Loistavatko

satelliitit?

Elikä usein kuulee kommentin; Onpas kirkas tähti -se on varmaan satelliitti.

Näkyvätkö satelliitit kirkkaina taivaalla,miksi ihmeessä niissä yleensä olisi valot päällä koko ajan ja kuinka tajuttoman suuri valonheitin niissä pitäisi olla että valo tulisi maahan asti.
Eikös se olisi aikamoista energian tuhlausta jos niissä tosiaankin joku tajuton valo palaisi yötä päivää.

17

1692

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mutta...

      Satellittia ei voi koskaan sekoittaa tähteen. Satelliitit pyyhältävät muutamassa minuutissa taivaankannen läpi. Ne heijastavat auringon valoa auinkopaneeleistaan, esim. Iridium-satellittien välähdykset tietyissä kulmissa katsojaan nähden ovat hyvinkin kirkkaita.

    • ne satelliitit

      loistavat ja oikein kirkkaina loistavatkin, kun
      palaavat Maan ilmakehään. Ei niissä mitään lamppua
      tarvita.

      • Nimetön

        Jos taivaalla siis näkyy paikoillaan pysyvä kirkas tuikkimaton valo -voiko se olla satelliitti?

        Eikös sen valon pitäisi olla liikkuva jos puhutaan satelliitin palaamisesta ilmakehään?


      • maynie
        Nimetön kirjoitti:

        Jos taivaalla siis näkyy paikoillaan pysyvä kirkas tuikkimaton valo -voiko se olla satelliitti?

        Eikös sen valon pitäisi olla liikkuva jos puhutaan satelliitin palaamisesta ilmakehään?

        .. vaikka eivät olisikaan vielä palaamassa ilmakehään - siis putoamassa käyttöiän loppuessa ja/tai tultua hylätyiksi. Vanhempien tekokuiden pinta aikanaan myös tehtiin tarkoituksella kiiltäväksi (Sputnik jne.) heijastamaan auringonvaloa - myös visuaalisen havaitsemisen helpottamiseksi.

        Maapalloa kiertää nykyisin paljon ihmisen lähettämää tavaraa - nykyisin niitä lienee selvästi yli 10 000 eri tarkoituksissa lähetettyä tekokuuta. Näiden kulloinkin vähitellen lähestyessä käyttöikänsä loppua voidaan varsinaisesti puhua sellaisesta oikeasta avaruusromusta, joka alkaa pudotessaan suoranaisesti 'hehkua' lämpökitkan vaikutuksesta. Vasta nämä 'hylätyn' tavaran eri kokoiset palaset ovat sitä avaruusromua, jonka näkyminen toisinaan nähdään ilmakehässä lentävänä 'tulipallona', joka voi näkyä jopa 10 - 15 minuuttia ilmakehässä kitkahehkun ansiosta. Luonteenomaista avaruusromun kappaleille on ufomainen lento (josta tehdään myös ufoilmoituksia), joka kestää siis jopa 15 minuuttia. Pitkäkestoiset ja samalla selvästi liikkeessä olevat tulipallot ovat useimmiten juuri avaruusromua - sensijaan normaalit meteorit ja 'bolidit' (=erikoiskirkkaat meteorit) näkyvät useimmiten paljon lyhyemmän ajan - yleensä enimmillään joitakin sekunteja, mikä on 'tähdenlennolle' varsin pitkä aika.

        Gravitaatiovaikutuksen johdosta kaikki satelliiteiksi lähetetyt maapallon kiertolaiset palaavat lopulta maan pinnalle - useimmat ilmakehässä poroksi palaen - jotkut lämpösuojien ansiosta tarkoituksella säilyen. Viimemainittua sarjaa edustavat teknisesti kehittyneet ihmisen miehittämät avaruussukkulat (esim. Discovery), jotka halutaan ehjänä takaisin. Myös pelkkää teknistä automatiikkaa sisältävät satelliitit päätyisivät kuitenkin aina takaisin maapallon pinnalle, ellei niiden kiertorataa rakettimoottoreilla tarkoituksellisesti nostettaisi uudelleen ylemmäksi, jolloin niiden kierto- ja käyttöikä maapallon ympärillä saadaan pitenemään.

        Painovoimalain mukaisesti kaikki satelliitit saapuvat siis lopulta ennemmin tai myöhemmin takaisin maan pinnalle kiertoradan spiraalimaisesti vähitellen alentuessa, ellei kiertoaikaa ole tarkoituksellisesti lisätty ratakorkeutta uudelleen nostamalla.


        maynie


      • bertie.
        maynie kirjoitti:

        .. vaikka eivät olisikaan vielä palaamassa ilmakehään - siis putoamassa käyttöiän loppuessa ja/tai tultua hylätyiksi. Vanhempien tekokuiden pinta aikanaan myös tehtiin tarkoituksella kiiltäväksi (Sputnik jne.) heijastamaan auringonvaloa - myös visuaalisen havaitsemisen helpottamiseksi.

        Maapalloa kiertää nykyisin paljon ihmisen lähettämää tavaraa - nykyisin niitä lienee selvästi yli 10 000 eri tarkoituksissa lähetettyä tekokuuta. Näiden kulloinkin vähitellen lähestyessä käyttöikänsä loppua voidaan varsinaisesti puhua sellaisesta oikeasta avaruusromusta, joka alkaa pudotessaan suoranaisesti 'hehkua' lämpökitkan vaikutuksesta. Vasta nämä 'hylätyn' tavaran eri kokoiset palaset ovat sitä avaruusromua, jonka näkyminen toisinaan nähdään ilmakehässä lentävänä 'tulipallona', joka voi näkyä jopa 10 - 15 minuuttia ilmakehässä kitkahehkun ansiosta. Luonteenomaista avaruusromun kappaleille on ufomainen lento (josta tehdään myös ufoilmoituksia), joka kestää siis jopa 15 minuuttia. Pitkäkestoiset ja samalla selvästi liikkeessä olevat tulipallot ovat useimmiten juuri avaruusromua - sensijaan normaalit meteorit ja 'bolidit' (=erikoiskirkkaat meteorit) näkyvät useimmiten paljon lyhyemmän ajan - yleensä enimmillään joitakin sekunteja, mikä on 'tähdenlennolle' varsin pitkä aika.

        Gravitaatiovaikutuksen johdosta kaikki satelliiteiksi lähetetyt maapallon kiertolaiset palaavat lopulta maan pinnalle - useimmat ilmakehässä poroksi palaen - jotkut lämpösuojien ansiosta tarkoituksella säilyen. Viimemainittua sarjaa edustavat teknisesti kehittyneet ihmisen miehittämät avaruussukkulat (esim. Discovery), jotka halutaan ehjänä takaisin. Myös pelkkää teknistä automatiikkaa sisältävät satelliitit päätyisivät kuitenkin aina takaisin maapallon pinnalle, ellei niiden kiertorataa rakettimoottoreilla tarkoituksellisesti nostettaisi uudelleen ylemmäksi, jolloin niiden kierto- ja käyttöikä maapallon ympärillä saadaan pitenemään.

        Painovoimalain mukaisesti kaikki satelliitit saapuvat siis lopulta ennemmin tai myöhemmin takaisin maan pinnalle kiertoradan spiraalimaisesti vähitellen alentuessa, ellei kiertoaikaa ole tarkoituksellisesti lisätty ratakorkeutta uudelleen nostamalla.


        maynie

        "Painovoimalain mukaisesti kaikki satelliitit saapuvat siis lopulta ennemmin tai myöhemmin takaisin maan pinnalle kiertoradan spiraalimaisesti vähitellen alentuessa, ellei kiertoaikaa ole tarkoituksellisesti lisätty ratakorkeutta uudelleen nostamalla. "

        Ehken olen jäänyt jotain tietoa vaille, mutta minkä teorian mukaan esim geostationäärisen radan ulkopuolella kiertävät kappaleet joutuvat spiraaliselle radalle ja päätyvät lopulta takaisin maan pinnalle ?


      • Rilli
        Nimetön kirjoitti:

        Jos taivaalla siis näkyy paikoillaan pysyvä kirkas tuikkimaton valo -voiko se olla satelliitti?

        Eikös sen valon pitäisi olla liikkuva jos puhutaan satelliitin palaamisesta ilmakehään?

        Paikallaan pysyvä, tuikkimaton ja tähtiä kirkkaampi valo on Venus tai Jupiter. Mars ja Saturnuskin näkyy paljaalla silmällä, mutta niitä ei ykskaks erota tähdistä.


      • maynie
        bertie. kirjoitti:

        "Painovoimalain mukaisesti kaikki satelliitit saapuvat siis lopulta ennemmin tai myöhemmin takaisin maan pinnalle kiertoradan spiraalimaisesti vähitellen alentuessa, ellei kiertoaikaa ole tarkoituksellisesti lisätty ratakorkeutta uudelleen nostamalla. "

        Ehken olen jäänyt jotain tietoa vaille, mutta minkä teorian mukaan esim geostationäärisen radan ulkopuolella kiertävät kappaleet joutuvat spiraaliselle radalle ja päätyvät lopulta takaisin maan pinnalle ?

        Jos geostationäärisellä satelliitilla tarkoitetaan maapallon pyörimisliikkeeseen sidottua satelliittia eli aina samalla kohdalla maanpintaan nähden pysyvää, kuten tietoliikennesatelliitit, joiden lentokorkeus on jotain 26 000 - 36 000 km, niitäkin käsittääkseni pidetään keinotekoisesti vakiokorkeudellaan em. rakettimoottorein silloin tällöin korkeutta korjaamalla (onko tämä automaattista, en tiedä varmasti).

        Painovoimalaki pätee kaikkialla, myös siellä missä sitä ei lyhyellä aikavälillä ole suoraan todettavissa. Siten se pätee myös näennäisesti kaukana maan painovoimavaikutuksen ulottumattomissa oleviin kappaleisiin, kuten kuuhun.

        Maa vaikuttaa siis myös kuuhun painovoimalain mukaisesti. Siten kuu - kiertäessään maapalloa - putoaa samalla maata kohti. Kiertoliikkeen keskipakoisvoima kuitenkin vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan maasta poispäin vetävästi. Siksi kuu ei syöksy maahan.

        Tähtitieteessä käytetään termiä 'kuun keskeiskiihtyvyys' ilmaisemaan tuota kiihtyvyyden määrää (muistelen jotain 0,12 m/sek(exp 2), saattoi olla jotain muutakin), jolla kuu putoaa maata kohti.

        Maahan lopulta putoamisen välttämiseksi kappaleen pitää kiertää todella kaukana maan vaikutuspiiristä, ja kiertolaisen keinotekoisesti käsittelemättömän kiertoajan pituus on kääntäen verrannollinen kappaleen massaan - mitä kevyempi kappale, sitä kauemmin se kestää 'ulkona'.

        Kaikki ihmisen nykyisin maapallolta lähettämät kappaleet päätyvät aina lopulta jollekin aurinkokunnan planeetalle tai sellaisen kuulle, sillä ihminen ei ole pystynyt toistaiseksi aikaansaamaan sellaisia nopeuden kiihtyvyyksiä, joilla kappaleiden poistuminen aurinkokunnasta olisi mahdollista.


    • Satelliitin valo tulee auringosta joka heijastuu satelliitin erilaisista pinnoista.Josta seuraa se, että auringon valon on paistettava satelliittiin. Keskitalvella yöllä, havaitsijan yläpuolella olevat satelliitit ovat maan varjossa ja eivät siksi näy. Tieten jos satelliitti tulee ilmakehään, niin sekin nähdään kirkkaana "tähdenlentona"
      Satelliittii vai olla myös paikallaan havaitsijasta katsoen jos se sijaitsee geosyngronisella radalla päiväntasaajan yläpuolelle.jolloin sitä ei erota heikosta tähdestä.
      maynie: ilmakehän kitka saa satelliitin radasta spiraalin. Muuten rata olisi pyöreä eikä korkeus muuttuisi,kuin ainoastaan kuun ja muiden taivaankappaleiden vaikutuksesta.

      • bertie.

        Kiertorata ei välttämättä tarvitse olla ympyrä ja maapallon pyörintänopeutta nopeammin tai pyörintätasosta poikkeavasti kiertävät sateliitit palaavat jo pelkän gravitaationkin vuoksi takaisin maan pinnalle mutta hitaammin samassa tasossa kulkeviin kappaleisiin vaikutus on päinvastainen.

        Esimerkkinä tästä maan pyörintänopeus, joka on ajan saatossa hidastunut ja kuun etäisyys vastaavasti kasvanut, kuten myös maan kiertoaika auringon ympäri on hidastunut, eli etäisyys on hieman kasvanut .


      • airfoil
        bertie. kirjoitti:

        Kiertorata ei välttämättä tarvitse olla ympyrä ja maapallon pyörintänopeutta nopeammin tai pyörintätasosta poikkeavasti kiertävät sateliitit palaavat jo pelkän gravitaationkin vuoksi takaisin maan pinnalle mutta hitaammin samassa tasossa kulkeviin kappaleisiin vaikutus on päinvastainen.

        Esimerkkinä tästä maan pyörintänopeus, joka on ajan saatossa hidastunut ja kuun etäisyys vastaavasti kasvanut, kuten myös maan kiertoaika auringon ympäri on hidastunut, eli etäisyys on hieman kasvanut .

        Bertie olet siinä oikeassa ettei rata ole ympyrä välttämättä. Kuitenkin vertaus spiraaliin tuli mieleen ympyrä. Gravitaation vuoksi ne kiertää samaa rataa, ei ne sieltä putoa, ilmanvastus syynä
        Maan pyörimisaika kasvaa massan kasvusta johtuen massojen liikkeet vaikuttaa myös. Vuorovesivoimat lienee suurin syy. Nyt onkin mennyt pitkäaika kun karkaussekunti on tarvinnut lisätä. Kuu kauentuu maan vuorovesivoimista johtuen.


      • bertie.
        airfoil kirjoitti:

        Bertie olet siinä oikeassa ettei rata ole ympyrä välttämättä. Kuitenkin vertaus spiraaliin tuli mieleen ympyrä. Gravitaation vuoksi ne kiertää samaa rataa, ei ne sieltä putoa, ilmanvastus syynä
        Maan pyörimisaika kasvaa massan kasvusta johtuen massojen liikkeet vaikuttaa myös. Vuorovesivoimat lienee suurin syy. Nyt onkin mennyt pitkäaika kun karkaussekunti on tarvinnut lisätä. Kuu kauentuu maan vuorovesivoimista johtuen.

        Tai miksi niitä nyt halutaan kutsua, gravitaatosta johtuvia muodonmuutoksia kuitenkin, ovat syynä siihen että matalilta radoilta sateliitit tulee aikanaan alas ilman ilmanvastustakin.

        Samasta syystä maapallon pyörintäenergiaa on muuttunut kuun potentiaalienergiaksi ja auringon pyörintäenergiaa maan potentiaalienergiaksi.


      • fyysikko.
        bertie. kirjoitti:

        Tai miksi niitä nyt halutaan kutsua, gravitaatosta johtuvia muodonmuutoksia kuitenkin, ovat syynä siihen että matalilta radoilta sateliitit tulee aikanaan alas ilman ilmanvastustakin.

        Samasta syystä maapallon pyörintäenergiaa on muuttunut kuun potentiaalienergiaksi ja auringon pyörintäenergiaa maan potentiaalienergiaksi.

        Matalien kiertoratojen satelliitit tulevat alas

        - pikaisesti jos niitä jarrutetaan ja suuntaa muutetaan reaktiovoimilla

        - vuosissa ja vuosikymmenissä mitattavissa ajanjaksoissa ilmanvastuksen vaikutuksesta

        - tähtitieteellisissä tms. ihmisiän ylittävissä jaksoissa gravitaatio- vuorovesivoima tms syistä.


      • maynie

        maynie: "ilmakehän kitka saa satelliitin radasta spiraalin. Muuten rata olisi pyöreä eikä korkeus muuttuisi,kuin ainoastaan kuun ja muiden taivaankappaleiden vaikutuksesta."

        Tällainen ei ole minun kirjoittamaani, vaan väärinkäsitys.

        Maan PAINOVOIMA tekee radasta spiraalin ja samalla ilmakehän alempiin osiin pudotessaan ILMAN VASTUS aiheuttaa putoavan kappaleen hehkumisen.

        yst.terv.,

        maynie


    • stationäärinen

      Geostationäärinen satelliitti on geosynkronisen satelliitin erikoistapaus.

      Geosynkroninen - kiertää maapallon tähtivuorokaudessa

      Geostationäärinen- sen lisäksi päiväntasaajan yläpuolella ja radan täytyy olla pyöreä. Maasta katsottuna näyttää pysyvän paikallaan.

    • Mä vartiossa seison

      Muistui mieleen kuinka Sputnikkia aikanaan tiirattiin. Se oli ihmeellistä. Oliko kuitenkin niin ettei itse Sputnik näkynyt maaha, vaan kyseessä oli kantoraketin osa? Näi muistelisin joskus kuulleeni tai jostain lukeneeni.

      • Rilli

        Katselin aikoinaan Sputnikia. Se näkyi iltaisin kirkkaalla säällä ja liikkui aika nopeasti näkökentän poikki. Kirkkaudeltaan se vastasi heikkoja tähtiä, eli sen erotti niistä vain liikkeestä.


      • Rilli

        Silloin liikkui kaikenlaisia legendoja. Sputnikia osattiin katsoa, koska sen rata ja näkyvyys julkaistiin lehdissä. Avaruusromun näkymisestä en muista koskaan puhutun.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      127
      1994
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      101
      1752
    3. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      83
      1581
    4. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      61
      1424
    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      33
      1122
    6. Tavoitteeni onkin ärsyttää

      Sua niin turhaudut ja unohdat koko homman
      Ikävä
      109
      1063
    7. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      51
      1043
    8. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      47
      1036
    9. Ei se mene ohi ajan kanssa

      Näin se vaan on.
      Ikävä
      73
      1026
    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      44
      983
    Aihe