Kannattaisiko seuraavanlainen sydeemi? Jos ei niin miksi ei?
Maapiiri kuten maalämpöpumpussa. Nesteen kierto kiertovesipumpulla ja lämmönvaihdin (nestepatteri) ennen lämmöt talteenottavaa ilmanvaihtokonetta. Esilämmittäisi tulevan kylmän ilman talvella.
Kesällä systeemiä voisi käyttää sisäilman jäähdyttämiseen.
Energiaa moinen systeemi ei juurikaan kuluta, mutta tuottaako mitään käytännönhyötyäkään?
Maapiiri kuten maalämpöpumpussa. Nesteen kierto kiertovesipumpulla ja lämmönvaihdin (nestepatteri) ennen lämmöt talteenottavaa ilmanvaihtokonetta. Esilämmittäisi tulevan kylmän ilman talvella.
Kesällä systeemiä voisi käyttää sisäilman jäähdyttämiseen.
Energiaa moinen systeemi ei juurikaan kuluta, mutta tuottaako mitään käytännönhyötyäkään?
Vastaukset 33
Vanhimmat
http://www.talotekniikka-lehti.fi/
kertoo mm.
"Uuden ilmanvaihtokoneen lisäksi uutuus on järjestelmään liitetty esilämmitysyksikkö ja siihen yhdistetty 90 metrin muoviputkisto, joka on upotettu talon alle hiekkaan. Kierrättämällä pumpun avulla putkistossa nestettä saadaan maasta lämpöä ulkoilman esilämmitykseen. Näin voidaan lämmityskaudella parantaa lämmön talteenoton hyötysuhdetta ilmanvaihtokoneessa ja nostaa järjestelmän kokonaishyötysuhdetta. Tavanomaisissa ilmanvaihtokoneissa huurtumisenestoautomatiikka usein pakkasjaksojen aikana katkaisee ulkoilman puhalluksen ja samalla lämmön talteenoton. Esilämmitys poistaa tämän ongelman.
Samaa rakennuksen alla kulkevaa putkistoa voidaan kesäaikaan hyödyntää ulko- ja huoneilman viilentäjänä. Järjestelmän käyttökustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin jääkaapin toimintaperiaatteeseen pohjautuvalla koneellisella jäähdytyksellä, koska energiaa tarvitaan kompressorin sijaan vain pienen pumpun pyörittämiseen."
"Uuden ilmanvaihtokoneen lisäksi uutuus on järjestelmään liitetty esilämmitysyksikkö"
Vanha keksintö.
" ja siihen yhdistetty 90 metrin muoviputkisto, joka on upotettu talon alle hiekkaan"
Mahdollisesti alimitainen, väärässä paikkaa (routa rikkoo talon) ja väärään materiaaliin upotettu (hiekka on eriste).
"Kierrättämällä pumpun avulla putkistossa nestettä saadaan maasta lämpöä ulkoilman esilämmitykseen. Näin voidaan lämmityskaudella parantaa lämmön talteenoton hyötysuhdetta ilmanvaihtokoneessa"
Päin vastoin. Lämmön talteenotto ottaa tuolloin vähemmän energiaa talteen kuin jos käytetään jälkilämmityspatteria.
Tuota "patenttia" tulisi luultavasti käyttää vasta sitten kun kenno/roottori alkaa jäätyä.
"ja nostaa järjestelmän kokonaishyötysuhdetta."
Läpivirtauskennokoneessa, ehkä. Roottorikoneessa epätodennäköisemmin.
"Tavanomaisissa ilmanvaihtokoneissa huurtumisenestoautomatiikka usein pakkasjaksojen aikana katkaisee ulkoilman puhalluksen ja samalla lämmön talteenoton."
Roottorikonekin on kai jo "tavanomainen" koska nehän on aika yleisiä.
"amaa rakennuksen alla kulkevaa putkistoa voidaan kesäaikaan hyödyntää ulko- ja huoneilman viilentäjänä."
Talon alla oleva maakerros lämpiää ja vesihöyry nousee enemmän ylöspäin, kohti lattiaa.
"Järjestelmän käyttökustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin jääkaapin toimintaperiaatteeseen pohjautuvalla koneellisella jäähdytyksellä,"
Myöskin hyöty/teho on monin kerroin pienempi.
Mainostekstiä siis koko juttu.
Muutama kysymys vielä aiheeseen liittyen (mainospuheesta en niin välitäkkään ;)
Jos putkisto upotetaan tontilla muutoin tehtävään kaivantoon, ei siis talon alle - kuinka pitkä sen pitäisi olla?
Millainen lämmönvaihtajan/lämmityspatterin pitäisi olla?
Laitteisto sijoitettaisiin aivan tavallisen LTO (Parmair Iiwari Kx) yhteyteen siten että se lämmittäisi (jäähdyttäisi) tulevaa ulkoilmaa ennen konetta. Eli ei muuttaisi muutoin koneen rakennetta tai toimintaperiaatteita.
(Talo suorasähkö, ILP, takka lämmityksellä. Ilmanvaihto siis LTO koneen avulla))
"Mahdollisesti alimitainen, väärässä paikkaa (routa rikkoo talon) ja väärään materiaaliin upotettu (hiekka on eriste)."
Kuten itsekin myöhemmin totesit, tehot ovat aika pieniä. En usko niillä olevan mahdollista jäähdyttää routaantumiseen saakka.
----------------------
" "Kierrättämällä pumpun avulla putkistossa nestettä saadaan maasta lämpöä ulkoilman esilämmitykseen. Näin voidaan lämmityskaudella parantaa lämmön talteenoton hyötysuhdetta ilmanvaihtokoneessa"
Päin vastoin. Lämmön talteenotto ottaa tuolloin vähemmän energiaa talteen kuin jos käytetään jälkilämmityspatteria. "
Ensimmäiseksi:
Et ole ymmärtänyt ilmeisesti hyötysuhteen käsitettä.
Hyötysuhdetta parannetaan juuri tietyillä kennoilla vähentämällä jäätymisenestoa.
Esim. Tu=-30 C, niin LTO:n hyötysuhde on 0,31 ja Tu -5 C, niin hyötysuhde on 0,6.
Toiseksi:
Ulos puhallettava ilma (jäteilma) jäähtyy tietenkin enemmän matalalla sisään puhallettavalla lämpötilalla, mutta niin kauan kun hyötysuhde on alle 100% on tuloilman "ilmaislämmityksestä" (no, kiertovesipumpun pyörittäminen kuitenkin maksaa) on hyötyä.
Pyöriväkennoisella vuotuinen vaikutus on tietenkin pienin (150 m2 talo n. 500 kWh). Pilpillä ehkä paras (n.1700 kWh). Jäätyvillä jotain sieltä välistä. (aika hankala laskea). Laskennassa oletin nesteen lämpötilaksi 6 C ja esim. ulkolämpötilan ollessa -20 C, ilman lämpiävän vaihtimessa - 7 asteeseen ((-20+6)/2))
Keskimääräinen jäähdytysteho voisi olla helteillä ehkä reilu 500 W normaalilla ilmanvaihdolla. No, on sekin jotain.
Vaan pitäisikö silloin sisäpuoliset IV-putket kondenssi eristää?
Kyllä ilmanvaihdossa OK-talossakin pakkasilman lämmitys vaatii kilovattiluokan tehon kovilla keleillä. Talon alla älytön riski.
Jos lämpöä otetaan talon alta ja siinä on esim. lattialämmitys/maavarainen alapohja niin ratkaisu on ihan dorka. Lattialämmitys hukkaa lämpöä alaspäin sitä nopeammin mitä enemmän sen alla olevaa maamassaa jäähdytetään. Muuten en ota mitään kantaa ko. virityksen toimivuuteen.
Harkitkaa vaikka ennemmin vaihtopelti LTO.ta.
>>>" "Kierrättämällä pumpun avulla putkistossa nestettä saadaan maasta lämpöä ulkoilman esilämmitykseen. Näin voidaan lämmityskaudella parantaa lämmön talteenoton hyötysuhdetta ilmanvaihtokoneessa"
>>Päin vastoin. Lämmön talteenotto ottaa tuolloin vähemmän energiaa talteen kuin jos käytetään jälkilämmityspatteria. "
>Ensimmäiseksi:
>Et ole ymmärtänyt ilmeisesti hyötysuhteen käsitettä.
Ei kun puhuin sekavasti.
>Hyötysuhdetta parannetaan juuri tietyillä kennoilla vähentämällä jäätymisenestoa.
Juu, mutta silloin kun LTO TOIMII eli jäätymisen estoa ei käytetä voi LTO:n tehokkuus kärsiä.
>Ulos puhallettava ilma (jäteilma) jäähtyy tietenkin enemmän matalalla sisään puhallettavalla lämpötilalla,
Juuri tuota tarkoitin.
>mutta niin kauan kun hyötysuhde on alle 100% on tuloilman "ilmaislämmityksestä" (no, kiertovesipumpun pyörittäminen kuitenkin maksaa) on hyötyä.
Mitä edullisemmin tuloilman lämpötila saadaan nostettua lähelle sisäilman lämpötilaa, sen parempi, tietenkin.
Mutta IVK:n LTO:n hyötysuhdetta tuo vehje ei parantane muuten kuin sen jäätymisen osalta.
Sinänsä patentti vois olla hyvä kaveri edulliselle ristivirtauskenno LTO:lle. Ehkä LTO ei silloin koskaan jäätyisi. Mutta ne putket kannattaa vetää jonnekin muualle kuin (masuuni)hiekkaan talon alle. Mieluiten porakaivoon joka on mitoitettu oikein.
>Keskimääräinen jäähdytysteho voisi olla helteillä ehkä reilu 500 W normaalilla ilmanvaihdolla. No, on sekin jotain."
Jos olisi mahdollista asentaa ne putket porakaivoon niin teho olisi varmaan himpun hiekkapatenttia parempi.
>Vaan pitäisikö silloin sisäpuoliset IV-putket kondenssi eristää?
Varmuus vanhin voitehista.
Laita se lämmönvaihtajan kenno ILP:n kylkeen --> nostanee ILP:n hyötysuhdetta pakkasella, kun ulkoyksikön läpi puhalletaan esilämmitettyä ilmaa.
No huh sentään... Tarkoitus jäädyttä talon alusta ikiroutaan?
"joka on upotettu talon alle hiekkaan"
= perustustenjäädytysjärjestelmä.
Kaikkea sitä keksii kun on riittävän typreä. Mikähän mahtaa olla lämpötalouden kokonaisvaikutus, jos jäähdytetään talon alustaa, jolloin lattian lämpöhäviöt kasvaa.
entäs jos se putkisto on 2m syvyydessä perustan alla, ja alapohjan eristys huippuluokkaa..
Kiitokset kommenteista!
Parasta varmaan olisi asua järven rannalla ja upottaa järven pohjaan putkistot ;)
Itse mietiskelin vain juuri tuon "viritelmän" edullisuutta ja mahdollista hyötyä / haittaa. Mutta kiitokset, pohdiskelut jatkuu ;)
Toimisiko tuollainen ollenkaan jos kaiken tekee itse. Ei ainakaan tulisi investointikustannuksia. Eli maahan kaivettaisiin lapiolla muoviputkea/letkua, väliin kiertovesipumppu ja jonkinmoinen kenno ennen ilmanvaihtokonetta. Laitteen ohjaus täysin manuaalisesti kytkemällä kiertovesipumppu päälle kesähelteellä ja talvipakkasilla. Syksyn ja kevään tuo laite saisi levätä.
Olisiko mitään ideaa, sillä kalleimmat osat olisivat kiertovesipumppu ja kenno ilmanvaihtoputkeen. Kierrätettävä litku saisi olla jotain glygolipohjaista, ettei jäädy.
Jos vaikka kupariputkea (vastaavaa) laittaisi kaapelikaivantoihin jne..? Isohko tiheälamellinen lämmönvaihdin ja kiertovesipumppu..? Voisiko lämmönvaihdin olla sijoitettuna esim sisääntuloilman ottoreiän ulkopuolelle, ei siis ilmanvaihtokoneen lähelle välttämättä?
Tähtiherrassa ko. systeemi on sijoitettu räystään alle.
Kuvat vaihtuvat linkissä, sininen talo vasemmassa reunassa:
http://www.herrala-talot.fi/index.asp
Uponor on valmistaja.
Jee, minä olen suunnitellut ja osin jo toteuttanutkin tällaisen järjestelmän. Tällä hetkellä minun talon tuulettuvasta alapohjasta lähtee 300 metriä pitkä putkilenkki käyden viereisen järven pohjassa.
Ajattelin vetää putket talon ali, ja nostaa ulkoseinälle, ilmanottoaukon kohdalle esim. auton syylärin.
Ainoa, joka mietityttää, on kondensoitumisongelma. Kondensoituuko vesi kesällä tuloilmaputkiin? Talvellahan tästä ei voi olla mitään haittaa.
Motivaatiota järjestelmän loppuun rakentamiseen vaan laskee se, kun pihalla on 50 kuutiota ilmaisia polttopuita, ja niitä ei paljon kulu muutenkaan. Talo siis lämpenee kokonaan puulla...
Millaista putkea sinulla maahan / veteen upotettuna?
Ei kait kondenssiongelmaa kerkeä putkiin tulla, kun lämpötila kuitenkaan ei laske kovin rajusti? (Se autän jäähdytyskenno varmaan kostuu :)
Mutta juuri tuollaista "innovaatiota" itsekin ajattelin - hienoa että joku jaksanut toteuttaa edes tuohon asti. Itsellä ei järveä vieressä ja puut menevät ainoastaan varaavaan takkaan (muutoin se suora sähkö LTO suunnitelmissa ILP)
Minulla käy järvessä ihan tavallinen musta muoviputki. Sisähalkaisija taisi olla 32mm. Taitaa olla jotakuinkin siten, että maassa on 200 metriä ja loput järvessä. Systeemiä aattelin tehostaa tarvittaessa siten, että liittää jonkun kupariputkilenkin syvimpään kohtaan järven pohjassa. Luulisin kuitenkin, että lämmönjohtumista tapahtuu riittävästi muutenkin.
Niin minäkin sitä ynnäilin, että kondensoituminen tapahtuu suurimmaksi osaksi syylärissä, tuskin siinäkään. Sieltähän ilma meneekin sitten LTO koneelle, jossa mahdollisesti kondensoituva vesi menee viemäriin.. Eli ei sitä luulisi enää tuloilmaputkiin kondensoituvan. Varsinkin, kun lämpötilaerot ei niin kovin suuria ole.
Olisi kyllä mielenkiintoista testata, kuinka tämä systeemi toimii käytännössä. Kun vaan saisi aikaiseksi.. Tahtoo tekemistä olla muutenkin liikaa yhdelle Jesselle...
Kuinka syvälle tuollainen putki kannattaisi kaivaa? Ja mikä olisi järkevä putkimäärä metreinä?
Jos kämppään otetaan jäähdytettyä ulkoilmaa se kondensoituminen ei tapahdu putken sisällä vaan putken päällä.
Mä oon miettinyt ihan samaa hommaa, sillä porakaivo jäi tavallaan turhaksi, kun liityin vesiosuuskuntaan, joten ajattelin laittaa porakaivoon putken ja LTO koneen ilmanottoaukon eteen esim auton jäähdyttimen, jossa kiertäisi kiertovesipumpulla neste. Tällöin LTO imisi esilämmitettyä ilmaa. Ja luulisi tuollaisella olevan jotain merkitystä lämmityksessä, jos LTO imee esim 10-15 astetta ulkoilmaa lämpimämpää ilmaa, minkä verran tuollainen esilämmitys voisi ehkä tuottaa. Vai voiko? Kaivovesi on kuiteskin aina plussan puolella reilusti ja tuskin tuollaisella tekniikalla voi kaivon saada jäähän, kun porakaivossa on syvyyttä 30 metriä.
Taloni lämmönjako tapahtuu ilmalämmöllä ja LTO/ilmalämpökoneessa kiertävä vesi lämpiää puulla (ja sähköllä tarvittaessa).
Tuossa voi myös käyttää auton lämmityslaitteenkennoja. On halkaisijaltaan vähän pienempi ja erikseen tarkoitettu lämmittämään läpi kulkeva ilma. Mutta varmasti makuasia kumpaa haluaa käyttää. Kennoja voi laittaa jopa pari kolme peräkkäin, jolloin luulisi jo lämmön siirtyvän.
Eli tosiaan, tuloilmaputket pitäisi olla eristettyjä heti "jäähdytyskennoista" alkaen loppuun saakka...?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000001320248
Jos jäähdytyskenno on jo ulkoseinässä niin laittaisin höyrynsulun myös tuloilmaputken eristeen päälle ullakolla.
Valmiita systeemejä on esim saaju.fi antaa tietoa maahan upotettavasta putkesta (50 m), joka riittävän pitkänä esilämmittää ilman pakkasellä ja jäähdyttää kesällä.
Lämmityspatteri onnistuu esim http://www.hydrocell.fi/fi/lammonsiirtimet/
Järveen se on parasta laskea, hyötysuhde on järvestä imettävässä lämmössä parempi kuin savimaassa/multamaassa. Ja se on talvella kaikkein helpoin tehdä järven jäällä, putken painotus ja rannan ruoppaus. Hynnänsaha oy käy tekemässä railon ja laskee jäältä putken veteen.
http://www.hynnansaha.fi/
tulee olla etanolipohjaista, ei niin myrkyllinen ympäristölle, tosin huonompi ominaislämpökapasiteetti
"Kaivovesi on kuiteskin aina plussan puolella reilusti "
Ei välttämättä ole sen jälkeen kun otat sieltä lämpöä pois....
Samaa miettinyt, koska pihassa porakaivo, joka jäi turhaksi vesiosuuskuntaan liittymisen jälkeen, kuten jollakin muulla tähän viestiketjuun vastanneella. Mutta ajatuksena olisi vielä ostaa normaali ILP ja pistää tuo esilämmityskenno tuon ILP:n ulkoyksikön kylkeen, jolloin ILP:n ulkoyksikkö imisi tuon kennon läpi ilman --> ILP imisi esilämmitettyä ilmaa talvella ja kesällä sitten jäähdytettyä, kun kaivosta/maasta/järvestä tulee n. 4-8 asteista vettä. Paraneeko ILP:n hyötysuhde pakkasella? En osaa sanoa, mutta amatöörinä voisi näin kuvitella. Lisäksi tämä nostaisi ILP:n hyötysuhdetta, joten periaatteessa siitä kaivosta/maasta/järvestä saadusta energiasta saisi enemmän hyötyä kuin LTO koneen ilmanvaihdon esilämmityksestä. Samalla jäisi pois kondensio-ongelmat LTO koneessa ja muut tekniset ongelmat kennon kiinnityksessä LTO koneen tulopuolelle. Lisäksi esim auto jäähdyttäjänkenno istuisi ILP:n kylkeen melko vaivattomasto ja suht siististi.
Maassa on kylmää ja jos siitä otetaan lämpöä, niin se on vielä kylmempää. Syksylläkin maapiiristä saatava lämpö olisi vain enkä 10 asteista ja kun siitä otettaisiin lämpöä niin talven aikana se menisi miinukselle, eli tuloilma jäädyttäisi maan.
Jos -15 asteista tuloilmaa lämmittää -10 asteisella kennolla, niin aika tyhjänpäiväistä touhuahan se on.
Jos oletetaan että ääriesimerkki olisi se että kesän jäljiltä maan lämpötila olisi 10 astetta ja syyspakkanen olisi -20 astetta. lämpötilaero olisi siis 30 astetta. Talon ilmanvaidoksi oletetaan esimerkiksi 80 lirtaa sekunnissa.
Mikäli olisi äärettömän hyvä lämmönvaihdin, niin se pystyisi lämmittämään tuon kahdenkymmenen asteen pakkastuloilman kymmeneen asteeseeseen. Vaihtimen teho olisi 2,88kW.
Mutta kuinkas paljon tuollainen IV-lämmönvaihdin voisi käytönnässä lämmittää pakkasilmaa, jos sen veden lämpö on noin alhainen? Asteen tai pari? Tuolla virtauksella teho olisi vähän vajaa 100W per aste.
Kun lämmönvaihdin siirtää lämpöä maasta ilmaan, niin maa jäähtyy talven aikana. Pakkasen lauhtuessa tulisi tilanne että vaihdin alkaisikin jäähdyttämään ja sehän on ei toivottu tilanne talvella, kun tuloilma on kuitenkin kylmää. Systeemissä pitäisi siis olla vähintäänkin automatiikka joka vertaa keruupiiirin lämpöä tulolämpöön ja osaa vähintään pysäyttää pumpun tai parempi jos alkaisi lämmittäämään ulkoilmalla maata. Älyäkin pitäisi rakentaa sen verran että ymmärtäisi kesällä toimia taas täsmälleen päinvastoin.
Lämmitys- ja jäähdytystehon riittävyys on piirin mitoituksesta kiinni täsmälleen samalla tavalla kuin maalämpöpumpunkin yhteydessä. Jos mitoitus on riittävä, lämpöä riittää talveksi ja vastaavasti viileyttä kesäksi. Automatiikkaa ei tarvita. Manuaalikytkentä 2 kertaa vuodessa päälle ja 2 kertaa vuodessa pois päältä riittää (kesällä ja talvella tuota kannattaa käyttää, automatiikan kanssa ehkä poikkeusolosuhteissa vaikkapa syysöinä). Kennon lämpötilan nyt pystyy mittaamaan ihan perus lämpömittarilla, jos tyytyy manuaalisäätöön. Parasta tuossa systeemissä on se, että sen teho ja hyötysuhde on sitä suurempi, mitä suurempi tarve sattuu olemaan, eli päinvastoin kuin vaikkapa ILP:ssä ja PILP:ssä, jotka ovat talvipakkasilla pulassa. Kovimmilla pakkasilla ja kovimmilla helteillä maapatterin teho on parhaimmillaan.
"Nollabudjettivehkeenä" todellinen passiiviratkaisu, sähkönkulutuskin minimaalinen, eli pumppu vie hieman sähköä. Vanha porakaivo, vähän letkua, syyläri tai kuten joku ehdotti, lämppärin kenno jostain vanhasta autonromusta ja mahdollisimman halpa pumppu, kenties sekin jostain roskalavalta. Hieman tee-se-itse -asennnetta ja etanolia (siis putkeen, ei sisäisesti!), niin hyvä tulee.
Periaatteessa maaputki ja sen ympäröimä maa lämpnee ilman keskilämpötilaan ja talvellakin piiri siis välillä jäähdyttäisi ja välillä lämmittäisi. Ellei siinä ole automatikkaa, niin vaikutus on joksenkin plus miinus nolla.