Yksi puolue riittää Suomessa

Äänioikeus oli jo vuonna 1906 ja kun ette saaneet tarpeeksi kannatusta ajattelitte, että tapetaan muut ja sitten on valtaa.

Sellaisia te olette punikit - kommunistit ja sosialidemokraatit, eikä teistä ole vieläkään päästy.

... olivat kaikki puolueet sallittuja. Mutta kun me elimme sodan seurauksena N-liiton etupiirissä, oli selvää, ettei avoimesti N-liittoon vihamielisesti suhtautuvat puolueet eikä henkilöt voineet olla hallituksen jäsenenä. Tällä Kekkosen politiikalla saatoimme vapaasti rakentaa kukoistavan maan ja hoitaa suhteemme loistokkaasti myös länteen. Pääsimme tästä riippuvuudesta eroon N-liiton romahdettua.

Nykyään alkaa olla semmoinen tilanne, ettei hallituksessa voi olla avoimesti EU:ta vastuva puolue tai henkilö. Sekin minusta on oikein, sillä olemmehan EU:n jäsen ja meidän tulee hoitaa asiamme niin, ettei unionin kanssa synny suurta ristiriitaa. Tuosta riippuvuudesta emme pääse eroon ennekuin unioni hajoaa tai me eroamme siitä. Unionista on mahdollista erota, koskapa itse siihen pyrimme, mutta N-liiton etupiiristä emme voineet erota.

Presidentti Urho Kaleva Kekkonen piti SMP:tä ja Veikko Vennamoa poliittisesti paitsiossa, vaikka Vennamo sai presidentin valitsijamiesvaaleissa 1968 toiseksi eniten valitsijamiehiä eli peräti 33. Sekös diktaattori Kekkosta harmitsi.

Elin itse tämän Kekkosdiktatuurin vallan alla. Silti uskalsin jo Kekkosen elonaikana kritisoida hänen toimiaan, niin kuin kritisoin tätä nykyä Brysseliin persuksillaan olevia suomettajia.