miun elämä on ollu yhtä kärsimystä, masennusta, bulimiaa, anoreksiaa, lääkkeikeiden väärinkäyttöö, itsemurhayrityksiä...
ja oon vielä ollu sairaalassa kahesti...
nyt pitäs olla kaikki hyvin mut ei vaan oon vaan bulimia ja lääkkeidenväärinkäyttö on tullu takasi ja koko ajan ne vaan pahenee..en oo uskaltanu kertoo ees psykologille, en kertakaikkiaan pysty...en haluu tuottaa enää tuskaa kenellekkään...miksi ihmeessä oon ees syntyny tänne paskaan ku kaikki menee vain päin helvettiä...yritän kuiteski tehä jotain muutakin ku itkee eli käyn puntilla joka toinen päivä mut tuntuu ku pää halkeis:(
tänäänki ku ajoin autolla niin ois vaan tehny miel ajaa puuhun ja tappaa itteni samalla niin kaikki helpottus heti:(
vituttaa tää paska elämä, taijan mennä tästä ottaa viinaa et saisin unta jota en muuten saa ilman mitään lääkkeitä mut ei niit' enää anneta miulle:(
joo en tajuu miksi ees kirjotin, sori vaan
mut kitos kuiteski jos luvitte:)
voimia kaikile
ja oon vielä ollu sairaalassa kahesti...
nyt pitäs olla kaikki hyvin mut ei vaan oon vaan bulimia ja lääkkeidenväärinkäyttö on tullu takasi ja koko ajan ne vaan pahenee..en oo uskaltanu kertoo ees psykologille, en kertakaikkiaan pysty...en haluu tuottaa enää tuskaa kenellekkään...miksi ihmeessä oon ees syntyny tänne paskaan ku kaikki menee vain päin helvettiä...yritän kuiteski tehä jotain muutakin ku itkee eli käyn puntilla joka toinen päivä mut tuntuu ku pää halkeis:(
tänäänki ku ajoin autolla niin ois vaan tehny miel ajaa puuhun ja tappaa itteni samalla niin kaikki helpottus heti:(
vituttaa tää paska elämä, taijan mennä tästä ottaa viinaa et saisin unta jota en muuten saa ilman mitään lääkkeitä mut ei niit' enää anneta miulle:(
joo en tajuu miksi ees kirjotin, sori vaan
mut kitos kuiteski jos luvitte:)
voimia kaikile
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älä luovuta vielä! On hyvä merkki jos Sinulla on vielä harrastuksia, et silloin ole vielä ihan sängyn pohjalla.
Minäkin olen kovan masennuksen läpikäynyt ja nyt olen kolmen pojan onnellinen isä!
Älä luovuta! Hae apua! Elämä kyllä vielä hymyilee!!
Suukko poskellesi! :)
se mitä teet ei ole sinun arvosi mitta! sinun arvosi on siinä kuka sinä olet, ei se mitä sinä teet! olet aivan riittävä juuri tuollaisena kuin olet tällä hetkellä! bulimikko, itsemurhakandidaatti...nämä eivät määritä sinua ihmisenä! nämä ovat jotain sellaista joilla sinut on määritelty, koska ihmisillä on tapana lokeroida asioita, jotta niitä olisi helpompi ymmärtää. mutta sinä olet enemmän! olet sinä, ainutlaatuinen ihminen jollaista toista ei ole olemassa eikä koskaan tule olemaan! olet ihminen ja ihminen on ihmellinen.
sinulla on paikka tässä maailmassa kyllä! et vain ole sitä vielä löytänyt, mutta löydät sen kyllä, aivan varmasti
- voit löytää sen nyt, huomenna, tai vuoden päästä tai myöhemmin. ei sillä ole väliä. matkan varella opit paljon asioita.
kumma, että itse olen käynyt läpi myös aikamoisen helvetin mutten oikein tiedä mitä sinulle sanoisin. mitä haluaisit kuulla? mitä tarvitset? mitä haluat?
sen voin sanoa kuitenkin, ettet halua oikeasti tappaa itseäsi, vaan haluat kuollettaa nuo tuskaiset tunteet. haluat tuon ahdistuksen menevän pois.
sinusta tuntuu, ettet halua enää muita rasittaa itselläsi. olet ihminen, vaikken sinua tunne niin ihmisenä ihmiselle sanon, että ansaitsen huomiota, hellyyttä, rakkautta, hoitoa.. kaikkea mistä olet haaveillut.
ja mitä psykologiin tulee. se on hänen työtänsä! hän ei ole tehnyt työtänsä hyvin, jos et uskalla hänelle kertoa! voit vaihtaa psykologia. tai voit vaikka kirjoittaa kirjeen, jos on liian vaikea sanoa sitä hänelle ääneen. ja kerronpa vielä sen että psykologi on ihminen kuten sinäkin, hän on vain ammattinsa puolesta siinä roolissa. ja sinä olet potilaan roolissa. mutta te molemmat olette yhtä arvokkaita ihmisiä! kuten kaikki muutkin tässä maailmassa sosiaaliseen asemaan, ikään rotuun, sukupuoleen katsomatta!
et ehkä halua itsekään uskoa sitä missä tilassa olet tällä hetkellä. et haluaisi olla siinä tilassa. mutta kun olet! yritä hyväksyä se. ja yritä hyväksyä tunteesi oli ne mitä tahansa. jos kiellät ja hoet itsellesi kokoajan ettei sinun pitäisi olla tälläinen niin kiellät itseltäsi ne tunteet(viha, pettymys, ahdistus..)anna lupa tunteillesi,sinulla on oikeus tunteisiisi!hyväksy itsesi siinä tilassa. sitten on helpompaa alkaa korjaamaan tilannetta kun et enää haro näitä tunteita vastaan.
jos tykkäät lukea, niin tutustu tähän: läsnäolon voima, eckhart tolle. tässä on vähän erilainen näkemys olemiselle ja elämiselle!
tekis hyvää muuta vaikka kyprokselle se on nykyää helppoa