"Kuntaliitto: Peruspalvelupiirit vastaamaan palveluista
(22.8. 12:38)
Kuntaliiton mielestä pienet kunnat voisivat tulevaisuudessa järjestää palvelunsa peruspalvelupiireissä. Siinä yksi kunta vastaisi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista niin sanotun isäntäkuntamallin mukaisesti.
Kuntaliitto esitteli tänään linjauksensa valmisteilla olevasta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.
Kuntaliitto pitää tiukasti kiinni siitä, että peruspalvelujen järjestämisvastuu pysyy kunnilla. Kunnan asukasmäärän on oltava kuitenkin vähintään 20 000–30 000, jotta se voi huolehtia esimerkiksi perusterveydenhuollon järjestämisestä, sanotaan liiton kannanotossa.
Liitto vastustaa jyrkästi ajatusta sellaisista palvelupiireistä, jotka nauttisivat valtionosuuksia ja olisivat siten kuntien isäntiä palvelutuotannossa. (STT)"
(22.8. 12:38)
Kuntaliiton mielestä pienet kunnat voisivat tulevaisuudessa järjestää palvelunsa peruspalvelupiireissä. Siinä yksi kunta vastaisi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista niin sanotun isäntäkuntamallin mukaisesti.
Kuntaliitto esitteli tänään linjauksensa valmisteilla olevasta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.
Kuntaliitto pitää tiukasti kiinni siitä, että peruspalvelujen järjestämisvastuu pysyy kunnilla. Kunnan asukasmäärän on oltava kuitenkin vähintään 20 000–30 000, jotta se voi huolehtia esimerkiksi perusterveydenhuollon järjestämisestä, sanotaan liiton kannanotossa.
Liitto vastustaa jyrkästi ajatusta sellaisista palvelupiireistä, jotka nauttisivat valtionosuuksia ja olisivat siten kuntien isäntiä palvelutuotannossa. (STT)"
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vaikka en olekaan mikään Tuomo, kommentoin tuota uutista kuitenkin.
Siinähän ei esitetä kuntaliitoksia, vaan hahmotellaan yhteistoimintamallia kunnallisille tehtäville. Mainittu asukasluku perusterveydenhuollon pohjaksi Kuntaliiton esityksessä vaikuttaa realistiselta ja juuri tuo koko on terveydenhuollon kuntainliitoissa aika yleisesti käytössäkin. Toisaalta suurempiakin kuntainliittoja on, samoin pienempiä. En usko, että kuntainliitoille (tai tuossahan terminä on peruspalvelupiiri) voidaan määrätä ylhäältä päin tarkkaa asukaslukupohjaa, sillä paikalliset olot, liikenneyhteydet ja muut yhteistyön perusedellytykset lopulta määrittelevät toimivimman ja edullisimman kokonaisuuden.
Tulevaisuudessa kuntainliittomalli tulee ulottumaan muuhunkin kuin terveydenhuoltoon. Monin paikoin kunnat ovat jo nyt ryhtyneet yhdistämään lakisääteisiä tehtäviään eri aloilla. Valtiovallan ja maakuntaliittojen kannattaa kerätä saatuja kokemuksia ja levittää tietoa koko maahan yhteistyön nopeuttamiseksi.
...
Mikäli kunnat eivät mielestäsi kykene yksin huolehtimaan lakisääteisistä tehtävistään, silloinhan ne eivät logiikkasi mukaan kykene siihen asukasluvustaan huolimatta. Eli kuntaliitokset olisivat turhia ainakin sillä ajatuksella, että suurkuntien pitäisi yrittää hoitaa yksinään lakisääteiset tehtävänsä.
Peruspalvelupiireihin mentäisiin siis joka tapauksessa. Mikä olisi sopiva pohja sellaisille. Ehkä maakuntahallinto, joka voidaan toteuttaa ilman kuntaliitoksia tai niiden kanssa.
...
Keskusta vastusti oppositiossa kaikkea kuntien asioiden sääntelyä vaatien, että kuntien on saatava hoitaa asiansa vapaaehtoiselta pohjalta.
Vapaaehtoisuudestahan ei ole tullut mitään, kun pienet ja kannattamattomat kepukunnat ovat niin naapurikateita, etteivät kykene yhteistoimintaan kuin joissain harvoissa poikkeustapauksissa - onneksi edes niissä.
Nyt keskusta on sen edessä, ettei se voi siirtää pakollista ja välttämätöntä kuntaremonttia enää yli vaalien, koska jos se joutuisi ensi eduskuntavaalien kampanjoissaa pahaan ristiriitaan kunta-asioissa demareiden kanssa, olisi kepulla edessä oppositio.
Odotettavissa on siis mielenkiintoista keputtelua kunta-asioissa, kun puoluejohto joutuu punamullan säilyttääkseen patistamaan yhteistyöhaluttomia kepukuntia yhteistyöhön ja jopa yhdistymisiin. saattaa olla, että se syö kepun kannatusta syrjäseuduilla, mistä hyötynevät lähinnä vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.
Mutta väliäkö sillä. Kepun kannatus joka tapauksessa laskee kokoa ajan, mikä on kansakunnan kokonaisedun kannalta erittäin myönteinen kehityssuunta.
Eivätköhän kunnat mieluummin lisää yhteistyötään kuin yhdisty. Ja jos niitä siihen patistellaan, miksi mielesi on niin katkera?
Ajatuksesi, että Siimes ja Soini ryhtyisivät perustamaan syrjäseudulle puolueosastoja menestyksellä, on naurettava. Yritä niiden tilalle vaikka kokoomusta ja demareita, joilla on yleensä kepukunnissakin sentään pari valtuutettua ennestään.
Asian ydin on siinä, että kepun puoluejohto joutuu ennen ensi eduskuntavaaleja vääntämään pieniä kepukuntia yhteistyöhön, ehkä yhdistymisiinkin, todennäköisesti jonkin verran vastoin näiden kuntien omaa tahtoa.
Kyllä sellainen synnyttää näihin kuntiin "oppositiossa" olevia ehdokkaita, itse veikkaisin että lähinnä nimenomaan vasemmistoliitosta ja perussuomalaisista, joihin maaseudun konservatiivinen junttius lähinnä voisi kanavoitua.
Jos kunnat mieluummin lisäävät vapaaehtoista yhteistyötään, niin se on toki Vanhasen kannalta jonkin asteinen helpotus, mutta todennäköisesti hyvin pieni helpotus, koska tarpeellinen kuntaremontti ei varmasti synny pelkästään vapaaehtoista tietä, koska sillä on jo hurjan kova kiire.