Itseäni on alkanut niin suuresti risomaan akateemisten ainainen todistelu siitä, ettei AMK muka ole korkeakoulu, että ajattelin laittaa teille ikuisille marisijoille lakitekstiä Opetusministeriön sivuilta luettavaksi: "Suomen korkeakoululaitos muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Ammattikorkeakoulut (amk) ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Niissä suoritettavat tutkinnot ovat ammatillispainotteisia korkeakoulututkintoja." (http://www.minedu.fi/opm/koulutus/ammattikorkeakoulut/ammattikorkeakoulut.html)
Yliopisto on tiedekorkeakoulu, teknillinen korkeakoulu on teknillinen korkeakoulu ja AMK on ammatillinen korkeakoulu. How simple is that?
Yliopisto on tiedekorkeakoulu, teknillinen korkeakoulu on teknillinen korkeakoulu ja AMK on ammatillinen korkeakoulu. How simple is that?
Vastaukset 46
Vanhimmat
Not that simple. Ei *oikea* korkeakoulu synny noin van ykskaks säädöksen astuessa voimaan.
Mutta uudistusta voidaan viedä vieläkin pidemmälle: kaikki raja-aidat kaadetaan akteemisen ja ei-akateemisten maailmojen välillä, jolloin koko koulutussektori sulaa yhdeksi hierarkikseksi "puuksi" ekaluokalta väitöstilaisuuteen. Yksilön kyvyt ja halut määräävät sen, mille puun oksalle päätyy istumaan.
Jonain päivänä se vielä tapahtuu.
Ihan sama mitä jossain lakitekstissä lukee. Sanahelinä on pelkkää sanahelinää, ei paskasta saa kultaa nimeä muuttamalla. Pidemmän päälle ainoa merkitsevä asia on itse koulun maine, ei tutkinto. Näinhän Brittilässäkin on käynyt sen jälkeen, kun järjestelmää uudistettiin samaan tapaan kuin Suomessa.
Pientä korjausta kuitenkin tekstiisi. Myös teknilliset yliopistot (korkeakoulut) ovat tiedekorkeakouluja. AMK ei kuitenkaan ole ammatillinen korkeakoulu, vaan ammattikorkeakoulu, entinen opisto.
Ihan sama mitä lakitekstissä lukee... Ihan sairaan pätevä kommentti. Tätäkö tämä nyt sitten on?Muutama yliopistopelle on päättänyt olevansa niin kova jätkä, että voi haistattaa laillekin pitkät. Mikä ihme pätemisen tarve teillä on todistella, ettei joku amk ole korkeakoulu... ei siellä yliopistossa sitten kovin paljoa ainakaan nöyryyttä opita. Alkuperäinen teksti oli aivan varmasti provo ja nyt joku naureskelee partaansa, kun muutamat tulevat maisterinplantut polttivat hihansa. Te yo-opiskelijat ketkä vaivaatte päätänne omalla paremmuudellanne, säästän teidät vaivalta, se on ajanhukkaa, joka perustunee lähinnä pätemisen tarpeeseen tai huonoon kotikasvatukseen... Eipä taida kovinkaan moni näistä tämänkään keskustelun oikeista akateemisista tulla oikeassa maailmassa toimeen, jos oma koulutus on koko maailman hienoin asia. Ei vittu mitä pelleilyä. Puolin ja toisin.
No aattelepa, sun autoas ei voida lain mukaan varastaa, ainoastaan "ottaa luvatta käyttöön." Ja muuttaako tämä mitenkään sitä tosiasiaa, että joku saattaa varastaa autosi? Ei. Luvaton käyttöönotto on sellainen, jos minä otan faijan auton sille ilmoittamatta, mutta jos sanoilla haluaa pelata ja saivarrella, niin sama se mulle. Ammattitaito on kuitenkin viime kädessä se asia, mikä ratkaisee.
Yliopistossa ei tosiaan nöyryyttä opeteta, sitä varten on elämänkoulu. Ja meikäläisestäkään ei muuten mitään maisteria tule, hys olkoon sellaiset.
"meikäläisestäkään ei muuten mitään maisteria tule"
Sen kyllä huomasi ilman että sen erikseen mainitsit
Ehkä me teekkarit ollaan sitten vaan niin yksinkertaisen simppeleitä ;)
Kohta taas nähdään verta ja kyyneliä. Älkää ryhtykö tähän. Kyllä työnantajat tietävät viimeistään muutaman vuoden päästä, mikä ero näillä laitoksilla on, nimestä viis.
sillä myös Teknillinen korkeakoulu on tiedekorkeakoulu. AMk:t on niitä ammattikorkeakouluja, jotka muutettiin keskiasteen kouluista "korkeakouluiksi" yhdessä yössä....so simple is that!
Mun mielestä oikeesti aika säälittävää että joku joka on amk:ssa, johon pääsee ihan kuka taulapää tahansa, haluaa todistella omaa paremmuuttaan jollain keskustelupalstalla.
Eri laitokset eri koulutukset ja todennäköisesti myös eri työtehtävät ja palkkaus.
Olen suorittanut AMK-tutkinnon, ja nyt viimeistelemässä yo-opintoja. Kokemukseni perusteella täytyy todeta, ettei ko. opinahjoista voi puhua samana päivänä. Vaatimustaso on täysin erilainen.
voin myös sanoa, että ei ero ainakaan konepuolen amk-inssin ja DI:n välillä huomattavan suuri ole. Matikka ja fysiikka on oikeestaan ainoot, joihin joutui hiukan katsomaan. Käytäntö - teoria keskustelut ovat kyllä uskomatonta paskaa, koska amk ei mielestäni ollut oikeastaan mitenkään käytännönläheisempi kuin yo:kaan. Mutta jokaisella on mielipiteensä...
Olipas siinä taas oikealta taulapäältä fiksu kommentti, taidatkin olla oikein tulevaisuuden toivo! Kyllä maailma sinutkin onneksi vielä opettaa...
Ilman muuta ammattikorkeakoulut ovat "korkeakouluja" kun niin sanotaan mutta mitä se loppujen lopuksi merkitsee? Pelkkä nimen vaihtaminen opistosta ammattikorkeakouluksi ei ainakaan vielä paljoa vaikuta (ja jos nimivalintaa tarkemmin ajattelen, ammattikorkeakoulusta assosioituu liian helposti ammattikoulu :-). Jos ammattikorkeakoulu painottaa hyviä yhteyksiä työelämään ja tarjoaa erinomaisia käytännön valmiuksia, olisi parempi ymmärtää jättää edes se "akateemisuus" ("tieteellinen yleissivistys?") yliopistoille ja muille tiedekorkeakouluille. Kumpaakin tarvitaan!
voissa paistaisi...
se vaikka AMK:n nimi muutettaisiin koirakouluksi silti se olisi se sama opisto kuin muinoin oli. No molemmissa opiskelleena tiedän kyllä näiden kahden laitoksen tasoeron joka on aivan valtava. Aivot narikkaan ja amk:n pitää kyllä täysin paikkansa....
juu juu on toki...;;;)))) Älä nyt hermostu. :)
Ja amk-opettajiltahan vaaditaan ihan maisterin paperit, että kyllä on pätevää opettajaa. Eikä kaikki halua yliopistoihin opiskelemaankaan...tiedetään!! :::))))
(ainakaan jos ei pääse)
(tosin maisterin paperit vaaditaan ala-asteen opettajiltakin...)
Opiskelen yhtäaikaa AMK:ssa ja Yliopistossa ja täytyy myöntää että AMK opiskelut sujuvat kuin vettä vain ja yliopistoon täytyy sentään keskittyä...Amk:ssa kokeet ja kurssit on kuin lukiosta,yhtä helppoja ja ei mitään uutta...Yliopistossa joutuu sentään itse opiskeleen ja ottamaan asioista selvää ja asiat ovat monimutkaisempa...
Menehän nyt nukkumaan ja näe tohtoriunia, sellainenhan meidän pikku-Viljosta tulee, kun hän valmistuu AMK:sta. Onhan se sentään korrrrrrrrrkeakoulu!
Oikeasti, tämä on vitun säälittävää pätemistä. Ja itse syyllistyn aivan samanlaiseen lapsellisuuteen tekstilläni. Suutari pysyköön lestissään, miksi AMK:laiset ei voi painottaa ammatti-etuliitettä, kun sitä helvetin osaavaksi tekevää "käytännönläheisyyttäkin" julistetaan jokapaikassa. Täytyy vain toivoa, että tämä edellä mainittu termi ei vain rakentuisi pariin casetyöhön ja viiden sivun "tutkimukseen" sen pohjalta.
Jokaisessa yliopistossakin tehdään casetöitä, jotka ovat vain laajuudeltaan ja tasoltaan aivan erilaisia verrattuna AMK:n vastaaviin. AMK:lla ei siis ole mitään kilpailuetua verrattuna yliopistoihin.
tuossa "käytännönläheisyys" -jutussa. Amk:ssa ei tekniikan puolella mikään ollut käytännönläheisempää, kuin yliopistossa oli! Tätä käytännönläheisyyttä kuitenkin mainostetaan joka paikassa....mutta turhaan...Mitään amk:sta valmistunut ei pelkkien koulutietojen perusteella osaa paremmin kuin maisteri.
Se "käytännönläheisyys" tarkoittaa kai sitä että amistutkintoon sisältyy 1/2 vuotta harjoittelua (joka lasketaan yksi yhteen opintoviikoiksi). Ainakin tekniikan ja kauppatieteiden alojen korkeakouluissa valtava enemmistö tekee joka tapauksessa oman alansa hommia sivu- ja kesätöinä yhteensä opintojensa kestäessä vähintään tuon 1/2 vuotta. Amiksien työharjoittelu on yleensä kaupan kassalla istumista tai tsupparina olemista jossain omaa alaa sivuavassa hikipajassa.
Lopputulos?
Akateemiset tiedekorkeakoulut tuottavat teoreettisilta tiedoiltaan JA käytännön osaamiseltaan ylivoimaisesti parempia osaajia kuin amissurkeakoulut.
Melkoset tiedot siulla AMK-harjoittelusta. Meillä homma meni ainakin näin:
5 ov mitä vaan työtä => 100 h töissä = 1 ov
7 ov liiketalouden alan työtä (eli vaikka juuri noita mainitsemiasia kassan hommia) => 2 viikkoa töissä = 1 ov
8 ov ohjattu projektiharjoittelu => 1 viikko töissä => 1 ov
Viimeksi mainittu harjoittelu tapahtui oman suuntaumisen mukaisissa tehtävissä, esimerkiksi laskijat olivat tilitoimistoissa tai pankeissa. Eivät kuitenkaan siellä kassalla. Töiden ohella tehtiin raportteja koulun ohjaajalle, käytiin kehityskeskusteluja jne. Mainio paketti kaiken kaikkiaan ja itse olin kyllä oikein tyytyväinen.
Puoli vuotta kassalla ei siis ole totuus AMK-harjoittelusta, ainakaan jokaisessa oppilaitoksessa.
Niin. Laki sanoo... mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, edes toisessa valtion laitoksessa...
Työvoimatoimisto suositteli minulle koulutusrahan avulla opiskelua. Ala on sellainen, jota voi opiskella sekä AMK:ssa että yliopistossa. Hain ja pääsin yliopistoon. Tässä vaiheessa työvoimatoimiston "täti" havahtui ja kertoi, ettei kouluturahaa saa _korkeakouluihin_. AMK-opinnot olisivat käyneet. Ainakaan työvoimatoimistossa siis AMK ei ole korkeakoulu, sanoi laki mitä tahansa.
Lisättäköön että olen tästä itsekin hämmästynyt... ja varsinkin siitä, että jos tiettyä tukea ei saa KORKEAKOULUOPINTOIHIN, miksi sen saa AMK-opintoihin mutta ei "perinteisiin" yliopisto-opintoihin...
enkä tällä ota kantaa itse koulutuksiin... Olisin valinnut tässä tilanteessa AMKn jos olisin tuon tukiasian tiennyt.
Kiitos vastauksistanne! Kyllä taas te kaikki "akateemiset" paljastitte fiksuutenne todella asiallisilla kommenteillanne. Kyllä näkee missä se todellinen viisaus piilee.
Ps. enkä sanonut alustuksessani missään kohtaa, olenko itse opiskellut AMK:ssa vaiko muissa korkeakouluissa.
"enkä sanonut alustuksessani missään kohtaa, olenko itse opiskellut AMK:ssa vaiko muissa korkeakouluissa"
Ketä kiinnostaa missä olet opiskellut vai oletko missään? Paras että pysyt jatkossa poissa tältä palstalta.
No sinä nyt et päätä ketä täällä kirjoittaa ja mitä. Alustaja osoitti ihan asiallisen pointin. Kiukuttelijat pysyköön poissa.
Nimim. sivusta seurannut saa pysyä myös poissa tältä palstalta tai hänet poistetaan. IP-osoite on jo tiedossa.
Vähän alkaa narattamaan kun tätä tappelua lukee :)
Ammattikorkeakoulu ja yliopisto eivät tietenkään ole samalla viivalla. Ammattikorkeakoulu tarjoaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta ja yliopisto ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa.
Nyt, kun yliopistotutkinnosta on tullut kaksivaiheinen, on ammattikorkeakoulun ja yliopiston ero selkeämpi. Eli yliopistomaailmassa puhutaan tulevaisuudessa kandeista ja maistereista. Kandi (about puolet yliopisto-opinnoista suoritettu) vastaa ammattikorkeakoulututkintoa. Ammattikorkeakoulusta pääsee siis vaivattomammin JATKAMAAN yliopistoon, mikäli koulutus ja työkokemus riittävät maisteriseulan läpi.
On oikeasti ikävää kuinka epäselvät termit, mitä viime aikoina on viljelty, aiheuttavat sekaannuksia niin opiskelijoiden kuin työnantajienkin keskuuteen.
Mielestäni energia pitäisi kuitenkin kuluttaa mieluummin vaikkapa opintotuen haukkumiseen ;) tuohan on aivan hullua tuo uusin uudistus... lasketaan opintolainakin tuloksi... Olin jo pyörtyä, kun luulin et tulot nousis 300 eurolla :) OPINTOLAINAA EN OTA, se täytyy joka tapauksessa maksaa joskus takaisin. Mieluummin töissä opiskelujen ohella, vaikka sitten opiskeluaika pitenisikin...
Hoh hoijaa... ja taas yritetään vedättää "tyhmää opiskelijaa"... ota lainaa, ei maksa mitään...
Kannattaa osallistua vaikuttaviin elimiin, niin tietää mitä tapahtuu. Muuten ei voi kuin syyttää itseään ettei ole pannut vastaan, kun on ollut mahdollista.
niinkään, nimittäin kanditaatti on vähintään 120 opintoviikkoa (180 opintopistettä uudessa) ja maisteri sitten 160 opintoviikkoa (uudessa vissiin se kandi 180 op 120 op uusia maisteriopintoja). Eli kyllä kandi on paljon enemmän kuin puolet maisterista!
Kandin tutkinto ei vastaa amk tutkintoa. Kandi on korkeakoulututkinto ja amk.tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto. Kyse on kahdesta erilaise4sta koulutuksesta, joita ei voi eika tarvitse verrata keskenaan.
Eiko amikoilla ole mitaan ylpeytta koulutuksestaan.
Mikali tutkinnot olisivat samat, tai vastaisivat toisiaan, pitaisi opinahjojenkin olla samat, tai vastata toisiaan, nainhan ei ole. Eika ole tarkoitus ollakaan.
satun olemaan ylemmän korkeakoulutukinnon suorittanut aineenopettaja, enkä puhunut mitään yliopisto- tai amk-tutkintojen vastaavuuksista. Ainoastaan siitä, miten kandin tutkinto suhteutuu maisterin-tutkintoon! Itselläsi näyttää luetun ymmärtäminen tuottavan vaikeuksia.
PS. Luonnollisestikaan amk-tutkinnot ja akateemiset tutkinnot eivät ole vertailukelpoisia. Opintoviikko on työn määrän mittari, ei opintojen vaativuustason.
"Ammattikorkeakoulu tarjoaa alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta ja yliopisto ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa"
Jos vaivaudut klikkaamaan joko Opetushallituksen tai Finlexin sivuille, huomaat, että AMK johtaa ammattikorkeakoulututkintoon ja yliopisto alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon. Toisin sanoen ammattikorkeakoulututkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto.
"Kandi vastaa ammattikorkeakoulututkintoa"
Ja milläköhän lailla? Opintoviikot tai -pisteet kertovat vain opintojen määrästä, ei tasosta, laadusta tai vaikeudesta.
Mielestäni tässä on möhlitty: On rakennettu kaksi rinnakkaista koulutusimperiumia, korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut. Ja nyt riitaa riittää opintopisteistä, jotka haluavat vaihtaa imperiumia.
Pitäisi olla vain yksi korkeakoulujärjestelmä, jonka sisällä tasoeroa oppilaitosten välillä ilmentäisi se, kykenevätkö antamaan omalta alataan lisurin ja tohtorin papruja ja ylläpitämään tieteellistä tutkimustoimintaa. Ja tyypillisen AMK:n kohdalla näin ei ole, vaan ne jäisivät hautomaan eri alojen kandidaatteja ja maistereita. Ja jos edetä haluaa, olisi oppilaitoksen vaihto edessä tasokkaampaan.
mutta on muistettava, etä yliopistoilla on yhteiskunnassamme toinenkin, vieläpä erittäin tärkeä funktio opiskelijoiden kouluttamisen lisäksi: tutkimuksen tekeminen ja siten aineellisen ja henkisen kasvun kehityksen edellytysten tarjoaminen. Yliopisto on tiedeyhteisö, amk on oppilaitos. Karkeasti sanottuna.
Molemmissa instituutioissa opettaneena voin todeta, että raakajako korkeatasoiseen yliopistoon ja heikko tasoiseen ammattikorkeakouluun ei kuvaa vallitsevaa todellisuutta.
Molemmissa järjestelmissä on helmiä ja sitten vähemmän laadukkaita yksiköitä.
Parhaimmat ammattikorkeakouluyksiköt tuottavat paremmin valmiuksin varustettuja osaajia kuin monet tiedekorkeakouluissamme olevat yksiköt.
Hajonta tiedekorkeakoulujen sisällä on melkoinen. Parhaat huippuyksiköt edustavat maamme parasta osaamista, mutta murheenkryynejä on aivan liikaa.
Sama pätee myös ammattikorkeakouluihin. Monet entiset kansanopistot tai jopa vapaan sivistystyön laitokset ovat ketjuituneet ammattikorkeakouluiksi ja kuin puoli salaa saaneet korkeakoulustatuksen, vaikka niiden opetus ei ole välttämättä edes hyvää keskiasteen opetusta vastaavaa.
Liialliset yleistykset ja kärjistykset eivät palvele mitään tarkoitusta. Ne ovat vain osoitus kärjistäjien ja yksinkertaistajien omasta suppeasta, yksioikoisesta maailmankuvasta.
ei tuosta asettelusta näytä pääsevän koskaan eroon. itse lukion käyneenä amis ei tullut ees mieleen, ja se ammattikorkeastakin on saanut vähän sellasen käsityksen, että se on (varsinki niille jotka yliopistoon hakee) sellanen "varakoulu". jos ei muuta niin sinne mutta ei mielellään.
...No, hyvin on sinuun lukio-/yliopistoproganda uponnut. :)
Yliopisto on tietysti niin nuori instituutio, että sen täytyy puolustaa asemaansa yhteiskunnassa propagandalla.
Juuri näinhän se menee Hellä Ori. Ammattikorkeakoulu on ammatillinen korkeakoulu ja yliopisto tiedekorkeakoulu.
Joku täällä väitti ettei AMK.sta saa ylempää tutkintoa, mutta se ei pidä paikkaansa. Jatkossahan tulee olemaan sekä ylempi että alempi AMK-tutkinto.
Tutkimuksista joita tehdään kyseisissä laitoksissa väitetään lehtien mukaan että, että monet yhteisöt tilaavat nimenomaan AMK.lta tutkimuksia. Tästähän on paljon puhuttu miten yliopistot ovat jääneet näiden AMK.n työelämälähtöisten tutkimusten varjoon.
Itse tutkinnoista sen verran, ettei niiden tarkoitus olekaan olla vertailukelpoisia keskenään. Siis ylempi AMK ja maisteri eivät ole samalla viivalla esimerkiksi työelämässä. Hyvänä osoituksena on nykyisten työpaikkailmoitusten teksti "pätevyysvaatimuksena ylempi TIEDEkorkeakoulututkinto".
Jotenkin täytyy kyllä ihmetellä mikä tämän tutkintouudistuksen tarkoitus sitten oikein on ja kuka siitä hyötyy? Yleensä koulutuksella ja sen muutoksilla on yhteiskunnassa joku funktio, mutta jotenkin se tuntuu olevan tässä muutoksessa hukassa. Se ei varsinaisesti muuta työtehtäviä, toimenkuvia tai jatkokoulutusmahdollisuuksia.
Katsos, kun se kuulostaa niin hienolta, kun kansasta 70% on saanut korkeakoulutasoisen koulutuksen...
Saat muuten etsiä aika monta työpaikkailmoitusta ennen kuin löydät tuon mainitsemasi seuraavan tekstin: "...nykyisten työpaikkailmoitusten teksti "pätevyysvaatimuksena ylempi TIEDEkorkeakoulututkinto"".
Mainitsepa muutamia vaikkapa Hesarista tai netistä poimittuja ilmoituksia, joissa on tuo teksti? Liike-elämän puolelta et niitä juurikaan enää tänä päivänä löydä. Valtion viroista en tiedä, sieltä voi löytyäkin, mutta tällaisiin tehtäviin harva kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittanut edes haluaa.
Kaupallisella alalla, ainakin pk-seudulla missä maan merkittävimmät yritykset sijaitsevat, ovat amk ja maisteri KOULUTUKSEN puolesta samalla viivalla. Yksilökohtaiset erot ratkaisevat (siis työkokemus, kielitaito, sosiaaliset taidot, esiintymistaidot jne.).
Nimim. Yksi monista hyvin työelämässä pärjäävistä tradenomeista
niin, no vastoin tradenomien yleistä uskomusta, AMK.sta valmistuu todella muitakin kuin tradenomeja.
Joten kenties viesti ei ollut tarkoitettu vain liike-elämän alalle, vaan noin yleisesti ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon johtotehtävien ilmoituksissa teksti on jatkuvasti.
Eikä siinä mitään, työnantajallahan on täysi oikeus itse päättää miten hän näitä tutkintoja arvostaa ja minkä koulutuksen omaavia hän yritykseensä haluaa.
"Kaupallisella alalla, ainakin pk-seudulla missä maan merkittävimmät yritykset sijaitsevat, ovat amk ja maisteri KOULUTUKSEN puolesta samalla viivalla. Yksilökohtaiset erot ratkaisevat (siis työkokemus, kielitaito, sosiaaliset taidot, esiintymistaidot jne.)"
- Miten he voivat olla koulutuksen puolesta samalla viivalla, kun toinen on suorittanut laadukkaamman ja laajemman tutkinnon? Luulen, että otoksesi ei ole riittävän laaja.
Ehkä tradenomin tunnettuus on vielä sitä tasoa, ettei työnantajilla ole selkeää kuvaa heidän osaamisestaan. Toisaalta suuri osa ei ole ikinä edes kuullut tradenomeista, saatika näiden pätevyydestä tai edes siitä, mitä tasoa heidän opintonsa edustavat.
Koulutuksen puolesta nimenomaan samalla viivalla nimenomaan siksi, että molemmat koulutukset katsotaan hyviksi ja riittävän laajoiksi. Kyllä, toki KTM-tutkinto on laajempi, mutta ei niin, että sillä olisi tässä yhteydessä ratkaisevaa merkitystä---> mainitsemani muut asiat ratkaisevat.
Tuossa viimeisessä kappaleessa olet täysin väärässä: Nimenomaan tradenomi-tutkinnon tunnettuuden kautta, siis suomeksi sanottuna tradenomit ovat tehneet työnteollaan sen tunnetuksi, tilanne on tällä tasolla. Eli tradenomit ovat käytännössä osoittaneet, että muut asiat kuin tutkinto ratkaisee työntekijän tason. Korkeakoulutus toki pääsääntöisesti tulee olla, mutta se onko tutkinto tiede- vai ammattikorkeakolun puolelta, ei ratkaise.
Vielä viisikin vuotta sitten tradenomeja ei arvostettu läheskään yhtä paljon kuin tänä päivänä, kun tutkinto oli suurelle osalle varsin tuntematon.
"Itseäni on alkanut niin suuresti risomaan akateemisten ainainen todistelu siitä, ettei AMK muka ole korkeakoulu."
Minua taas nyppii teidän ammattikorkeakoululaisten pakonomainen todistelu siitä, että amk ja yliopisto olisivat sama asia.. FACE THE FACTS! Ammattikorkeakoululainen ei ole samalla lähtöviivalla yliopisto-opiskelijan kanssa. How simple is that? Päästä vaikka poru, jos se ei muuten mene defenssejesi läpi..