Mites toi menee...
Lapseton aviopari on pyytänyt minua luovuttamaan siittiöitä ns luomumenetelmällä.
Mites noi elatusmaksut menee, jos pariskunnalle tulee riitaa jälkikäteen ja vaikka eroavat ja mies kieltää jälkeenpäin "isyytensä".
Onko se aina artisti, joka maksaa?
Minkälainen vedenpitävä sopimus pitäisi laatia asiasta? Onko olemassa valmista sopimuspohjaa?
Vai pitääkö ensin laittaa itseltä piuhat poikki ja ainoastaan nautiskella ja ihmetellä kun ei tärppää ;-) Eihän tällaisesta luottamuksenosoituksesta nyt kehtaisi kieltäytyäkään.
kyselee
Keinosiementäjä
Lapseton aviopari on pyytänyt minua luovuttamaan siittiöitä ns luomumenetelmällä.
Mites noi elatusmaksut menee, jos pariskunnalle tulee riitaa jälkikäteen ja vaikka eroavat ja mies kieltää jälkeenpäin "isyytensä".
Onko se aina artisti, joka maksaa?
Minkälainen vedenpitävä sopimus pitäisi laatia asiasta? Onko olemassa valmista sopimuspohjaa?
Vai pitääkö ensin laittaa itseltä piuhat poikki ja ainoastaan nautiskella ja ihmetellä kun ei tärppää ;-) Eihän tällaisesta luottamuksenosoituksesta nyt kehtaisi kieltäytyäkään.
kyselee
Keinosiementäjä
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minun käsittääkseni avioliitossa syntyvän lapsen isä on aina aviomies. Eli avioliitto ikäänkuin suoraan vahvistaa aviomiehen isyyden syntyvälle lapselle. Käsittääkseni tämä tarkoittaa myös sitä, ettei sinulle tule lapsesta mitään elatusvelvollisuuksia eikä lapsi peri sinua. Vaikka aviopari joskus eroaisi, niin sittenkään sinulle ei tästä koituisi mitään taloudellista vaikutusta. Tarkista nämä asiat kuitenkin jostain varmasta tahosta. Esimerkiksi Väestöliitto osaa varmasti vastata.
Eri asia sitten on se, miten hoidatte asiat lapsen psyykkisten tarpeiden suhteen. Aikooko aviopari kertoa mahdolliselle lapselle sen, ettei aviomies ole lapsen isä biologisesti? Jos aikovat, niin kertovatko he lapselle sinun eli biologisen isän tiedot? Sen verran olen työksenikin tämmöisten asioiden kanssa tekemisissä, että uskoisin tämmöisten asioiden selviävän lapselle enemmin tai myöhemmin. Esimerkiksi mahdollisen avioeron hetkellä sopimukset siitä ettei lapselle kerrota, on usein rikottu. Jos lapsi on silloin vaikka teini-ikäinen, tilanne on lapsen kannalta tosi vaikea. Yleensä näistä tilanteista on myös vähintään aavistuksia avioparin sukulaisilla, jotka saattavat esittää uteliaita kysymyksiä ja arveluita tai hyvää tarkoittavina kertoa asian lapselle.
Eli uskon lapsen joka tapauksessa saavan joskus tietää tämän ja monesti tämmöiset henkilöt haluavat silloin selvittää biologisen vanhempansa. Oletko valmis siihen, että parinkymmenen vuoden päästä lapsi tulee sinua tapaamaan? Tämä voi olla nimittäin varsin hyväkin tapahtuma. Olethan ollut mukana antamassa elämää yhdelle (tai useammalle :) ihmiselle. Nämä asiat vaan kannattaa miettiä ja sopia läpikotaisin ennenkuin alkaa herkuttelemaan.
pari eroaa ennen lapsen syntymää?
Kuinkapas sitten kävisi?
Mielestäni aviomies voi 2n vuoden sisällä tehdä dna-testin, että onko lapsi oma vai ei. Siitä en tiedä, että mitä sitten tapahtuu jos lapsi ei olekaan oma.
Kai sen testin voi tehdä koska vaan...
Avioliitossa syntyneen lapsen isyyttä ei voi ulkopuolinen kiistää. Lapsi on aviolapsi ellei jompikumpi puolisoista sitä kiistä. Tämä asia kannattaa todellakin tarkistaa ajoissa ihan sosiaalitoimistosta.
Mitä jos tämä pari on muuten hyvissä väleissä ja avioliitto kestävä mutta sattuukin tulemaan rahapula? Olisi aika houkuttelevaa kieltää isyys ja haastaa sinut isyystesteihin ja sitä kautta sinulta voisi ruveta vaatimaan elatusmaksuja.
Kyllä. Se on AINA artisti joka maksaa.
Sinun ei ole mahdollista tehdä minkäänlaista vedenpitävää sopimusta, jota ei lapsi tai lapsen äiti myöhemmin saisi rikki, kohtuuttomana.
Jos kaikki osapuolet ovat sovussa tätä suunnittelemassa, niin onnistuisikohan se jotenkin niin, että tuo aviomies adoptoi lapsen (sinun suostumuksellasi) heti syntymän jälkeen? Silloin ei ainakaan voisi sulle tulla vaatimuksia myöhemmässä vaiheessa.
Vaikka luulen kyllä, ettei muutenkaan tule, jos aviomies on jo isyyden kerran hyväksynyt..?
En siis ole mikään asiantuntija, enkä tiedä noista lain kiemuroista, mutta sen tiedän, että adoption jälkeen biolog. vanhemmalta poistuvat kaikki velvollisuudet -ja oikeudet- lapseen.
Adoptiovanhempi on se ainoa oikea vanhempi, eikä hän voi sitä enää "perua" riitojen/avioeron tms. sattuessa. Lapsi myös tulee perimään adoptiovanhempansa, eikä vanhempi voi sitä testamentillakaan muuttaa. Adoptiovanhempi on myös elatusvelvollinen avioeron sattuessa.
Minun lapseni, jonka isäksi tulin 17-vuotiaana, on kasvanut adoptioperheessä. Hän otti äitiinsä yhteyttä 18-vuotiaana ja minuun 19-vuotiaana. Nyt hän kuuluu perheeseeni ja on lapsieni rakas isosisko (puolisisarus toki). Adoptoitu lapseni perii adoptiovanhempansa. Aion kuitenkin testamentata hänelle jotain ja jo nyt olen antanut hänelle valokuvia, sukuselvityksen, sukukirjan ja esineitä, joita olen itse perinyt suvustani. Ihan oikea isä minäkin olen, vaikka olen tutustunut tähän tyttäreeni vasta hänen ollessa aikuinen.
Niin, tarkoitin lähinnä sitä, että biol. isää ei mikään laki velvoita mihinkään. Tuohan on sitten eri asia, jos lapsi haluaa tutustua ja biologinen isä on siihen myös halukas - sehän on sitten täysin näiden kahden välinen asia. Kun tuo ensimmäinen tuntui olevan lähinnä mahdollisista taloudellisista velvoitteista huolissaan..
Hienoa, että olet antanut muualle adoptoidun lapsen tutustua biologiseen isäänsä! Varmasti merkitsee lapselle paljon, että on saanut tutustua "juuriinsa".
Kyllä. Artisti "maksaa".
Ja vaikka tällä hetkellä lapsettomasta miehestä olisikin ok, että joku muu antaa siittiöt - niin mistä sen tietää tuntuuko se jälkeenpäin hyvältä ajatukselta. Mainehan siinä menee jos naapuri tai muut ystävät saa tietää.
Kumpihan heistä on tuon ajatuksen esittänyt? Vaimo, mies vai molemmat? Jos vaimo toimi puhemiehenä, ei mies välttämättä pidä ajatusta kovin hyvänä.
Nyt pystyt pohtimaan asiaa ihan järkevästi, mutta mitäs jos siittämäsi lapsi alkaakin tuntua ihan omalta - niinkuin se onkin. Jos mahdollinen poikasi on kuin valokuva sinusta... Oletko varma, etteivät isälliset tunteesi biologista lastasi kohtaan herää? Joutuisit luopumaan omastasi. Mietippä sitäkin näkökulmaa.