NAISET !!! Kertokaa vinkkejä tulehtuneeseen suhteeseen, minä olen vähän alle kolmekymppinen "äijän käppyrä" meillä on vaimokken kanssa kolme yhteistä lasta ja olemme seurustellet n.6.5v mutta pari viimeistä vuotta on ollut yhtä suhde helvettiä. Kerron hänellä kuinka paljon välitän ja rakastan häntä ja olen yrittänyt mielyttää kaikella kivilla...Matka, kukat, helliminen ja ym...kiva mutta hän ei tunnu väliottävän mun tunteistaan...Olenko liian huomaavainen?Onko minussa jokin vika kyn yrittää liikaan?....Meidän seksielämäkin on mennyt melkein sitä tietä että harvoin hän innostuu ja jos on jotain se pitää vaan sitä suoritteena, itse rupeen olee ihan haluton yrittämään edes lämmittämään..MIKÄ NEUVOKSI? pitääkö minun jättää hänet näiden vuosien jälkeen vai mitä teen? TAI ANTAKAA VINKKEJÄ KORJAAMAAN TULEHTUNUT SUHDE' mistä saada antibiootti tähän???
NAISET KERTOKAA VINKKEJÄ
onneton tiedustelija
111213
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sinulla on "aisat" vähän kehnossa jamassa!
Nuo käyttämäsi termit kertovat sinustakin aika paljon: "vaimokken" ja "mielyttää kaikella kivilla" ja "TULEHTUNUT SUHDE" sekä "kolme yhteistä lasta"
Jospa ne lapset vievätkin kaiken ajan ja voimat?
Ja lisäksi ne "vievät" tai paremminkin saavat kaiken sen rakkauden tai hellyydenosoitukset, mitä "vaimostasi liikenee"...
Niin se vaan menee että jostain on luovuttava niiden "pienten palsukaisten eteen".
Tuskinpa tuohon mitään ihmelääkettä löytyy; kärsi kärsi, kirkkaampi kruunu!
Ero tuskin asiaa parantaa kummankaan kannalta ja on se lapsille aika karu juttu.
Kyllä se siitä lutviutuu, hommaa salarakas siksi aikaa kunnes vaimosi taas jaksaa innostua muustakin. Tosin sekin on vähän huono neuvo, mutta estää välien lopullisen kiristymisen "puutteen" takia...
Tsemppiä vaan
on aika helvetin itsekästä!!!!
Ihmiset!Älkää suostuko antamaan kenellekään rakkautta-SALAA!
Noniin, annoitkin sitten hyvän neuvon, hommaa salarakas, niin välit ei kiristy lopullisesti puutteen vuoksi.
Ja kun se tulee ilmi, tai edes epäilyn alle, niin sehän ei varmasti kiristä mitään välejä, eihän?
Älä nyt ihmeessä mitään toista naista hanki tilalle! Siitähän ne asiat vasta mutkistuu..
Tähän on ainakin yks vaihtoehto: Puhukaa!! Puhu vaimolles. Kysy miten naises sen näkee. Jos ei muu auta niin hakekaa apua terapeutilta. Jos uskot että lapset vie kaiken ajan, voimat, huomion yms,pistäkää ne vaikka mummulaan viikonlopuksi ja viettäkää aikaa keskenänne keskustellen ja hemmotellen toisianne. Kysy vaimoltas että mitä se haluaa ja mitä se ajattelee sun hemmotteluista.
Kaikki kääntyy toivottavasti vielä hyvin päin. Mutta koita välttää vieraissa käymistä jos vaan mahdolllista. Se ei nimittäin oo sit ollenkaan hyvä..
Hyvää loppukesää!=) Aurinko paistaa senkin jälkeen..
Kiitos viestistä sulla oli kyllä aika konstit, olen jo kylläkin koittanut osan kyseisistä jutuista, mutta tuntuu vaan että kun yritän aloitta keskustelun ns. "kriisistä" niin hän heittää asian leikiksi, vaikka itse yritän olla hänelle asiallinen ja puhua vakavasti.Olen monta yötä ja iltaa itkenny että mihin tämä homma kääntyy...työssä kuitenkin pystyn joten kuten olla ajattelematta asiaa, mutta duunikaverit vie varmaan ajatusmaailman muualle...mutta kiitos kauheasti tästä...PITÄÄ YRITTÄÄ VAAN..ja hyvät kesän jatkot sinnekkin päin..
Erosin vastaavanlaisessa tilanteessa lähes 15v kestäneestä suhteesta jokunen vuosi sitten. En sinua kuitenkaan neuvo toimimaan samoin. Elämä eron jälkeen on ollut yhtä selviytymistä ja uuden oppimista. Raskasta aikaa.
Neuvon teitä menemään ulkopuolisen juttusille.
Olet vaimollesi itsestäänselvyys. Hän on tottunut sinuun ja osaa lukea sinua.
En ole koskaan pitänyt siitä, jos mies mielistelee ja yrittää kaikkensa saadaksensa minut kiinnostumaan. Vähennä sitä puolta itsessäsi, tai jos mahdollista, lopeta kokonaan ainakin joksikin ajaksi, vaikka kuukaudeksi. Kuinkahan kauan menisi, jos odottaisit ilman mitään kommervinkkejä Hänen haluavan Sinua?! Harvoin tapahtuvat yllätykset ovat tehokkaampia kuin jokapäiväiset yritykset luoda toisen tyytyväisyys. Toiseksi en pidä siitä, jos en saa rauhaa mieheltä; jos hän on koko ajan pörräämässä ympärilläni. Anna sinäkin vaimollesi tilaa. Uskalla antaa. Ota se riski.
Antibiootti löytyy keskinäisestä ymmärryksestä ja yhteisestä halusta pelastaa liitto.
Tsemppiä sinulle ja ehtyvää liittoa toivottaen,
nokinenu.
mä yritän tuota sun vihjettä...mutta mulla ei ollut takaajatus seksistä tässä asiassa, ei se seksitön tai melkein seksitön elämä pahaks tee, mutta tässä on semmoinen tunnepuoli aika avoin minua kohtaan..mistäs sitä tietää jos hän ois löytänyt jonkin "salarakkaan" tai rakkaus on vaan kaikonnut ....mutta nää on niitä ikuisuus kysymyksiä...mutta kiitos vinkeistä...ja hyvät kesän jatkot sullekkin
Hei vain. Kuulosti tuo sinun tarina aikalailla meidän laiselta, mieheni on kanssa ihana, huomaavainen ja rakastava. Itse vain olen rakastunut voimakkaasti mies puoliseen ystävääni, mutta sillä suhteella ei ole toivoa...joten olen vain mieheni kanssa lastenkin takia, toki häntä rakastankin ja hyviäkin hetkiä on , mutta välillä en haluaisi olla lähelläkään, ajattelen vain tätä toista.
Surullista ja säälittävää, eikö?
Miehenikin on yrittänyt puhua, mutta enhän minä hänelle voi tätä rakastumistani kertoa!
Kai aika tuo helpotusta ja unohdusta.
Rakasta vain, mutta voit todellakin pitää vaikka vähän etäisyyttä jokin aikaa, jos se herättäisi
vaimosi huomaamaan sinun hyvyytesi.
Pidä itsestäsi huolta, että olet puhdas ja huoliteltu, yritä saada vaimosi kiinnostumaan sinusta uudelleen, niinkuin silloin alkuaikoina, kun rakastuitte!
Neuvot ovat varmastikin hyviä mutta ei kukaan voi teeskennellä olevansa muuta kuin mitä on. Luonteenpiirteesi kuullostavat minusta ihanilta, osaat näyttää että välität sanoin ja teoin. Jos naisesi ei sitä arvosta on vika hänessä. Tuo saattaa tietenkin tehota tuo välinpitämättömyyden näytteleminen mutta ainakin itselleni olisi vaikea sellaista ruveta esittämään kun se olisi luonteen vastaista.
Eli oma neuvoni olisi että keskustele asiasta suoraan vaimosi kanssa ja kerro miltä sinusta tuntuu.
sulata tuli kulla kullan arvoista tietoa ja mä pyrin olemaan oma itseni mutta välillä ei todellakaan tiedä itkeäkkö vai nauraakko...mutta niinhän se sanan laskukin menee "yrittänyttä ei laiteta..."kiitos ja loppu kesän jatkoja... :)
lopeta vähäksi aikaa hössötys koska siitä ei tunnu olevan apua. seuraa omana itsenäsi hänen käytöstään ja anna hänen hössöttää sinua. nyt olisi hänen vuoro. jos hän kysyy mikä sinua vaivaa niin kerrot hänelle. vedä itsesi hetkeksi "kauemmaksi" hänestä. Hiljenny hetkeksi seuraamaan hänen käytöstä. (En tarkoita et lähtisit seuraamaan häntä esim. kauppareissulla!)