Olenko ainoa joka on aivan eri mielta tuosta hokemasta? Minun parisuhteeni ovat olleet loistavia, taydellisia, olemme saaneet toisemme nauramaan paivittain, olemme osoittaneet kiintymystamme joka paiva, mutta mina vain en ole halunnut seksia avopuolisoitteni kanssa parin ensimmaisen vuoden jalkeen (ensimmaisen kanssa olin 5 vuotta, nyt toisen kanssa olen ollut jo melkein 10). Olen kokenut avopuolisoni ihan haluttaviksikin ja eroottisiksi, mutta en ole kestanyt heidan kosketustaan seksuaalisesti. Hellyytta kylla annan ja saan miten paljon tahansa.
Henkisesti nain upeaa suhdetta kuin minulla nyt on en usko voivani saada mistaan muualta. En voisi siksi kuvitellakaan jattavani avokkiani, ja rakastan hanta kiihkeasti, mutta seksin puute tekee minut joskus hulluksi. Kaipaan intohimoa ja pelkaan hyppaavani kohta aidan toiselle puolelle sita hakemaan. Mutta se tuskin ratkaisee vakisuhteeni ongelmaa.
Kertokaa, onko KUKAAN selvinnyt haluttomuudesta???
Henkisesti nain upeaa suhdetta kuin minulla nyt on en usko voivani saada mistaan muualta. En voisi siksi kuvitellakaan jattavani avokkiani, ja rakastan hanta kiihkeasti, mutta seksin puute tekee minut joskus hulluksi. Kaipaan intohimoa ja pelkaan hyppaavani kohta aidan toiselle puolelle sita hakemaan. Mutta se tuskin ratkaisee vakisuhteeni ongelmaa.
Kertokaa, onko KUKAAN selvinnyt haluttomuudesta???
Vastaukset 11
Vanhimmat
jätä ne pillerit pois, fantasioi miehestäsi ja toteuta ne
onko miehesi onnellinen tilanteeseen?
Ensimmäinen mieheni kärsi minusta aikansa (3 vuotta)kunnes yllättäen ilmoitti ottavansa eron. Suhde ilman seksiä oli kuulemma elämän haaskaamista. Aikansa yritti mutta minua ei vain kiinnostanut. Oisinpa edes viitsinyt pitää hänestä huolta, mies oli AIVAN mielettömän hyvä sängyssä. Mutta kun minua ei vain kiinnostanut, kuvittelin sinisilmäisenä että hän tottuu tilanteeseen ajan kanssa. Rakastihan hän minua, sen tiesin.
Toinen pitkäaikainen miesystäväni ei jaksanut odottaa noinkaan pitkään vaan petti minua.
Kun vain tietäisin mitä tehdä, molemmat tyydyttivät minut sängyssä täydellisesti, en vain halunnut heitä.
Omassa päässä se vika on, kun vain tietäisin mitä tehdä.
kuinka usein teillä sitten on seksiä? Riittääkö se molemmille? Onko se hyvää?
ja se tuhannen taalan kysymys, pettääköhän miehesi sinua?
Sanot että et ole halunut seksiä puolisoidesi kanssa. Mutta sitten seksin puute tekee sinut hulluksi?
Mistä siis on kyse, haluatko itse vai etkoö halua seksiä?
Miten sitten puolisosi, eikö hän halua seksiä lainkaan? Jos haluaa, häiritseekö tilanne häntä lainkaan? Puhutteko tästä asiasta ollenkaan?
Että kumpsinko se nyt on?
Täytyy olla provo. Kielioppikin on kysyjällä aika hyvin hallinnassa.
Kun on joutunut miehen vaihtamisen kierteeseen, niin sehän ei tunnetusti lopu.
Teillähän on ongelma.
Meillä mies on se haluton, ja joskus se otti päähän, mutta totuin. Nykyään meidän rytmi, joka vaihtelee 1-4krt/kk sopii oikein hyvin molemmille. Mutta ehkä erotuksena meillä on se, että ei pettäminen käynyt mielessäkään. Mikset puuhastele sen omasi kanssa, jos mieli tekee? Vai onko niin, että vain hänen kosketuksensa tuntuu epämiellyttävältä? Sitten sinulla on kyllä joku psykologinen probleema, johon kannattaisi hakea apua. Ei siksi, että olisit hullu tms, vaan siksi, että voisit nauttia elämästäsi ja suhteestasi enemmän... ja ehkä miehesikin toivoisi sitä?
siis mies ja rakastan vaimoani paljon. Meillä on on sägyssä ihan jees mutta hän haluaa sitä niin harvoin jos kohta olenkaan. Joskus tuntuun etä otan hänestä eron mutta en kuitenkaan. Eli en voi auttaa sua asiassa kun ittelläkin on ongelma mut sä et oo yksin ....
Olen hyvin seksuaalinen luonne ja kaipaan seksia ihan hirveasti. Rakastan kiihkeaa seksia, sellaista kun on suhteiden alussa, ja haluan sita miten paljon vain. Mutta kun olen ollut suhteessa pari vuotta, oman puolison kosketus muuttuu ihan todella suorastaan vastenmieliseksi. Mutta sen kiihkean seksin himo ei katoa minusta mihinkaan. Kaipaan sita vain jonkun muun kanssa...Joten olen aivan hirveassa tilanteessa. Ja jo toista kertaa.
Ensimmainen poikakaverini karsi tilanteesta paljon ja turhautui, ja ruinasi seksia ja valilla sanoi pahastikin. Tama tietysti vain pahensi asiaa. Kerran pari viikossa kuitenkin seksia harrastimme aika pitkaan, lopussa harvemmin, ehka kerran pari kuussa. Nykysuhteessani harrastamme seksia keskimaarin 3-4 kertaa vuodessa. Tama nykyinen avokkini karsii myos mutta ei yhta paljon kuin edellinen, eika syyllista minua mutta tietenkin minusta tuntuu aivan hirvealta tehda toiselle tallaista. Minutkin on elamassani torjuttu ja tiedan miten hirvealta se tuntuu.
Mutta jos toisen kosketus (seksuaalinen, ei hella) saa kavahtamaan, milla itsesi pakotat??? Ei sita toinenkaan silloin halua kun nakee miten vastenmielista se on. Ainoa konsti on ollut odottaa niita aamuja jolloin heraan niin kiihottuneena etta on pakko saada edes jonkinlaista kosketusta. Tama tapahtuu siis 3-4 kertaa vuodessa. En ole hormoniehkaisylaakityksella. Selvastikin paani sisalla on joku h***tin iso ongelma.
Kertokaa nyt joku etta olette parantuneet tallaisesta haluttomuudesta omaa miestanne kohtaan?? Auttaisiko terapia, onko joku kokeillut?
Minä olen kärsinyt myös vastaavanlaisesta ongelmasta. Alussa on kiihkeää ja ihanaa, mutta ajan kuluessa oman miehen kosketus ei kerta kaikkiaan enää tunnu hyvältä. Halu sen sijaan ei kadonnut minnekään. En tiedä johtuiko siitä ettei mies oikein hallinnut noita sänkyhommia. Pettämään hän sitten lopulta lähti ja erohan siitä tuli.