-
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=76994
Onhan se erikoista, jos kepussa esiintyy vielä tahoja, jotka yrittävät uudelleen työntää esim. Anneli Jäättenmäkeä kepun johtopaikoille.
Helsinkiläisten äänestäjien kannattaa lisäksi muistaa, että kaksi kepun puheenjohtajaa on pettänyt vaalipiirin äänestäjät perätysten.
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=76994
Onhan se erikoista, jos kepussa esiintyy vielä tahoja, jotka yrittävät uudelleen työntää esim. Anneli Jäättenmäkeä kepun johtopaikoille.
Helsinkiläisten äänestäjien kannattaa lisäksi muistaa, että kaksi kepun puheenjohtajaa on pettänyt vaalipiirin äänestäjät perätysten.
Vastaukset 13
Vanhimmat
...kaikissa demokraattisissa puolueissa esiintyy
monenlaisia näkemyksiä.
Puolueet ovat yhdistyslain määrittelemiä yhteisöjä, ei niissä ketään "työnnetä" mihinkään "paikoille",
valinnat tapahtuvat ihan normaalissa järjestyksessä yhdistyslain mukaan.
Ei oteta me rykmentin murheita.
-
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/7.helmikuu/UKKKGB.HTM
http://www.student.oulu.fi/~jjsimila/kekkonen.htm
http://domino.utu.fi/tiedotus/verkkouutiset.nsf/id/NT0000184A?OpenDocument
Lue tästä loppuosa
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1997/22.elokuu/GORDI.HTM
http://www.helsinginsanomat.fi/english/article/1076154073568
-
Kuka on höppänä, kerro meille, jotka emme tiedä ?
-
"Toveri N.S.Hrustseville
Ilmoitan teille, että Suomen presidentin luottomies, maalaisliiton johtoryhmän jäsen Korsimo on pyytänyt KGP:n Helsingin residenttiä välittämään Teille henkilökohtaisesti pyynnön 10 miljoonan Suomen markan lisäavun saamisesta. Samalla Korsimo on todennut, että maalaisliittolaiset tarvitsevat ko. summan niden velkojen maksamiseen (9 miljoonaa markkaa), jotka ovat syntyneet presidentti Kekkosen vaalikampanjan rahoittamisesta sekä maalaisliiton eduskuntaryhmän uudistamisesta 4.-5. helmikuuta tänä vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa tukemalla Kekkosta lähellä olevia kansanedustajaehdokkaita niissä vaalipiireissä, joista on aikaisemmin valittu puolueen oikeistosiiven edustajia"
...pelkkä kauna ei sellaiseksi riitä.
Suomen kansa vapaissa vaaleissa, valitsi Urho Kekkosen presidentiksi moniaita kertoja, ei siinä "vierasta valtaa" tarvittu.
Presidentinvaaleissa on käytössä vaalilaki.
Jo yläasteella opitaan sen verran historiasta.
Harri Holkerin johtama Kansallinen Kokoomus oli merkittävä tuki.
Meillä ei ole mitään hävettävää.
-
tehtiin poikkeuslaki vain sen johdosta, ettei Kekkonen suostunut vastaehdokkaiden riepoteltavaksi. EEC-vapaakauppasopimusta ym. käytettiin teatterina vain.
Miksiköhän Koiviston kaudella säädetiin laki, että sama henkilö voi olla presidenttinä enintään kaksi kautta. Miksiköhän Koivisto
alkoi vahvistaa parlamentarismia, kun se rämettyi
hänen edeltäjänsä aikana.
-
Kekkosen jälkeen (kulunut kohta 25 vuotta) Suomessa ei ole ollut enää kepulaista presidenttiä, eikä ole näillä näkymin näköpiirissäkään tulossa.
ei koskaan enää!
Eduskunta hyväksyi poikkeuslain yöistunnossaan 18. tammikuuta 1973 äänestysnumeroin 170 - 28
Puhuessaan poikkeuslain toisessa käsittelyssä eduskunnassa puheenjohtaja Harri Holkeri korosti, että eduskunta säätäessään poikkeuslain toimi täysin perustuslakien mukaan.
Holkeri sanoi mm. Puolueemme on yksimielisesti ilmoittanut haluavansa tukea Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittista linjaa...Erityisen muutoksen kohteena ovat Suomen kannalta oleellisen tärkeät ulkomaankauppamme edellytykset...Meidän mielestämme nykyinen tasavallan presidentti Urho Kekkonen on menestyksellisesti hoitanut hänelle valtion päämiehenä kansakuntamme uskomaa tehtävää ulkopolitiikkamme johtajana. Käsityksemme mukaan hänellä on myös parhaat edellytykset tämän vaativän työn suorittamiseen lähivuosina"
Näin rohkeasti Holkeri perusteli poikkeuslain hyväksymistä.
Lainaukset ovat Kauko Holopaisen kirjasta "Kahden presidentin mies"
vielä satavuotta vanhoista asioista kiinnostuneita. Niinkuin nämä kokoomus kirjoittajat. Me eletään nykyaikaa.
-
mutta et ole halua kysyä, oliko poikkeuslaki tarpeellinen. Kekkonen olisi tullut valittua vaaleillakin. Länsimaissa Suomesta muodostui kuva Euroopan Romaniana, ja siinähän kävi huonosti -Romaniassa nimittäin.
Poikkeuslailla peruslaillisen oikeuden vieminen kansalaisilta on varmaan poikkeusoloissa esim. sodan aikana joskus välttämätöntä, mutta Suomessa olivat vakaat olot ja ETYK -kokouskin tulossa.
Kekkosen tiedetään sanoneen,ettei hän suostu vaaleissa vastaehdokkaiden riepoteltavaksi.
Se on vaarallinen tie demokratiassa. Vuoden 1968
vaaleissa Virkkunen ja Vennamo saivat yllättävän suuren kannatuksen. Kekkonen noudatti ruoskaparlamentarismia, jonka parhain kisällinäyte on vuoden 1975 hätätilahallitus -vain vuosi poikkeuslain jälkeen.
Kekkonen itse päätti, mitkä puolueet kutsutaan hallitusneuvotteluihin.
...ihan prustuslakimme mukaan.
Joillakin on kyky selittää historiaa jota ei ole tapahtunutkaan.
Miksikähän juuri Kekkosen kyseessä ollen niin menetellään kun ne todelliset, tapahtuneet tosiasiakin on nähtävillä ?
Juuri Kekkosen kaudella luotiin Suomen nykyisen aseman perustat.
UUK:n kaudella 1960- ja 70-luvuilla Suomi liittyi Efta:aan, OECD:hen ja solmi vapaakauppaswopimuksen EEC:n kanssa.
Tämä kaikki tapahtui veteraanien lunastaman vapaan isänmaan, ja Paasiven ulkopoliittisen perinnön kivijalalle.
Mitä tulee kysymykseen minkä tahansa päätöksen "Tarpeellisuudesta" sitäkin on lupa arvioida mutta ei esittää syytöksiä, kun kuitenkin ollaan tekemisissä Konsta Pylkkäsen määrittelemän jälkiviisauden kanssa: "jälkiviisaan silmä on somassa paikassa - se kahtoo taaksepäin"
http://www.paasikivi-seura.fi/paasikivenlinja.htm
-
laillisia vaaleja ei todellkaan pidetty, kun äänioikeus vietiin kansalta.
.. ei todellakaan, sitä ei tapahtunut