Antakee neuvoja?

alkaa naputella jotain, kun liippaa aika läheltä itseäkin tämä asia.
En ymmärtänyt, mitä nuo pro..horot on? Eikä tästä tarvi kiittääkään, kun mä pelkään, että sulla on lähes mahdoton tehtävä tuo ystävän pelastus yritys. Se on eri asia jos hän tosiaan itse tajuaa tilanteen ja oikeasti itse haluaa siihen avun ja muutoksen, eikä vaipua pohjalle.
Onkohan hänellä ollut ongelmaa alkoholin kanssa ennen eroaan?
Varmaan uusi rakkaus ei olisi pahitteeksi, mutta kyllä hänen olisi hyvä päästä entisen yli ennen sitä.
Aika jännä juttu, että jos ihminen on kovin alkoholisoitunut, hän aina tarvitsee siihen jotain tilalle. Tiedän ihmisiä, jotka ovat menneet Vapaa Kirkkoon, mutta ei sekään auta eikä ole auttanut kaikkia.
Jos hänen erostaan on vasta kovin vähän aikaa, ja toistan itseeni, alkoholi on tullut vasta sen jälkeen. Sinä varmaan pystyt ainakin tuellasi ja välittämiselläsi olemaan suureksikin avuksi, ettei hän tunne itseään yksinäiseksi ja täysin kaikkien hylkäämäksi.

..kuulostaa se, että hänellä taas ystävystymistä ex-vaimon kanssa.
Mutta ei kyllä muuten, jos ei itse tunnusta ongelmaa :( Koska muulloin on sen helpompaa luvata lopettaa juominen, kuin humalassa, ja vielä ennemmin krapulassa.
Mä en noista metsästysjutuista ymmärrä, mutta eikö se ole vaarallistakin 'perseet olalla', aseet ja kaikki!!
Jos metsästys hänelle kovin tärkeää, olisi sinnekin varmaan laitettava ehto, että ei oteta ryyppyjä, ei hän eikä muut.

Tosiaan vaikea on auttaa, jollei toinen oikein apua näytä haluavan eikä itse ongelmaa myönnä.
Itse kuitenkin sanoisin hänelle suoraan oman
mielipiteeni hänen alkoholiongelmastaan ainakin,
vaikka siitä suuttuisikin. Pitäisin kuitenkin
jatkuvasti yhteyttä ja kertoisin, että minuun
voi myös olla yhteydessä missä tilanteessa vain.
Ehkäpä materiaalia eri hoitomuodoista ja tavoista,
alkoholismista ja sen vaikutuksista toimittaisin
hänen kämppäänsä.
Mutta yksiselitteisiä neuvoja ei varmaan ole,
kun tilanteetkin on niin erilaisia.
Ja yhdistelmään nuo lääkkeet ja viina, en
osaa sanoa mitään.

tuohon..jokaisesta pitää itsestä lähteä halu parantua! Siinä kuule kuihtuu itsekin pois, jos alkaa vierellä kulkea..jokaisella meillä on omatkin asiamme..Tiedän kokemuksesta, mitä on kulkea ja olla sairaan ihmisen vierellä, ja yrittää...!!!!! Ringin kirjoitti tuolla ylempänä asiaa..

Ei näihin ongelmiin ole ratkaisua. Etenkin, jos ko henkilö ei itse edes tiedosta, että hänellä olisi jonkin asteinen ongelma.

Anna hänen mennä "pohjalle", sieltä se saattaa lähteä se, oma tilan ymmärrys tilanteen vakavuudesta, jos on lähteäkseen ja maksa kestää.

Kuulostaa varmasti rankalta, mutta koska hänellä ei omasta mielestään ole ongelmaa, niin eihän hän silloin tarvitse apuakaan. Hänen mielestään puutut sellaisiin asioihin, joita ei ole olemassakaan.

Alkoholismista paraneminen alkaa vasta siitä, kun kyseinen henkilö itse tajuaa, että hänellä on ongelma ja hän itse haluaa ratkaista sen

Tuttavien ja ystävien ja sukulaistenkin "uran" kehitystä seurailtuani olen tullut tulokseen että se menee jos on mennäkseen.

Ja sen verran on itselläkin kokemuksia asiasta että eilen viimmeksi kuulin kamulta "hakeudu hoitoon" kehotuksen, no yleensä tuon jälkeen ei tarvitse enää odotella puheluita sieltäkään sitten.

Jotenkin luulen että kukin potee kasvukipujaan ja opettelee elämäänsä tavallaan. Dokaaminen on aika helppo ratkaisu ongelmatilanteissa. Kaikkia kun ei kiinnosta uskoon hurahtaminenkaan.

Jostain syystä viinaan hassahtaneet ihmiset usein tosin "paranevat" kääntymällä jonkin fanaattisen uskonliikkeen jäseniksi.

Luulen että eipä asialle paljoa ulkopuolinen voi tehdä. Sopivasti dokuuntuneella kun ei ole sisäpiiriä enää.

Deekuntunut ihminen on erittäin yksinäinen. Ehkä ainoa apu mitä voit hänelle antaa on se että et hylkää häntä. Toki rasitusvamman vaara on lähellä ja ketäpä kiinnostaa vippailla rahaa aamupulloon. Mutta sekin kai auttaa jos jokukaan vanha kamu sentään pitää ihmisenä ja juttelee edes satunnaisesti.

Se menee pohjalle jos on mennäkseen. Jotkut nousevat sieltä, eivät kaikki. Mutta viimmeistään kun elimet alkavat poksua niin sitten on selkeä linjavalinta: viimenen vinetto vai pakkoraitistuminen. Ylättävän moni kait valitsee sen vinetto itsemurhan. Kuulemma ihmisellä on sellainen elimistö että se kestää juopottelua 20 vuotta ennen konerikkoa.

Tuo toisten syyttely ja muu vainoharhaisuus korostuvat taudin edetessä. Luulen kuitenkin että usein on syynä pettymys ihmisiin ja pelko siitä että toiset ihmiset "pilaavat" kaikki mahdollisuudet ja sekaantumisellaan vain vaikeuttavat asioita.

Sellainen asia muuten jää usein huomiotta: Alkoholisteilla on omat seurapiirinsä ja kaverinsa. Toki aate pyörii viinan ja sen seuraamusten ympärillä mutta alkkis on alkkiksen kamu. Muut eivät ole. Eli kun muut ystävät hylkäävät niin piruparat ovat joviaaleja toisiaan kohtaan, kunhan ei ole viimeisestä paukusta riita.

Ei kysymykseesi ole olemassa patenttiratkaisua. Tai no silleen että ostat sille kamulles menolipun jonnekin Islantiin jossa viina on törkeän kallista.. ja paluu lippu myös on törkeän kallis. Jostain syytä sielläkin on olemassa alkoholongelmaa...

Sen kun ihmiset joskus edes muistaisivat että onhan se ihminen se alkoholistikin. Ja tenttuun siirtymiseensä asti pirunmoinen veronmaksajakin vielä.

Jaajaa pitääkin maksaa vähän veroja välillä...

=DW=

Kyseessä olevan henkilön juominen ei johdu avioerosta, vaan aviero on ollut seuraamus k.o:n henkilön juomisesta... näin epäilen ja näin kävi myös meille... ja varmaan useimmissa muiden samantyyppisissä tapauksissa.

Alkoholismiin sairastunut ei kertakaikkiaan pysty luopumaan juomisesta.
Alkoholin tuoma tunne on kaikkea muuta tärkeämpää.
Kun otit elämäsi eka kännin, ei siihen kovin paljoa alkoholia tarvittu.
Samaan tunteeseen tai olotilaan päästäkseen tarvitaan kerta kerran jälkeen aina suurempi määrä alkoholia. Alkoholisti tarvitsee siis lähes jatkuvaa pikkuhiprakkaa pystyäkseen "onnellisena".
Onnellisuudella en tässä tapauksessa tarkoita samaa onnellisuuden tilaa mitä onnellisuudella normaalisti käsitetään, vaan sitä tilaa millä alkoholilla päästään.

Älä yritä "pelastaa" ystävääsi, sillä alkohistin voi pelastaa vain alkoholisti itse.
Ainut mitä voit tehdä, jos ystäväsi sairaus sinua kovin vaivaa, on yrittää pelastaa itsensä.
Sinä et ole syypää toisen juomiseen joten sinun ei näin ollen tulisi kärsiä siitä.
Ymmärrän toki, että halusi on suunnaton auttaa kaveria, mutta siihen sinä et pysty... ja haluaako autettava edes sitä.

Kaikki lähtee autettavasta itsestään ja siitä onko hänellä halua/voimia irroittautua Kuningas Alkoholin piinaavasta otteesta.
Kuningas alkoholia voi verrata vaikkapa itse Saatanaan. Saatanakin irroittaa otteensa ihmisestä joka itse voimakkaasti haluaa lähteä kulkemaan toista tietä... ja se toinen tie vie kotiin.

Et ole ainoa, meitä on enemmän kuin ymmärrätkään, jotka kärsimme tai olemme joskus kärsineet jonkun läheisemme alkoholismista. On tutkittu, että alkoholistin sairaus koskettaa likeltä keskimäärin 20 hänen läheistään... puoliso, lapset, muu perhe, ystävät, sukulaiset, työtoverit, naapurit... myöhemmin tulevat kuvioon terveyskeskus, poliisi, sosiaalityöntekijät... näitähän riittää.

Jaksamista sinulle!

Näin se vaan menee, itse menin myös puuttumaan ja soitin aat ja muitakin hoito juttuja läpi, mutta karun vastauksen sain.
Ja mikä pahinta ystävyys tietysti oli myös hetken katkolla, mutta onnekseni ystäväni ymmärsi (vuoden) päästä itse hakeutua toimivaan hoitoon,
ja nyt mennään ylä ja alamäkiä mutta nyt kelpaa jo ystävän tuki. Joten kaikkein karuinta totuutta kuulet kun soitat apua antaviin tahoihin.
Niin kauheaa kuin se onkin jokaisen on kuitenkin ryvettävä ne pohjamudat itse, se kuinka syvällä ne ovat niin se on tapauskohtainen. Joten älä loukkaannu hänelle vaikka nyt sylkäisee päällesi,
todellinen ystävä odottaa omaa aikaansa.