Montako tuulimyllyä 2,7 miljardilla?

Tämä ns viides ydinvoimala maksaa kuulemma 2,7 miljardia.

Se on 2700 miljoonaa euroa.

Jos yksi tuulimylly maksaa miljoonan, niin rahalla saa
2700 tuulimyllyä.
Jos yhden myllyn hinta on kaksi miljoonaa, niin niitä
saa "vain" 1350 kappaletta.

Yhden myllyn huipputeho on 2 megawattia. Oletetaan,
että keskimääräinen teho on 1 megawatti. Silloin 2700
myllyä tuottaa tehoa noin kahden ydinvoimalan verran.

Missä minä laskin pieleen?


2,7 miljardilla eurolla sähköä 40 vuodeksi vai 40 000 vuodeksi?
12553
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

allesi, piipittäjä.

Äänestä

Eihän se nyt missään tapauksessa kuulu Suomalaiseen elintapaan , että sähköä saisi ilmaiseksi.Yksi tuulimylly kun maksaa itse itsensä jo muutaman vuoden sisällä ja sen jälkeen ei pystytä tekemään veronvähennyksiä lainoista.Ja ovathan ne ihan kamalan näköisiäkin virtaviivaisine linjoineen.Eihän sellainen kuulu Suomalaiseen maisemaan niiden laatikkotalojen keskelle.

Äänestä

Tuulimyllyy kestää vajaat kaksikymmentä vuotta.Yllättävän paljon vaatii huoltoa,vaihteisto pitää peruskorjata muutaman vuoden välein, siipien materiaalia väsyy jne.Sataviisikymmentä metriä korkea metallitorni vaatii todella tuhdin betoniperustuksen, jotta pysyisi pystyssä. Kaikenkaikkiaan jos myllyilla halutaan saada vuositasolla samanverran sähköä kuin yhdellä ydinvoimalalla, jo myllyjen rakentaminen maksaa kaksikertaa enemmän. Ja yllätys yllätys, niiden ylläpito huoltoineen on myös noin kaksi kertaa kalliimpaa kuin vastaavan tehoisen ydinvoimalan. Se siitä edullisuudesta ja vuositasaisesta kestosta.

Äänestä
  • Onko laskuni ihan pielessä? Miten monta tuulivoimalaa
    Sinä saisit pystytetyksi 2,7 miljardilla eurolla?

    Kyllä ydinvoimalaakin huolletaan, useastikin sen lyhyen (40-60 v)
    elinkaaren aikana. Ja rahaa palaa vielä kauan sen jälkeenkin.

    Ydinpolttoainetta pitää ostaa ja kuljetella edestakaisin.
    Tuuli ei maksa mitään ja kulkee ilmaiseksi voimalaan.

    Miten monta vuotta ydinvoimalasi kestää?

    Tuulivoimalan voi uusia kokonaan samoille perustuksille,
    ilman säteilysuojauksia, erikoisvarusteita ja mikä parasta,
    miten monta kertaa tahansa ainakin 40 000 vuoden ajan.
    Sitten tuuli loppuu. ;)

    Lapsillemme jää vain loppuunkäytetty ydinvoimala, valtava
    ongelmajätemöykky. Sen jälkihoitoko ei maksa mitään?

    Lastemme on kuitenkin tehtävä sähkönsä muuten kuin ydinvoimalla.
    Miksi emme investoisi pysyvämpään energiantuotantotapaan jo nyt?

    -Viis lapsista, kunhan me saamme kaiken nyt!

    Äänestä

  • Tuuli ikuista kirjoitti:

    Onko laskuni ihan pielessä? Miten monta tuulivoimalaa
    Sinä saisit pystytetyksi 2,7 miljardilla eurolla?

    Kyllä ydinvoimalaakin huolletaan, useastikin sen lyhyen (40-60 v)
    elinkaaren aikana. Ja rahaa palaa vielä kauan sen jälkeenkin.

    Ydinpolttoainetta pitää ostaa ja kuljetella edestakaisin.
    Tuuli ei maksa mitään ja kulkee ilmaiseksi voimalaan.

    Miten monta vuotta ydinvoimalasi kestää?

    Tuulivoimalan voi uusia kokonaan samoille perustuksille,
    ilman säteilysuojauksia, erikoisvarusteita ja mikä parasta,
    miten monta kertaa tahansa ainakin 40 000 vuoden ajan.
    Sitten tuuli loppuu. ;)

    Lapsillemme jää vain loppuunkäytetty ydinvoimala, valtava
    ongelmajätemöykky. Sen jälkihoitoko ei maksa mitään?

    Lastemme on kuitenkin tehtävä sähkönsä muuten kuin ydinvoimalla.
    Miksi emme investoisi pysyvämpään energiantuotantotapaan jo nyt?

    -Viis lapsista, kunhan me saamme kaiken nyt!

    Yli satametrisen tuulivoimapotkurin rakentaminen on käytännössä nykyisen tunnetun materiaaliteknologian tavoittamattomissa, etenkin kun sen pitäisi toimia Suomen ilmastossa. Iso potkuri joutuu uskomattomille rasituksille. Potkurin joutuu tekemään tietyllä tavalla joustavaksi, jos siitä halutaan saada edes jonkinlainen hyötysuhde. Potkuri pyöriessään joutuu monenlaisille mekaanisille rasituksille, tuulen suora vaikutus, turbulenssit, resonanssi-ilmiöt, lämpötilavaihtelut pidentävät ja lyhentävät sellaista propellia useita kymmeniä senttejä. Talvella jään kertyminen potkuriin, tekee sen epätasapainoiseksi ja mikäli siihen ei puuduta, värinät rikkovat potkurin tai muut rakenteet. Tarvitaan siis jäänpoistoa potkurissa.
    Jos ajatellaan käytettäviä materiaaleja, esim. komposiittimateriaalit(hiili-ja lasikuidut) eivät tule kysymykseen, niiden kestokyky pitkäaikaiselle mekaaniselle,lämpö- ja auringon ultraviolettisäteilylle on liian huono.
    Ainoa käytettävissä oleva materiaali on jo lentokoneteollisuudessa vuosikymmeniä käytetyt alumiiniseokset. Titaaniseokset olisivat lujempia, mutta paljon kalliimpia, eikä niillä saavuteta niin paljon pitempää käyttöikää, että ne olisivat taloudellisesti kannattavia verrattuna alumiiniseoksiin. Lentokonemetalleillekin on yli satametrinen propelli(vaikka 120 metrinen) jo liian iso.Suomen ilmastossa jo 100 000 tunnin käyttöikä(n. 11 vuotta) voi olla vaikea saavuttaa.Mainittakoon että lentokoneissa näille materiaaleille taataan 30 -50 000 tunnin käyttö runkorakenteissa, eikä ne siinä joudu niihin rasituksiin kuin mitä tuulivoimalan propellissa.
    Tuulivoimalan yli sadan metrin propellin tekeminen on kallista puuhaa, hinnaksi tulee 15 - 30 miljoonaa euroa.Täytyy käyttää samoja laatukriteereitä kuin lentokoneenrakentamisessa.

    Nykyisillä tiedossa olevilla materiaaleilla voidaan rakentaa tuulivoimaloihin vain 40 -60 metrisiä propelleja, joilla on väh. kahdenkymmenen vuoden käyttöikä. Suomen ilmasto suurine lämpötilan vaihteluineen lyhentää käyttöikää. Pienipropellisen tuulivoimalan taloudellisuus on taas oleellisesti heikompi kuin suuren.

    Eli propelliongelmiin kaatui tuulivoiman laajamittainen hyödyntäminen. Ei subventioitakaan kukaan halua maksaa loputtomiin.

    Äänestä

  • tuulta kirjoitti:

    Yli satametrisen tuulivoimapotkurin rakentaminen on käytännössä nykyisen tunnetun materiaaliteknologian tavoittamattomissa, etenkin kun sen pitäisi toimia Suomen ilmastossa. Iso potkuri joutuu uskomattomille rasituksille. Potkurin joutuu tekemään tietyllä tavalla joustavaksi, jos siitä halutaan saada edes jonkinlainen hyötysuhde. Potkuri pyöriessään joutuu monenlaisille mekaanisille rasituksille, tuulen suora vaikutus, turbulenssit, resonanssi-ilmiöt, lämpötilavaihtelut pidentävät ja lyhentävät sellaista propellia useita kymmeniä senttejä. Talvella jään kertyminen potkuriin, tekee sen epätasapainoiseksi ja mikäli siihen ei puuduta, värinät rikkovat potkurin tai muut rakenteet. Tarvitaan siis jäänpoistoa potkurissa.
    Jos ajatellaan käytettäviä materiaaleja, esim. komposiittimateriaalit(hiili-ja lasikuidut) eivät tule kysymykseen, niiden kestokyky pitkäaikaiselle mekaaniselle,lämpö- ja auringon ultraviolettisäteilylle on liian huono.
    Ainoa käytettävissä oleva materiaali on jo lentokoneteollisuudessa vuosikymmeniä käytetyt alumiiniseokset. Titaaniseokset olisivat lujempia, mutta paljon kalliimpia, eikä niillä saavuteta niin paljon pitempää käyttöikää, että ne olisivat taloudellisesti kannattavia verrattuna alumiiniseoksiin. Lentokonemetalleillekin on yli satametrinen propelli(vaikka 120 metrinen) jo liian iso.Suomen ilmastossa jo 100 000 tunnin käyttöikä(n. 11 vuotta) voi olla vaikea saavuttaa.Mainittakoon että lentokoneissa näille materiaaleille taataan 30 -50 000 tunnin käyttö runkorakenteissa, eikä ne siinä joudu niihin rasituksiin kuin mitä tuulivoimalan propellissa.
    Tuulivoimalan yli sadan metrin propellin tekeminen on kallista puuhaa, hinnaksi tulee 15 - 30 miljoonaa euroa.Täytyy käyttää samoja laatukriteereitä kuin lentokoneenrakentamisessa.

    Nykyisillä tiedossa olevilla materiaaleilla voidaan rakentaa tuulivoimaloihin vain 40 -60 metrisiä propelleja, joilla on väh. kahdenkymmenen vuoden käyttöikä. Suomen ilmasto suurine lämpötilan vaihteluineen lyhentää käyttöikää. Pienipropellisen tuulivoimalan taloudellisuus on taas oleellisesti heikompi kuin suuren.

    Eli propelliongelmiin kaatui tuulivoiman laajamittainen hyödyntäminen. Ei subventioitakaan kukaan halua maksaa loputtomiin.

    Esitit tuulimyllyn hinnaksi 15-30 miljoonaa euroa.
    Niitä saisi 2,7 miljardilla 90-180 kappaletta.

    Jos yhden teho on 2 megawattia, niin 90 tuottaa
    180 megawattia, ja 180 vastaavasti 360 megawattia.

    Noin 1/6 tai 1/3 ydinvoimalan tehosta, siis.

    Tai toisinpäin, yksi ydinvoimala voidaan korvata
    270...540 tuulimyllyllä. Hyvä. Tehdään niin.

    Yhden niistä saa rakentaa minun mailleni.
    Vaikka heti. Tosin minä en tarvitse kuin promillen
    sen tuottamasta sähköstä...

    Äänestä

Ajattelitko kiivetä talven kovilla pakkasilla tuullimyllyn huipulle ja pyörittää käsin siipiä, kun sähköä tarvitaan Suomessa eniten ? Toisaalta voisimme rakennetaa Ivaloon aurinkokennoja hyödyntävä voimala turvaamaan kaamosajan valaistuksen sähkönsaanti ;--)

Sähkön huippukulutus ja suotuisin tuulitilanne eivät välttämättä osu samaan vuodenaikaan täällä pohjoisessa.

Äänestä
  • Ajatukseni oli vain esittää kysymys:
    Meillä on jo neljä hyvin toimivaa ydinvoimalaa.
    Olisiko viides voitu korvata tuulella?
    Olisiko se ollut taloudellisesti järkevää?

    Minusta olisi voitu edes kokeilla. Ellei toimi, niin yhtään
    sen enempää rahaa ei ole mennyt hukkaan.

    Sitäpaitsi: jotakin muuta on kuitenkin keksittävä,
    sitten kun uraani tulee liian kalliiksi.
    Miksei jo nyt anneta vaihtoehdoille mahdollisuutta?
    Sehän olis1 vain viidesosa energiasta?

    Äänestä

  • tuulivoimaa? kirjoitti:

    Ajatukseni oli vain esittää kysymys:
    Meillä on jo neljä hyvin toimivaa ydinvoimalaa.
    Olisiko viides voitu korvata tuulella?
    Olisiko se ollut taloudellisesti järkevää?

    Minusta olisi voitu edes kokeilla. Ellei toimi, niin yhtään
    sen enempää rahaa ei ole mennyt hukkaan.

    Sitäpaitsi: jotakin muuta on kuitenkin keksittävä,
    sitten kun uraani tulee liian kalliiksi.
    Miksei jo nyt anneta vaihtoehdoille mahdollisuutta?
    Sehän olis1 vain viidesosa energiasta?

    "Sehän olis1 vain viidesosa energiasta? "

    Mistä energiasta? Mikä viidesosa?

    Suomen energiatarpeesta vuonna 2000 katettiin 18% ydinvoimalla.
    Toistan:
    Mistä energiasta? Mikä viidesosa?

    Miksi (teininuoret) ihmiset rasittavat itseään asioilla, joista heillä ei
    ole edes perustietoja? Löytyisikö jostain tutkijaa tätä asiaa selvittä-
    mään? Eikö tuollainen huolenkantaminen aiheuta stressiä ja terveys-
    ongelmia?

    Äänestä

  • hoijaa..... kirjoitti:

    "Sehän olis1 vain viidesosa energiasta? "

    Mistä energiasta? Mikä viidesosa?

    Suomen energiatarpeesta vuonna 2000 katettiin 18% ydinvoimalla.
    Toistan:
    Mistä energiasta? Mikä viidesosa?

    Miksi (teininuoret) ihmiset rasittavat itseään asioilla, joista heillä ei
    ole edes perustietoja? Löytyisikö jostain tutkijaa tätä asiaa selvittä-
    mään? Eikö tuollainen huolenkantaminen aiheuta stressiä ja terveys-
    ongelmia?

    Anteeksi epätarkkuuteni. Tarkoitin viidesosaa ydinvoimaloilla
    tuotettavasta sähköstä.

    Olisiko ihan kauheaa, jos Suomessakin olisi edes pikkuisen
    yritystä päästä irti tilapäisratkaisuista. Edes tuon yhden
    pikkuruisen ydinvoimalan verran. Ei Suomen energiahuolto
    siihen kaadu, jos 5% energiasta tulisi muualta kuin
    uraanista tai muista fossiilisista polttoaineista. Ja tulisi
    vielä silloinkin kun kaikki uraani on käytetty tai maksaa
    liikaa. Mutta kun ei saisi edes kysyä!

    Teininuoret maksavat eläkkeemme, älkäämme halveksiko
    heitä. Ja he maksavat myös ydinvoimaloiden purkutyöt.
    Me saamme lyhytaikaisen ilon energiasta, he kantavat
    vuosituhantisen vastuun. Heillä on oikeus kysyä.

    Laskelmiahan minäkin kaipaan. Ja kun en itse osaa, niin
    kysyn muilta. Stressiä aiheuttaa se, että kukaan ei tunnu
    osaavan laskea. Sekä se, että mistään ei saisi huolestua.
    Kyllä se huolestuttaa, kun huomaa, ettei kukaan välitä
    kuin omasta edustaan omana elinaikanaan.

    Millä sinun pojanpojanpoikasi lämmittää talonsa?

    Äänestä

  • Itsekäs vaari kirjoitti:

    Anteeksi epätarkkuuteni. Tarkoitin viidesosaa ydinvoimaloilla
    tuotettavasta sähköstä.

    Olisiko ihan kauheaa, jos Suomessakin olisi edes pikkuisen
    yritystä päästä irti tilapäisratkaisuista. Edes tuon yhden
    pikkuruisen ydinvoimalan verran. Ei Suomen energiahuolto
    siihen kaadu, jos 5% energiasta tulisi muualta kuin
    uraanista tai muista fossiilisista polttoaineista. Ja tulisi
    vielä silloinkin kun kaikki uraani on käytetty tai maksaa
    liikaa. Mutta kun ei saisi edes kysyä!

    Teininuoret maksavat eläkkeemme, älkäämme halveksiko
    heitä. Ja he maksavat myös ydinvoimaloiden purkutyöt.
    Me saamme lyhytaikaisen ilon energiasta, he kantavat
    vuosituhantisen vastuun. Heillä on oikeus kysyä.

    Laskelmiahan minäkin kaipaan. Ja kun en itse osaa, niin
    kysyn muilta. Stressiä aiheuttaa se, että kukaan ei tunnu
    osaavan laskea. Sekä se, että mistään ei saisi huolestua.
    Kyllä se huolestuttaa, kun huomaa, ettei kukaan välitä
    kuin omasta edustaan omana elinaikanaan.

    Millä sinun pojanpojanpoikasi lämmittää talonsa?

    "Laskelmiahan minäkin kaipaan. Ja kun en itse osaa, niin
    kysyn muilta. Stressiä aiheuttaa se, että kukaan ei tunnu
    osaavan laskea. Sekä se, että mistään ei saisi huolestua."

    Leikitäänpä ajatuksella:
    Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa (mandariini)kiinan kieli.
    Et todennäköisesti osaa kieltä, mutta logiikkasi mukaan
    otat stressiä siitä, että mielestäsi ei kukaan muukaan
    (kiinalaiset) tunnu osaavan.

    Minä en osaa kiinan kieltä, mutta uskon että kiinalaiset osaavat.
    Jos minun täytyy ymmärtää esim. kiinankielistä tekstiä, luotan
    että tulkki on kääntänyt sen minulle oikein enkä epäile että
    tulkki lisää tekstiin omia ajatuksiaan tai tarkoitusperiään.

    Mikäli tulkki näin toimisi, olisi tulkilla todennäköisesti jossain
    vaiheessa uran vaihto edessä.

    Ydinvoiman vastustajat ovat jatkuvasti siinä uskossa (tai ainakin
    esittävät olevansa), että ihmisiä viilataan linssiin ydinvoimapää-
    töksellä.

    Mielestäni moiset uskomukset ovat epäloogisia ja ns. uskon asioita.
    Onko ydinvoimasta tullut jonkinlainen ruumiillistunut antikristus
    jo muutenkin pakanallisille?

    P.S. Pojanpoikani lämmittää kyllä talonsa. Älä sinä siitä huoli.

    Äänestä

Näyttävät pyörivän niin hitaasti, että todellisuudessa niiden pyörittäminen vie energiaa. Jos yhdellä myllyllä hyvänä päivänä saisikin noin kilometrin tieosuuden katulamput palamaan, niin se on laiha lohtu.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


2000? kirjoitti:

Tämä ns viides ydinvoimala maksaa kuulemma 2,7 miljardia.

Se on 2700 miljoonaa euroa.

Jos yksi tuulimylly maksaa miljoonan, niin rahalla saa
2700 tuulimyllyä.
Jos yhden myllyn hinta on kaksi miljoonaa, niin niitä
saa "vain" 1350 kappaletta.

Yhden myllyn huipputeho on 2 megawattia. Oletetaan,
että keskimääräinen teho on 1 megawatti. Silloin 2700
myllyä tuottaa tehoa noin kahden ydinvoimalan verran.

Missä minä laskin pieleen?


2,7 miljardilla eurolla sähköä 40 vuodeksi vai 40 000 vuodeksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu