Ahtisaari saapui Acehiin

ja urheilu-uutisiin. Mitäs tykkäätte uudissanasta "ykkössijoitettu"? "Kakkossijoitettu" ja "kolmossijoitettu" on myös bongattu, mutta "kaksikymmentäkuudessijoitettu" uupuu vielä.

Urheilutoimittajien pitäisi jättää sykkeen nostaminen katsojien omaksi tehtäväksi eikä avittaa lähetyksestä toiseen.

juhajokinen kirjoitti:

ja urheilu-uutisiin. Mitäs tykkäätte uudissanasta "ykkössijoitettu"? "Kakkossijoitettu" ja "kolmossijoitettu" on myös bongattu, mutta "kaksikymmentäkuudessijoitettu" uupuu vielä.

Urheilutoimittajien pitäisi jättää sykkeen nostaminen katsojien omaksi tehtäväksi eikä avittaa lähetyksestä toiseen.

Lue lisää

"Ykkössijoitettu" on minusta siistiä ja ymmärrettävää suomea; miellyttävämpää kuultavaa kuin jokin 'ranking-ykkönen'-puolienglanti.

Neloskanavan golf-ohjelmissa englanti on saanut yliotteen. Kukaan ei enää käytä sanoja 'karheikko', 'viheriö' tai 'mailapoika'. On vain raffia, griiniä ja kädiä. Haikeaa!

Antsu kirjoitti:

"Ykkössijoitettu" on minusta siistiä ja ymmärrettävää suomea; miellyttävämpää kuultavaa kuin jokin 'ranking-ykkönen'-puolienglanti.

Neloskanavan golf-ohjelmissa englanti on saanut yliotteen. Kukaan ei enää käytä sanoja 'karheikko', 'viheriö' tai 'mailapoika'. On vain raffia, griiniä ja kädiä. Haikeaa!

Lue lisää

Siiskö?

juhajokinen kirjoitti:

ja urheilu-uutisiin. Mitäs tykkäätte uudissanasta "ykkössijoitettu"? "Kakkossijoitettu" ja "kolmossijoitettu" on myös bongattu, mutta "kaksikymmentäkuudessijoitettu" uupuu vielä.

Urheilutoimittajien pitäisi jättää sykkeen nostaminen katsojien omaksi tehtäväksi eikä avittaa lähetyksestä toiseen.

Lue lisää

Eiväthän muodot ykkös-, kakkos- ja kolmos- ole rinnasteisia muodolle kaksikymmentäkuudes (tai kahdeskymmeneskuudes)! Ensimmäinen, toinen ja kolmas olisivat sitä.

Litania ykkös-, kakkos-, kolmos- jne. ei jatku pitkällekään: nelos-, viitos- ja kuutos- ovat yleisiä, mutta seitos- on varsin harvoin käytetty enkä ainakaan minä osaa edes muodostaa vastaavaa muotoa järjestyslukujen kahdeksas ja yhdeksäs rinnalle. Kahdeksais- ja yhdeksäis- tuntuvat enemmän kuin keinotekoisilta; kasi ja ysi menevät vahvasti puhekielen puolelle eivätkä ole johdettuja samaan tapaan - kuten eivät kahdeksikko ja yhdeksikkökään. Eikä kymppikään, ei sen puoleen.

Minulle nuo ykkös-, kakkos- ja kolmossijoitettu kelpaavat; korvani ainakin on jo täysin tottunut niihin.

Seitonen? Kuka käyttää moista sanaa? Kuopiolaiset radioamatöörit ainakin. Vanhan läänijaon mukainen Kuopion lääni on yhtä kuin Suomen radioamatöörien piirijaon mukainen piiri nro 7. Kuopiossa on toiminut vuosikymmenien ajan kerho nimeltä Kuopion Seitoset ry.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=kuopion seitoset&meta=

Kakkonen, ex-kasi kirjoitti:

Eiväthän muodot ykkös-, kakkos- ja kolmos- ole rinnasteisia muodolle kaksikymmentäkuudes (tai kahdeskymmeneskuudes)! Ensimmäinen, toinen ja kolmas olisivat sitä.

Litania ykkös-, kakkos-, kolmos- jne. ei jatku pitkällekään: nelos-, viitos- ja kuutos- ovat yleisiä, mutta seitos- on varsin harvoin käytetty enkä ainakaan minä osaa edes muodostaa vastaavaa muotoa järjestyslukujen kahdeksas ja yhdeksäs rinnalle. Kahdeksais- ja yhdeksäis- tuntuvat enemmän kuin keinotekoisilta; kasi ja ysi menevät vahvasti puhekielen puolelle eivätkä ole johdettuja samaan tapaan - kuten eivät kahdeksikko ja yhdeksikkökään. Eikä kymppikään, ei sen puoleen.

Minulle nuo ykkös-, kakkos- ja kolmossijoitettu kelpaavat; korvani ainakin on jo täysin tottunut niihin.

Seitonen? Kuka käyttää moista sanaa? Kuopiolaiset radioamatöörit ainakin. Vanhan läänijaon mukainen Kuopion lääni on yhtä kuin Suomen radioamatöörien piirijaon mukainen piiri nro 7. Kuopiossa on toiminut vuosikymmenien ajan kerho nimeltä Kuopion Seitoset ry.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=kuopion seitoset&meta=

Lue lisää

>Seitonen? Kuka käyttää moista sanaa?

Muistelen kielessämme olevan sanan "seita". Eikös sen deminitiivimuoto olekin seitonen?...


???

Takametsien Mies kirjoitti:

>Seitonen? Kuka käyttää moista sanaa?

Muistelen kielessämme olevan sanan "seita". Eikös sen deminitiivimuoto olekin seitonen?...


???

Siis tietenkin *deminutiivimuoto*. Lipsahdus prkl!

--

Antsu kirjoitti:

"Ykkössijoitettu" on minusta siistiä ja ymmärrettävää suomea; miellyttävämpää kuultavaa kuin jokin 'ranking-ykkönen'-puolienglanti.

Neloskanavan golf-ohjelmissa englanti on saanut yliotteen. Kukaan ei enää käytä sanoja 'karheikko', 'viheriö' tai 'mailapoika'. On vain raffia, griiniä ja kädiä. Haikeaa!

Lue lisää

Luin mitä olin tullut kirjoittaneeksi. Turnauksen ykkössijoitettu on tietysti eri asia kuin rankingin, siis maailmanlistan ykkönen. Jarkko Nieminen saatetaan Tampereen turnauksen kaaviossa sijoittaa "etukäteen parhaaksi", vaikka tenniksen rankingissa mies onkin vasta 56. Jos mukaan olisi ilmoittautunut Roger Federer, olisi ranking-ykkönen myös turnauksen ykkössijoitettu - jos järjestäjät luottaisivat hänen ylivoimaisuuteensa.

Huomaan etten osaa suomentaa ranking-sanaa fiksusti!

Kakkonen, ex-kasi kirjoitti:

Eiväthän muodot ykkös-, kakkos- ja kolmos- ole rinnasteisia muodolle kaksikymmentäkuudes (tai kahdeskymmeneskuudes)! Ensimmäinen, toinen ja kolmas olisivat sitä.

Litania ykkös-, kakkos-, kolmos- jne. ei jatku pitkällekään: nelos-, viitos- ja kuutos- ovat yleisiä, mutta seitos- on varsin harvoin käytetty enkä ainakaan minä osaa edes muodostaa vastaavaa muotoa järjestyslukujen kahdeksas ja yhdeksäs rinnalle. Kahdeksais- ja yhdeksäis- tuntuvat enemmän kuin keinotekoisilta; kasi ja ysi menevät vahvasti puhekielen puolelle eivätkä ole johdettuja samaan tapaan - kuten eivät kahdeksikko ja yhdeksikkökään. Eikä kymppikään, ei sen puoleen.

Minulle nuo ykkös-, kakkos- ja kolmossijoitettu kelpaavat; korvani ainakin on jo täysin tottunut niihin.

Seitonen? Kuka käyttää moista sanaa? Kuopiolaiset radioamatöörit ainakin. Vanhan läänijaon mukainen Kuopion lääni on yhtä kuin Suomen radioamatöörien piirijaon mukainen piiri nro 7. Kuopiossa on toiminut vuosikymmenien ajan kerho nimeltä Kuopion Seitoset ry.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=kuopion seitoset&meta=

Lue lisää

Ja ihan ajattelemalla vielä! Ei pitänyt siis kirjoittaa "kaksikymmentäkuudessijoitettu" vaan "kaksikymmentäkuutossijoitettu". Häpeän.

Muistaako kukaan enää Juha Jokisen sitkeitä, joskin raskastempoisia yrityksiä lanseerata suomeen uutta numeromuotoa: "kuusikymmentäviides", "yhdeksänkymmentäkolmas" ja "seitsemäntuhattaviisisataaneljäkymmentätuhannes"?

Kakkonen, ex-kasi kirjoitti:

Eiväthän muodot ykkös-, kakkos- ja kolmos- ole rinnasteisia muodolle kaksikymmentäkuudes (tai kahdeskymmeneskuudes)! Ensimmäinen, toinen ja kolmas olisivat sitä.

Litania ykkös-, kakkos-, kolmos- jne. ei jatku pitkällekään: nelos-, viitos- ja kuutos- ovat yleisiä, mutta seitos- on varsin harvoin käytetty enkä ainakaan minä osaa edes muodostaa vastaavaa muotoa järjestyslukujen kahdeksas ja yhdeksäs rinnalle. Kahdeksais- ja yhdeksäis- tuntuvat enemmän kuin keinotekoisilta; kasi ja ysi menevät vahvasti puhekielen puolelle eivätkä ole johdettuja samaan tapaan - kuten eivät kahdeksikko ja yhdeksikkökään. Eikä kymppikään, ei sen puoleen.

Minulle nuo ykkös-, kakkos- ja kolmossijoitettu kelpaavat; korvani ainakin on jo täysin tottunut niihin.

Seitonen? Kuka käyttää moista sanaa? Kuopiolaiset radioamatöörit ainakin. Vanhan läänijaon mukainen Kuopion lääni on yhtä kuin Suomen radioamatöörien piirijaon mukainen piiri nro 7. Kuopiossa on toiminut vuosikymmenien ajan kerho nimeltä Kuopion Seitoset ry.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=kuopion seitoset&meta=

Lue lisää

Kuka muistaa vielä keskenkasvuisten sananmuunnoksia? Älynmöläyksiä sellaisia kuni "Silliä kullekin - viitossilliä ja kuutossilliä..." (syötiinkös noita herkkuja kuivatun vellin kera vai kuinka?)

Mahtuisikohan vielä seitossillikin ruokalistalle?

Näkyy netti olevan väärällään noitakin juttuja:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=sananmuunnoksia&meta=

>Ihan eri juttu sitten on, että kielitoimiston
>kannan (Kielikello 2/2005) mukaan ”Aceh” pitää
>lausua niin, ettei loppu-h äänny, siis [atše], ja
>taivuttaa tämän mukaisesti. Siis esimerkiksi
>”Ahtisaari saapui Aceh’een”.

Tuota noin... eikös se silloin pitäisi kirjoittaa ”Ahtisaari saapui Aceh’hen”?

???

Takametsien Mies kirjoitti:

>Ihan eri juttu sitten on, että kielitoimiston
>kannan (Kielikello 2/2005) mukaan ”Aceh” pitää
>lausua niin, ettei loppu-h äänny, siis [atše], ja
>taivuttaa tämän mukaisesti. Siis esimerkiksi
>”Ahtisaari saapui Aceh’een”.

Tuota noin... eikös se silloin pitäisi kirjoittaa ”Ahtisaari saapui Aceh’hen”?

???

Lue lisää

Jos ”Aceh” taivutetaan äänneasun [atše] mukaan, niin illatiivin pääte on vokaalin pidentymä n, siis [atšeen], joka kirjoitetaan ”Aceh’een”, koska vokaalin pidentymää ei voi muutenkaan merkitä.

”Aceh’hen” olisi oikein, jos sanan äänneasu loppuisi _pitkään_ e:hen.

Saapua-verbissä ei ole mitään vikaa ja sitä on varmasti hyvä käyttää, kun näkökulma halutaan pitää vastaanottajamaassa. Tämän otin esiin itsekin ulkomaankirjeenvaihtajan mainitessani. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kuulijan näkökulman käyttäminen viestinnässä on tehokasta ja kohteliasta. (Enkä voi vedota tehokkuustutkimuksiin.)

Ja mitä erään semantikon heittoon "Muut kuulostavat vähän alakoulumaisilta ja saavat (meidät) niuhottajat riemastumaan" tulee, olen samaa mieltä. Kuulostaahan se Ahtisaaren menemisestä puhuminen alakoulumaiselta. Mutta miksi? Siksikö, että uutisissa ei niin sanota? Siksikö, että se on liian yksinkertaisesti sanottu? Siis sittenkin siitä samasta syystä, miksi byrokraatti ei voi kirjoittaa yksinkertaista suomea? Pelottaako, että yksinkertaisesti puhuva on yksinkertainen puhuja?

Kilroy kirjoitti:

Saapua-verbissä ei ole mitään vikaa ja sitä on varmasti hyvä käyttää, kun näkökulma halutaan pitää vastaanottajamaassa. Tämän otin esiin itsekin ulkomaankirjeenvaihtajan mainitessani. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kuulijan näkökulman käyttäminen viestinnässä on tehokasta ja kohteliasta. (Enkä voi vedota tehokkuustutkimuksiin.)

Ja mitä erään semantikon heittoon "Muut kuulostavat vähän alakoulumaisilta ja saavat (meidät) niuhottajat riemastumaan" tulee, olen samaa mieltä. Kuulostaahan se Ahtisaaren menemisestä puhuminen alakoulumaiselta. Mutta miksi? Siksikö, että uutisissa ei niin sanota? Siksikö, että se on liian yksinkertaisesti sanottu? Siis sittenkin siitä samasta syystä, miksi byrokraatti ei voi kirjoittaa yksinkertaista suomea? Pelottaako, että yksinkertaisesti puhuva on yksinkertainen puhuja?

Lue lisää

Kuulostaa siltä, että haluat nimenomaan tuomita yhdenlaisen tavan kuvata asioita, nimittäin saapumisen kannalta. Ei ole mitään kuulijan tai lukijan näkökulman käyttämistä, jos puhutaan _väärästä asiasta_. Ahtisaari lähti, se on yksi asia, joka voidaan kertoa. Hän myös saapui eli tuli perille. Sitäkö ei saisi kertoa?

Yucca kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että haluat nimenomaan tuomita yhdenlaisen tavan kuvata asioita, nimittäin saapumisen kannalta. Ei ole mitään kuulijan tai lukijan näkökulman käyttämistä, jos puhutaan _väärästä asiasta_. Ahtisaari lähti, se on yksi asia, joka voidaan kertoa. Hän myös saapui eli tuli perille. Sitäkö ei saisi kertoa?

Lue lisää

En tuomitse. Ihmettelen vain. Kysyin, tietääkö kukaan, miksi tällaiseen käytäntöön on päädytty.

Tietenkin liikkumista voi käsitellä myös saapumisen kannalta. Sitä en ymmärrä, miksi se on uutiskielessä ainoa näkökulma, vaikka tavallisessa kasvokkaispuheessa ei ole? Voisi kuvitella, että uutistenkin olisi hyvä olla normaalia puhetta ihmiseltä ihmiselle. Vai kerrotteko kahvikeskustelussa työkaverinne saapuneen työmatkalle Tukholmaan, jos itse olette kahvittelemassa Helsingissä? Veikkaan, että oikeasti kerrotte hänen menneen.

Mitä "väärää asiaa" ajaa mennä-verbin käyttö? Eikös se imperfektissä käytettynä juuri sisällä myös tuon peräänkuuluttamasi, ja ehdottoman tarpeellisen, saapumisen aspektin? Jos Ahtisaari lähti, ei hän välttämättä saavu/saapunut perille. Mutta jos Ahtisaari meni Acehiin, veikkaisin yleisen tulkinnan olevan, että hän myös saapui sinne.

Asiani oli: Miksi 'mennä' on pannassa? Ainakaan sitä ei uutisissa usein kuule käytettävän.

Yucca kirjoitti:

Jos ”Aceh” taivutetaan äänneasun [atše] mukaan, niin illatiivin pääte on vokaalin pidentymä n, siis [atšeen], joka kirjoitetaan ”Aceh’een”, koska vokaalin pidentymää ei voi muutenkaan merkitä.

”Aceh’hen” olisi oikein, jos sanan äänneasu loppuisi _pitkään_ e:hen.

Lue lisää

Onkos tuossa Acehissa tuo tš sitten affrikaatta? Ts. että koko "-tše" on jälkitavua, eikä näin: "at-še"

???

Muutenhan meille suomalaisille taitaisi olla vaikeampaa hahmottaa lyhyt e-äänne tuohon Aceh-sanaan?

???

Kilroy kirjoitti:

En tuomitse. Ihmettelen vain. Kysyin, tietääkö kukaan, miksi tällaiseen käytäntöön on päädytty.

Tietenkin liikkumista voi käsitellä myös saapumisen kannalta. Sitä en ymmärrä, miksi se on uutiskielessä ainoa näkökulma, vaikka tavallisessa kasvokkaispuheessa ei ole? Voisi kuvitella, että uutistenkin olisi hyvä olla normaalia puhetta ihmiseltä ihmiselle. Vai kerrotteko kahvikeskustelussa työkaverinne saapuneen työmatkalle Tukholmaan, jos itse olette kahvittelemassa Helsingissä? Veikkaan, että oikeasti kerrotte hänen menneen.

Mitä "väärää asiaa" ajaa mennä-verbin käyttö? Eikös se imperfektissä käytettynä juuri sisällä myös tuon peräänkuuluttamasi, ja ehdottoman tarpeellisen, saapumisen aspektin? Jos Ahtisaari lähti, ei hän välttämättä saavu/saapunut perille. Mutta jos Ahtisaari meni Acehiin, veikkaisin yleisen tulkinnan olevan, että hän myös saapui sinne.

Asiani oli: Miksi 'mennä' on pannassa? Ainakaan sitä ei uutisissa usein kuule käytettävän.

Lue lisää

Tämähän on hienosäätöä henkilökohtaisella tasolla ("taso"-sanasta alempana lisää, ehheh...). Minun kielitajuni mukaan:

- saapui: on tullut paikalle tehdäkseen jotakin
- tuli: on tullut paikkaan, jossa minä olin samalla hetkellä
- meni: lähti täältä ja hyvä niin; mitäs me enempiä.

Kuinkas teidän konnotaationne sanovat? Onko eroja - isojakin?

Se Mantis kirjoitti:

Tämähän on hienosäätöä henkilökohtaisella tasolla ("taso"-sanasta alempana lisää, ehheh...). Minun kielitajuni mukaan:

- saapui: on tullut paikalle tehdäkseen jotakin
- tuli: on tullut paikkaan, jossa minä olin samalla hetkellä
- meni: lähti täältä ja hyvä niin; mitäs me enempiä.

Kuinkas teidän konnotaationne sanovat? Onko eroja - isojakin?

Lue lisää

(Ennen kuin saan välimerkkien kirjoittamisesta oppituntia, pahoittelen edelliseen viestiini väärään paikkaan unohtunutta kysymysmerkkiä.)

Minulle 'saapua' ja 'tulla' ovat melko lailla yhtä ja samaa. Ero on kuin pistämisellä ja panemisella. Hienot ihmiset saapuvat pistämään, huonot...

Kilroy kirjoitti:

(Ennen kuin saan välimerkkien kirjoittamisesta oppituntia, pahoittelen edelliseen viestiini väärään paikkaan unohtunutta kysymysmerkkiä.)

Minulle 'saapua' ja 'tulla' ovat melko lailla yhtä ja samaa. Ero on kuin pistämisellä ja panemisella. Hienot ihmiset saapuvat pistämään, huonot...

Lue lisää

elänyt väärin!

Nimimerkillä "Onko Pan-suolapurkin tuijotteleminen semanttisella silmällä vuodesta toiseen riettauden merkki?"

Takametsien Mies kirjoitti:

Onkos tuossa Acehissa tuo tš sitten affrikaatta? Ts. että koko "-tše" on jälkitavua, eikä näin: "at-še"

???

Muutenhan meille suomalaisille taitaisi olla vaikeampaa hahmottaa lyhyt e-äänne tuohon Aceh-sanaan?

???

Lue lisää

Varmaankin tš on affrikaatta, mutta miten se vaikuttaisi vokaalin pituuteen? Ei lyhytvokaalinen "Aceh" [atše] ole sen kummallisempi kuin vaikkapa lyhytvokaalinen "katse". Tokihan taivutus on katse : katseen : katseeseen, mutta se on eri juttu eikä vaikuta vieraiden nimien taivutukseen. E-loppuiset vieraat nimet taipuvat kuten nalle : nallen : nalleen.

Kilroy kirjoitti:

En tuomitse. Ihmettelen vain. Kysyin, tietääkö kukaan, miksi tällaiseen käytäntöön on päädytty.

Tietenkin liikkumista voi käsitellä myös saapumisen kannalta. Sitä en ymmärrä, miksi se on uutiskielessä ainoa näkökulma, vaikka tavallisessa kasvokkaispuheessa ei ole? Voisi kuvitella, että uutistenkin olisi hyvä olla normaalia puhetta ihmiseltä ihmiselle. Vai kerrotteko kahvikeskustelussa työkaverinne saapuneen työmatkalle Tukholmaan, jos itse olette kahvittelemassa Helsingissä? Veikkaan, että oikeasti kerrotte hänen menneen.

Mitä "väärää asiaa" ajaa mennä-verbin käyttö? Eikös se imperfektissä käytettynä juuri sisällä myös tuon peräänkuuluttamasi, ja ehdottoman tarpeellisen, saapumisen aspektin? Jos Ahtisaari lähti, ei hän välttämättä saavu/saapunut perille. Mutta jos Ahtisaari meni Acehiin, veikkaisin yleisen tulkinnan olevan, että hän myös saapui sinne.

Asiani oli: Miksi 'mennä' on pannassa? Ainakaan sitä ei uutisissa usein kuule käytettävän.

Lue lisää

Näkisin niin, että jos sanotaan että Ahtisaari meni Acehiin, ei ole selvää milloin hän sinne meni, kunhan meni. Kun uutisoidaan saapumisesta, tuodaan ilmi, että A on vasta tullut paikanpäälle, eikä siten ole ehtinyt vielä tehdä sitä mitä on sinne tullut tekemään. Katsoja jää odottamaan tulevia uutisia, joissa tod.näk. kerrotaan, mihin seikkailuihin A on saapumisensa jälkeen joutunut.