-
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=77244
Ote tuosta uutisesta:
"Kansanedustaja Maija Perho (kok.) arvostelee valtapeliä, joka on estänyt järkevät kuntaliitokset. Perhon mukaan kuntien vahvistaminen liittämällä niitä yhteen ja järkeistämällä niiden toimintaa on usein estynyt, koska niin luottamusmiesten kuin virkamiesten intressit ovat olleet erilaiset kuin asukkaiden. "
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=77244
Ote tuosta uutisesta:
"Kansanedustaja Maija Perho (kok.) arvostelee valtapeliä, joka on estänyt järkevät kuntaliitokset. Perhon mukaan kuntien vahvistaminen liittämällä niitä yhteen ja järkeistämällä niiden toimintaa on usein estynyt, koska niin luottamusmiesten kuin virkamiesten intressit ovat olleet erilaiset kuin asukkaiden. "
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Parhaat ratkaisut löytyvät Perhon mielestä järkisyillä ja vapaaehtoisesti. Hyviä esimerkkejä löytyy, mm. Hämeenlinnan seudulla missä on kunnallisia tukitoimia kuten palkanlaskentaa yhdistetty."
-----
Itse asiassa joka puolella maata on tehty vastaavia ratkaisuja. Palkanlaskennan ohella kunnat ovat yhdistäneet muun muassa koulu-, kirjasto-, ympäristö-, elinkeino- ja maataloustoimiaan. Terveyskeskuspalveluthan ovat jo alun alkaenkin yleensä toimineet kuntainliittopohjalta.
Päätösvalta pysyy kunnissa, mutta virkamiehistöä yhdistämällä saavutetaan säästöjä. Kätevää, eikö totta?
-
430 kunnan/kaupungin ja lukemattomien
apulaisjohtajien virkoja lakkauttamalla tarvitaan
noin 100 kuntaan kunnanjohtaja.
Kätevää, eikö vain !
Koko kunnanjohtajan virka tuli pakolliseksi vasta vuoden 1977 kunnallislain myötä. Siihen asti monet kunnat pärjäsivät mainiosti ilman kunnanjohtajaa.
Aivan hyvin oman kunnanjohtajan viran pakollisuudesta voitaisiin luopua. Useammalla kunnalla voisi olla yhteinen kunnanjohtaja taikka hänen tehtävänsä voisi hoitaa vanhan kunnallislain tapaan kunnansihteeri tai joku muu oma virkamies. Nykyään puhuttaisiin myös ostopalvelusta.
Mitä noihin apulaisten tehtäviin tulee, surullisen huvittavaahan suurissa kaupunkikunnissa onkin, että ne "tarvitsevat" apulaiskaupunginjohtajia. Niiden todellinenhan tarve on perustunut vallan tasapainottamiseen eri puolueiden kesken, koska kaupunginjohtajat on valittu poliittisin perustein. Niinpä kiihkeän politisoitumisen aikaan 1970-luvulla lähes kaikilla kaupungeilla oli apulaiskaupunginjohtajia. Nyt poliittisten intohimojen laimennettua ainakin keskikokoiset kaupungit ovat luopuneet noista nimellisistä apulaisen viroista.
...
...