Niin, kertokaas mikä olisi paras puukattila kun tarkoitus on oikeasti polttaa puita eikä sähköä.
Puhdistuksen helppous, automatiikka, pesän koko ym. vinkkejä ja käyttökokemuksia otetaan kiitollisuudella vastaan.
Mikähän olisi sopiva koko varaajalle? Talo olis 170 m2 nykytalo.
Puhdistuksen helppous, automatiikka, pesän koko ym. vinkkejä ja käyttökokemuksia otetaan kiitollisuudella vastaan.
Mikähän olisi sopiva koko varaajalle? Talo olis 170 m2 nykytalo.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jämä on ainakin hyvä ja vanha merkki. Itse suosittelisin yläpalokattilaa, koska alapalokattilat yleensä nokeentuvat ja pikeävät piipunkin.
Oletko ajatellut, että pellettilämmitys olisi yksi hyvä ja helppo vaihtoehto myös: www.pellettilampo.com
Lämmönsäädin, joka mittaa ulkoilman lämpötilaa, ja säätää verkostoon menevän veden määrää olisi hyvä ratkaisu myös. Esim. ouman lämmönsäätimet
miettinyt pelletti ja hake lämmitystä. Kellari onkin suunniteltu siten että sinne saa kätevästi siilon tarvittaessa. Syy miksi haluan kuitenkin nyt puukattilan on raha, täällä pöndellä on mahdollista saada ne puut "ilmaiseksi" runsaan hyötyliikunnan ohella :D
Pidin edullista valmiutta siirtyä vaikkapa pelletteihin hyvin tärkeänä, koska eihän sitä tiedä milloin "mitta tulee täyteen" ja eihän sitä tässä nuorrutakaan...
Mutta eikö se yläpalokattila ole juuri se joka nokeentuu ja pikeentyy alhaisemman palolämpötilan johdosta? En tosin ole vielä kerinnyt oikein paneutumaan tähän kattilahommaan, mutta ymmärsin että alapalo ja käänteispalo tapahtuisi korkeammassa lämpötilassa. Merkkejä en tiedä kuin ala-talkkari ja riga..
Varsin mielenkiintoinen kaksoiskattila:
http://www.thermia.fi/docroot/finska/sidorolja/biomix 20_web_id190.pdf
Yläpalokattilassa puu palaa kerralla jolloin palotapahtuma on kaikkein vähiten hallussa. Seurauksena lisääntynyt puun kulutus, lisääntnyt tyhkamäärä, lisääntynyt lämmitystyön määrä ja isommat päästöt. Vain kattilasta saatava lämpö vähenee.
Arimax 35 on suosituin alapalokattila.
En ole koskaan oikein hoksannut Biomixin ideaa. Miksi kaksi kiinteän polttoaineen kattilaa on rakennettu samoihin kuoriin?
Kun kumminkin käytännössä kaikkiin yksipesäisiin puukattiloihin voidaan pellettipoltin asentaa. Tai tietysti öljypoltinkin..
Polttimen ja kattilan tyypistä riippuen poltinta ei silti välttämättä tarvitse irroittaa yksipesäisestä kattilasta puita poltettaessa.
"Kun kumminkin käytännössä kaikkiin yksipesäisiin puukattiloihin voidaan pellettipoltin asentaa. Tai tietysti öljypoltinkin"
eli samaa mietin
Vähän noissa hinnatkin tietty ratkaisee eli lienee tyyriimpikin toi kaksoiskattila..
Enkä ajatellut hommata stokkeria ja siiloa vielä tässä vaiheessa, vaan vasta sitten kun katson ettei tehty (klapi)työ vastaa säästöä..
Mutta jos jollain on käyttökokemuksia, niin hyviä kuin huonoja, hauska olisi kuulla niitä.
Itselläni on kokemusta vanhempien kotona olevasta yläpalokattilasta (jämä) ja omaa huusholliani lämmittävästä arimax kolmevitosesta.
Alapalokattilalla lämmittäminen on kokolailla mukavampaa isokokoisen klapitilan ansiosta. Oma kolmen kuution varaajani lämpiää talvella 80 asteiseksi yhdellä täytöllä -> sanomalehteä pohjalle, sekaan yksi öljyämpärissä lionnut haltexin pala -> kattila puita täyteen, tuli alle ja homma valmis.
Jos varaajan käyttää aivan kylmäksi, kuten näin kesäaikaan tulee silloin tällöin tehtyä, täytyy puita heittää yksi satsi enemmän. Tosin näillä keleillä ei tarvitse lämmittää kuin kerran, kaksi viikossa, joten vaiva ei ole suuren suuri.
Paikkojen pikeentyminen johtunee enemmän kattilan käyttäjästä kuin kattilatyypistä. Reilusti vain ilmaa pesään, niin pysyvät paikat kunnossa. Toki alapalokattilan klapisäiliö kerää aina hiukan karstaa kylkiinsä, mutta se puhdistuu itsestään seuraavalla polttokerralla. Savukanavat nuohoan talvella kerran kuussa ja aikaa siihen menee puolisen tuntia, kun samalla harjailee pannu- ja puuhuoneen lattiat.
Eli sellaiselle joka haluaa lämmittää puulla muttei kokoajan. Polttimen irtivekslaaminen kattilasta on oma työnsä johon ei noin vain viitsisi ryhtyä.
Voisko joku valaista näistä lämmitys asioista. Minulla on ongelma lämmitysjärjestelmän kanssa, 20 vuotta vanha varaaja ja kattila (2000 l ja Arimax 35). Ongelmana kiehuminen, Latauspumppu toimii, sulut on oikein, ja kun lämmitän: saan patteriverkostoon lämpiämään veden jos säädän suntin niin että vesi ei kierrä varaajan läpi.(tiedän käsisäätöisen suntin toiminnan). Ongelma on se että heti kun säädöt laittaa niin että varaaja lämpiää niinkuin on tarkotus vesi alkaa kiehumaan putkistossa eikä vesi lämpiä varaajassa. Missä vika??
Ja ehkä tyhmä kysymys: Onko vesi joka varaajassa on käyttövettä vai sitä lämmitysvettä? :) Eli kumman kierukka sielä on?
Varaajassa on lämmitysvettä, eli siellä on käyttöveden kierukka.
Mahtaisiko varaajassasi olla ilmaa niin paljon ettei vesi kierrä? Ylhäältä pitäisi löytyä ilmausventtiili.
Ei ole ollut ilmaa kuin joskus, harvoin ilmaan ja sillo tulee vielä todella vähän, Olen vielä yrittänyt sitäkin että poltan pikkuhiljaa pienellä tulella, että vesi kerkee hyvin kiertää mutta ei auta. Ei vaan mene jakeluun et miksi se ei kierrä...
Mahtaako ilmaa sitten olla latauspumpussa, tai olisko pumppu peräti rikki? Oletko painanut korvaasi sitä vasten ja kuunnellut pyöriikö pummpu/kohiseeko siellä ilmaa?
olen laittanut uuden kun epäilin vanhaa ja piti aika rajua sirinää...
Onko kenelläkään täällä kokemuksia? Hyviä ja huonoja...