen kuin alkaa taas viiltelemään.
itse olen aina ihmetellyt sitä, että mitä se muille kuuluu onko joku raskaana vai ei, tai meneekö ne pian naimisiin tms hyvinkin henkilökohtaista.
ja mitä se muille kuuluu millainen vartalo tai vaatteet jollakin yksilöllä on! kuitenkin se on jokaisen oma asia. jos joku ei minun olemuksestani pidä niin ei tartte kattoo sit!
kuitenkin.. mieheltäsikö ne kysyy sinun kuultesi? vai mieskö näitä terveisiä välittää? en tiedä millainen ihminen olet mutta yksi keino (ei sovi kaikille) on vain suoraan sanoa, että ei en ole raskaana olen vain tämän mallinen/läski/pullukka. tällainen härskimpi ja suorempi tapa voisi aika nopeastikin lopettaa utelut!
ja muuten voi olla, että ihmiset kyselevät vain sen takia että olette olleet naimisissa jo x vuotta ja lapsia suotaisiin syntyvän.. ei ihmiset edes ajattele, että olet lihava.
se voi olla vain sinussa!
ajatteli ihmiset mitä tahansa niin tärkeintä on kuitenkin se mitä sinä itse ajattelet! sinun mielipiteesi on tärkein! tietysti sinulla on nyt itsetunto maassa ja se vaikuttaa minäkuvaasi.
ja muutenkin sinä annat ihmisille vallan pahoittaa mielesi!
voisitko kuvitella antavasi luvan itselle tuntea niin kuin tunnet? jos ahdistaa, anna ahdistaa! se on sinun tapasi selvittää ja käsitellä tätä asiaa. älä kiellä itseltäsi näitä ahdistuneisuuden tunteita. hyväksy ne itsessäsi. usko pois kun annat itsellesi luvan tuntea niin kuin tunnet niin se tunne vähitellen joka kerta menee nopeammin ja nopeammin ohi!
ehkä voisit mennä ulos vain ajatellen että menen ulos ja olen ahdistunut. menen silti ulos vaikka olen ahdistunut. ei sinun tarvitse olla kokoajan onnellinen ja pirtsakka ja iloinen! voit tulla ulkoota ahdistuneena tai vähän piristyneenä, ei silä väliä. kun alat hyväksyä näitä tunteita niin alat hyväksyä itseäsi. kun hyväksyt itsesi on sinun helpompi olla eikä sinua vaivaa todellakaan se mitä muut sinusta ajattelevat. kaikki on pääsi sisällä!
Te jotka olette lihavia ja kärsitte siitä, että muut huomauttelevat niin muistakaapa, että jos olisitte laihoja, kuuluisitte itse niihin huomauttelijoihin ! Mutta kun olette lihavia, haluatte sensuroida teitä itseänne löukkaavat huomautukset. Muta Suomi on vapaa maa ja ihmiset kommentoivat toisten ihmisten tekemisiä ja ulkonäköä ja tulevat aina niin tekemään.
Teillä on vaihtoehtona joko laihtua tai kärsiä(ja kärsittää siinä sivussa tietysti miestä, lapsia jne).
Valinta on vapaa ja oma. Muille on turha kiukutella.
eikö olisi vain helpompaa käyttää energia johonkin rakentavaan ja hyväksyä tilanne, ihmiset, asiat sellaisina kuin ne on ilman arvostelua?
itse koen helpottavana kun kadulla voin vain todeta "se vain on", sen sijaan että arvostelisin ja säälisin liikapainoisia. tietysti terveydelliset syyt ovat eri, mutta että ulkonäöltä pelkästään..
vaikka minuunkin on vahvasti iskostetu tätä toisten arvostelemista koko lapsuuteni, jotta itse tuntisi itsensä paremmaksi. sitähän se vain on, omantunnon pönkittämistä! kun laiha haukkuu lihavaa tai lihava kauhistelee laihaa.
mitä helvetin väliä sillä on minkä näköinen toinen edes on? mitä se mihinkään vaikuttaa lopulta? kuka jaksaa olla sellaisen ihmisen kanssa joka täyttää ulkoisesti mitat mutta muuten ei suhde toimi?
kuitenkin olemme kaikki ihmisiä. kiinnitämme ulkonäköömme hirveäasti ainaa ja energiaamme. ikäänkuin kompensoisimme ulkonäöllä sisäistä sekasortoamme.
tämä ulkonäkö asia on kuitenkin sellainen kinkkinen juttu. itse kun olen visuaalinen ihminen. ja pidän kaikesta kauniista ja tyylikäästä ja se koskee myös vaatetusta.. itse vedän rajan siihen, että haluan näyttää siltä kuin sisältä olen. eli vaatetus ja olemus olisi sitä miltä minusta tuntuu, että olen persoonana. ja sitten on kyllä ihan sama kun itse olen tyytyväinen mitä muut siitä sanovat.
"Teillä on vaihtoehtona joko laihtua tai kärsiä(ja kärsittää siinä sivussa tietysti miestä, lapsia jne).
Valinta on vapaa ja oma. Muille on turha kiukutella"
ja mielestäni alkuperäinen kirjoittaja ei "kiukutellut" vaan ilmaisi itseään tässä. eikä hän mielestäni haukkunutkaan ketään. hän kertoi vain omista tuntemuksistaan!
onhan se aika mustavalkoista ajattelua, että kaikki ihmiset, jotka eivät ole "laihoja" kärsisivät! että kyllä se onni on heti kolkuttamassa, kun vaan laihtuu. heti on niin onnellista, kun on kulissit kunnossa! ylipaino on vain oire jostai muusta. joillakin ihmisillä on taipumus syödä suruunsa ja toiset saattavat purkaa sen johonkin muuhun kuin ruokaan.
ja jotkut vain ovat olemukseltaan isompia kuin toiset ja ovat tyytyväisiä itseensä niin.(terveyden rajat!) että jos mies ja lapset kärsivät toisen rehevyydestä niin huh! huh! kyllä silloin täytyy olla jotain muuta pielessä. silloin se kertoo siitä ettei hyväksytä itseään kun ei muita pystytä hyväksymään.
ja muuten. olipa minulla paino mikä tahansa niin en kyllä itse ala mitään huomautella toisten painosta olin sitten hoikka tai normaali painoinen sillä hetkellä.