Itse veikkaan Javaa sen alustariippumattomuuden takia. Mutta onko muita ehdokkaita, mitä kannattaa ryhtyä opiskelemaan jos on vasta aloittelija? Minkä kielen taitajille löytyy töitä?
Mikä tulevaisuuden
ohjelmointikieli?
161336
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kortit kertovat: C/C tulee säilymään laite läheisessä ohjelmoinnissa. Java kehittyy mutta se saa kilpailevan kielen joka korjaa Javan puutteet ja heikkoudet. Viimeinen kortti kertoo sen että seinän takana vaanii vielä kolmas tuntematon kieli joka tulee korjaamaan koko potin...
Kyllä useampaa kieltä kannattaisi edes jotenkin opetella. Ei kannattaa laittaa mitään täysin yhden kortin varaan, varsinkaan silloin jos ei ole varma työpaikasta, jne. Loppujen lopuksi töiden löytyminen ei ole varmaankaan sen helpompaa/vaikeampaa osaa sitten Javaa, C:tä tai jotakin muuta kieltä. En tiedä miten asiat varsinaisissa ohjelmisto yrityksissä on, mutta itse ainakin "päätän" töissä sen millä kielellä mitäkin teen.
Tuota alustariippumattomuus termiä on käytetty tällä palstalla muistaakseni juuri äskettäin. Miksi kyseisestä sanasta on yhtäkkiä tullut niin hypeä? Esiintyykö sana jossakin uudessa kirjassa vai kuuluuko se jonkun oppilaitoksen opetus suunnitelmaan? ;). Maailmassa on ollut jo pitkä tovi ei-tulkattavia kieliä joita on voinut ajaa niin Window kuin Linux ympäristöissä.
Kieliä ei voi verrata keskenään ellei tiedä mitä kielellä ollaan tekemässä. Se on aina paras kieli millä homma tulee tehtyä nopeiten. PHP MySQL on kova sana jossain sovelluksissa, jossain Java, jossain C, jossain C , jossain joku muu, jne.
Onkai niitä "tulevaisuuden kieliä". Tahtoopi vain olla että monet työpaikat suosivat niitä vanhoja ja eivät uskalla "uusia" kokeilla ;)
Ei sillä kielellä mahdottomasti ole väliä. Jos osaa ohjelmoida, oppii uuden kielen syntaksin kuitenkin helpolla.
Itse olen kai onnekas kun voin käyttää pythonia työssäni.
>...kannattaa ryhtyä opiskelemaan jos on vasta aloittelija?
Ohjelmoinnissa pienin murhe on se millä kielellä se koodataan.
Joten opiskele ensin ohjelmoimaan jollakin kielellä, ihan sama millä.
Uuden kielen oppiminen on erittäin helppoa ja nopeaa kun osaa yhden, jos puhutaan proceduraali-kielistä kuten C, Pascal, Basic, Java, Python jne.
Joku Lisp tai Prolog on vähän eri asia mutta niidenkin oppimiseen vaikuttaa positiivisesti se että osaa ohjelmoida, siis kieliriippumattomasti.
"Ohjelmoinnissa pienin murhe on se millä kielellä se koodataan."
Kielen syntaksin oppiminen on todella pieni osa siitä, mitä ohjelmoijan tarvitsee osata. Tärkeintä on ajattelutapa, mikä on laaja asia.
Mutta mielestäni opiskelukieli #1 on Java. Sillä tehdään todella isoja projekteja, esimerkkinä esim. Eclipse. Se opettaa oikean ajattelutavan ilman C :n painolastia.
Javasta on lyhyt hyppy C :aan tai C#:iin. Itse odotan myös D:ltä paljon. Sen oppii helposti em. kielten pohjalta. Siinä yhdistyy C :n tehokkuus Javan ja C#:n kauneuteen. Standardi C kirjastot ovat heti käytössä.
Javalla oppii helposti tekemän väärin ohjelmat, unohtamalla muistinhallinnan kokonaan.
PS: Itse henkilökohtaisesti en pidä Javasta, pienet ohjelmat ovat liian raskaita ja hitaita, samoin isot projektit ovat uskomattoman hitaita. Enkä tiedä yhtään ohjelmaa, joka olisi onnistunut Javalla.
Itse suosittelen C / C# tai C , niiden avulla oppii heti alussa tekemän ohjelmat oikein, eikä luottaa siihen että Java -tulkin roskankerääjää joskus vapauttaa muistin.
Jos aikoo ammattilaiseksi, niin ihan sama minkä kielen oppii ensin, jos taas shareware koodaajaksi, niin parempi oppia sellainen kieli, jolla oikeasti voi jotain tehdä, ja saada tuotteesta rahaa. Tuskin kukaan on valmis maksamaan selaimella toimivasta miinaharavasta rahaa. Tai valuuttalaskimesta, jonka käynnistäminen Java tulkilla kestää kymmenisen sekuntia.
Jos taas haluat saada ohjelman helposti ja nopeasti valmiiksi, niin ehkä parempi on VB.NET tai Delphi.NET
Kerroppas hyvä mies miksi muistinhallintaa pitäisi nykyään harjoitella? Olioissahan systeemin carbage collect huolehtii siitä että varatut muistit vapautetaan kun olion hierarkia hajoaa ja sitä ei enää referoida.
Muistinhallintaa tarvitaan nykyään lähinnä kun koodataan jotain tosi alhaisen tason palvelua tai integroituja järjestelmiä. Vähintään 95% kaikista softista ei kooderin tarvitse tietää muistinhallinnasta muuta kuin että muistaa ajaa destructorin hierarkian ylimmälle komponentille kun se halutaan päättää.
Mutta siis toki muistinhallintaa tarvii opetella jos haluaa takuta vanhoilla työkaluilla ja tehdä yksinkertaiset hommat monimutkaisesti. Mutta meille jotka haluamme saada homman valmiiksi henkilötyöpäivässä on automaation aiheuttama 30% hidastus merkityksetön - ja puolestaan muistinkäytön automatisointi hyvinkin merkityksekäs.
Kooderit eivät enää tee leegopalikoita vaan kokoavat niitä, sen mieltäminen oli itsellenikin kova prosessi kun olen juuriltani vanhankaartin malloc() miehiä.
Muistin hallinasta pitää huolehtia aina, ja juuri siksi Java ei sovellukaan mihinkään vakavaan, koska milloin vain voi käynnistää roskankerääjän, ja itse ohjelman suoritus pysähtyy. Ohjelmoija ei voi vaikuta siihen mitenkään. Siksi kaikki "oikeat" ohjelmat tehdään "oikeilla" ohjelmointikielellä. Yhtään kriittistä sovellusta ei ole kirjoitettu Javalla, samoin yhtään reaaliaikaista peliäkään ole tehty Javalla, koska se voi millä hetkellä tahansa pysähtyä ja java tulkki alkaa vapauttamaan mustin. C:lla ohjelmoija voi vapauttaa muistin, kun itse haluaa, tai kun siihen on mahdollisuus ohjelman suorituksen kannalta.
Ja muuten kaikki isot talot ovat jo luopuneen Javasta. Applen Mac OS X kehitystyökaluista poistetaan seuraavasta versiosta Cocoa Java työkalut kokonaan, ja jäljelle jää vain Objective-C, samoin Microsoft on luopunut Javasta, ja siirtymässä C# NET arhitektuuriin. Linuxissakin kaikki ohjelmat tehdään C:lla ja C :lla. Java ei käytetä enää missään, korkeintaan ylä-asteella atk-tunneilla, kun se sopii vain miinaharava tapaisiin selaimella toimiviin pikkuohjelmiin.
Pakkoa taas hokea sitä kysymystä että miten ihmeessä voidaan puhua ohjelmointi kielten paremmuudesta puhumatta kuitenkaan mitä ollaan tekemässä. Javalla on turhaa yrittää kirjoittaa kriittisiä/reaaliaikaisia sovelluksia, jos kerran se ei siihen sovellu. Harvalta sovellukselta kuitenkin Windows/Linux puolelta vaaditaan sellaista kriittisyyttä/reaaliaikaisuutta johon Java ei kykenisi. Mikään ei myöskään estä toteuttamasta osaa ohjelmasta Javalla ja osaa C:llä.
"Oikeat" ohjelmat/sovellukset ovat mielestäni sellaisia joilla tehdään rahaa ja ansaitaan elanto. Suomessa tuskin kovin moni ansaitsee elantoa pelejä tekemällä. Peleillä ansaitsevien pienestä joukosta löytyy myös iso määrä niitä jotka vääntävät Java pelejä kännyköihin. Moni saa myös elantonsa vääntämällä koodia jollain muulla kuin C :lla tai Javalla, esim. VB:llä, Delphillä, PHP:llä, Matlabilla, Pythonilla, tms.
On jokseenkin turhaa kääntää automaattista roskien keruuta kielen heikkoudeksi, jos kyseinen ominaisuus ei sovellu omiin tarkoituksiin. Roskien keruu kuitenkin useimmiten parantaa työn tuottavuutta ja helpottaa oppimista.
Se mitä kieltä aloittelijan kannattaa ensin alkaa opiskelemaan, ei välttämättä ole mikään valta kieli tai se millä loppujen lopuksi kuvittelee työllistyvän. Olen tullut siihen tulokseen että kouluissa joissa on muutama kurssi ohjelmointia, pitäisi keskittyä aivan johonkin muuhun kuin jonkun Javan tai C/C /C#:n syntaksin ja hienouksien opetteluun.
Täydellisen asiantuntemattomuuden tuoma varmuus:
"Java ei käytetä enää missään, korkeintaan ylä-asteella atk-tunneilla, kun se sopii vain miinaharava tapaisiin selaimella toimiviin pikkuohjelmiin."
Minusta päin vastoin tuntuu siltä, että esim uusia javalla toteutettuja keskitettyjä intranetpalveluita tulee vastaan jatkuvasti. Ja jonkilainen lippulaiva, esimerkki siitä, mitä javalla on voitu toteuttaa, on eclipse:
http://www.eclipse.org/
En ainakaan minä voi sanoa, että se olisi jotenkin erityisen hidas nykyaikaisella kokoonpanolla käytettynä. Myönnän, aukeneminen vie 15s, mutta se on iso ohjelmisto: paras IDE, mitä olen käyttänyt (parempi kuin M$ Visual Studio).
Tulkatun kielen hitauden merkitys on minun mielestäni ajat sitten kadonnut. Tein 90-luvun alussa tyytyväisenä töitä 16MHz:n 386sx:llä. Piirikaavioeditori päivitti näyttönsä muutamassa sekunnissa, enkä valittanut. Tämän päivän tulkkaava java-ympäristä on ehkä 30x nopeampi.
Tulevaisuuden ohjelmointikieli voi olla tässä kuvattu:
http://www.rebelscience.org/Cosas/Reliability.htm
Siitä on keskusteltu myös tällä foorumilla ainakin näissä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=652&posting=22000000008049954
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=652&posting=22000000007852111
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=652&posting=22000000007801812
Jos sinulla on kommentoitavaa, aloita uusi keskustelu esim. otsikolla "COSA 2" tai mikä nyt tarkemmin onkaan aiheena.
Tulevaisuudesta on vaikea sanoa mutta alustariippumattomia ovat mm Lazarus ja FreePascal. Lazarus toimii Linuxissa, Macissa ja windowsissa. FreePascal vielä useimmissa katso esim. mille kuvankäsittelyohjelma Pixel:n saatavissa (tehty FreePascalilla)( http://www.kanzelsberger.com/pixel/?page_id=12 ).
No siis Freepascal/Lazarus EIVÄT ole alustariippumattomia vaan tähtäävät siihen että tyyli on "write once, compile many times" - eli siis binääriyhteensopivuutta EI ole - mutta semanttinen lähdekoodin yhteensopivuus on joka helpottaa asioita. Lisäksi Lazarus/FP:llä sortuu hyvin helposti käyttämään natiivi-palikoita ohjelmissa jolloin myös lähdekoodin yhteensopivuus hajoaa. Lisäksi en sanoisi että Lazarus on lähellekään valmis IDE ja kehitysalusta vaikka se varsin pitkällä onkin ja Lazaruksen ominaisuudet ovat vielä aika karkeat (toivon kuitenkin että siitä tulee vielä jonain päivänä täysin Delphi-vastaava Kylixintappaja linuxille ainakin...)
JAVA täyttää yhteensopivuusehdon paremmin koska se on sekä binääri- että lähdekoodiyhteensopiva. JAVAn heikkous on sen suhteellinen hitaus koodina ja kykenemättömyys raskaaseen prosessointiin. Toisaalta tämäkin asetelma saattaa murtua jos Sun saa sen kaavaillun JAva-bytecodea suoraan ajavan prosessorin. Silloinhan Java on yhtä nopea kuin C/C
Jep binaarikoodi on jokaisen prosessorin omaa (eli natiivikoodia). Esim Lazarus on tehty Lazaruksella ja se toimii kolmessa eri käyttöjärjestelmässä (mac, linux, windows)!
Lazarus on versiossa 0.9.9 ( tietty päivä)
Mitä pidät tämän hetkisen Lazaruksen suurimpana ongelmana?
LCL puutteita, GTK/GTK2 keskeneräisyyttä ja win32-sidonnan keskeneräisyyttä ja niitä puuttuvia ominaisuuksia (Roadmapissa olennaiset ominaisuudeta punaisella tai keltaisella)
IDE:n Käyttöliittymää pitäisi myös hioa rankasti. Debuggausta myös parantaa.
Näistähän osa on hyvää vauhtia edistymässä mutta 1.0 ei tule olemaan vielä ihan oikeasti, pitkäjänteisesti käyttökelpoinen - vain merkkipaalu siitä että lazarus on vakava yritys tehdä opensource-delphi. Kuitenkin systeemi on jo käyttökelpoinen ja sitä itsekin olen testannut ja hyvin kiinnostunut mitä ylösnoussut tuo tullessaan... Oikeastaan lazarus-kelkkaan voisi hypätä kehittäjänä jos osaamista löytyisi... on nimittäin sen verran kova potentiaali sillä.
Niin kannattaa ehkäpä imuroida Lazarus jossa on OpenGL komponentit valmiiksiasennettuna.
http://www.skinhat.com/lazarus
(mukana on jotain esimerkkejäkin)
Kokeile vapaasti!
Taas latelen saman mantran...
Sinänsä sama, mitä kieltä opettelee, assembly poislukien (ja muut "eksoottiset" ;)). Sitä tarvitaan hyvin vähän ja sitäkin voi opetella myöhemmin jos tarve vaatii.
Kun oppii ohjelmoinnin perusteet on helppo eteenpäin ja oppia uusia kieliä. Kielet ovat sinänsä helppoja, olivat ne oliokieliä tai perinteisiä. Alustat ja kirjastot ne päänvaivaa tuovat. C on ei ole C vanhalla Borland C :lla Dosissa ja Symbianilla vaikka samat rakenteet toistuvatkin enemmän tai vähemmän.
Itse olen tehnyt ohjelmia usealla eri kielellä ja murteella. Leipätöissäni olen tarvinnut VisualBasicia, C:tä, C :aa, Javaa ja PHP:tä, shell-skriptausta (bash, Windows) sekä hetkellisesti jotain FoxPro/Paradox-juttuja, en edes tiedä, mitä ne kielet ovat (FoxPro/ObjectPAL?) vaikka niillä olenkin koodannut hiukkasen. Samat rakenteet ja logiikka toistuvat joka paikassa, syntaksi, alustat ja kirjastot vaihtuvat (minkä ehtivät)