Montako solmua tuli

Aikoinaan laivoissa käytettiin nopeuden mittaamiseen laahuslokia. Aluksen perästä heitettiin mereen laahus, johon kiinnitettyyn naruun oli sitten tehty solmuja määrävälein; laahus pysyi periaatteessa paikallaan ja aluksen kulkiessa eteenpäin narua juoksi mereen lisää. Nopeus oli siis määräajassa ulosjuosseiden solmujen määrä. Periaatteessa yksi solmu vastasi aina yhtä meripeninkulmaa, mutta en todellakaan tiedä, käytettiinkö niin pitkiä naruja tai niin pitkää mittausaikaa. Todennäköisemmältä tuntuu, että mitattiin esim. minuutin ajan ja laskettiin sitten tulos meripeninkulmiksi. Tai pikemminkin, sijoitettiin ne solmut niin, että ne vastasivat käytetyn mittausajan (tiimalasilla se aika yleensä mitattiin) suhdetta täyteen tuntiin.
Meripeninkulman määritelmä sitten perustuu leveysasteeseen.

JRxxx kirjoitti:

Aikoinaan laivoissa käytettiin nopeuden mittaamiseen laahuslokia. Aluksen perästä heitettiin mereen laahus, johon kiinnitettyyn naruun oli sitten tehty solmuja määrävälein; laahus pysyi periaatteessa paikallaan ja aluksen kulkiessa eteenpäin narua juoksi mereen lisää. Nopeus oli siis määräajassa ulosjuosseiden solmujen määrä. Periaatteessa yksi solmu vastasi aina yhtä meripeninkulmaa, mutta en todellakaan tiedä, käytettiinkö niin pitkiä naruja tai niin pitkää mittausaikaa. Todennäköisemmältä tuntuu, että mitattiin esim. minuutin ajan ja laskettiin sitten tulos meripeninkulmiksi. Tai pikemminkin, sijoitettiin ne solmut niin, että ne vastasivat käytetyn mittausajan (tiimalasilla se aika yleensä mitattiin) suhdetta täyteen tuntiin.
Meripeninkulman määritelmä sitten perustuu leveysasteeseen.

Historia on tuossa jo kuvattukin. SI-järjestelmään sisältyvä rinnakkaisyksikkö meripeninkulma on tarkalleen 1852 metriä. Merimailia voisaan käytää silloin kun mitataan matka todellakin merikartan kehyksestä leveysaste-erona. Yksi meridiaanin kaariminuutti täällä Suomen leveysasteilla on muistaakseni noin 1855 metriä.

jämptejä kirjoitti:

Historia on tuossa jo kuvattukin. SI-järjestelmään sisältyvä rinnakkaisyksikkö meripeninkulma on tarkalleen 1852 metriä. Merimailia voisaan käytää silloin kun mitataan matka todellakin merikartan kehyksestä leveysaste-erona. Yksi meridiaanin kaariminuutti täällä Suomen leveysasteilla on muistaakseni noin 1855 metriä.

Onhan se metrikin aikanaan sidottu maapallon dimensioihin. Sehän sidottiin (Nimenomaan Pariisin kautta kulkevaan) meridiaanikaareen siten, että matkan päiväntasaajalta Pohjoisnavalle tuli olla tasan 10 miljoonaa metriä. No siinä Ranskan vallankumouksen melskeissä kun asiaa yritettiin mittaamalla todentaa, niin meni mittaus pahus pikkuisen pieleen. Metristä tulikin 0,2 mm lyhyempi, kuin tämä hieno universaali määritelmä. Mutta sellaisena on metrin pituus säilynyt. Ja matka Päiväntasaajalta navalle on 10002.28 kilometriä.

aina vaan lisää kirjoitti:

Onhan se metrikin aikanaan sidottu maapallon dimensioihin. Sehän sidottiin (Nimenomaan Pariisin kautta kulkevaan) meridiaanikaareen siten, että matkan päiväntasaajalta Pohjoisnavalle tuli olla tasan 10 miljoonaa metriä. No siinä Ranskan vallankumouksen melskeissä kun asiaa yritettiin mittaamalla todentaa, niin meni mittaus pahus pikkuisen pieleen. Metristä tulikin 0,2 mm lyhyempi, kuin tämä hieno universaali määritelmä. Mutta sellaisena on metrin pituus säilynyt. Ja matka Päiväntasaajalta navalle on 10002.28 kilometriä.

metrin määritelmähän on, että kuinka pitkän matkan valo kulkee määrätyssä ajassa (en muista aikaa) on mittayksikkö metri..
no tuossahan se jo onkin
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän mukainen pituuden yksikkö. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa. Vanhan metrin määritelmän mukaan valon nopeus oli likimain 299 792 458 m/s, mutta metrin uudelleenmäärittelyn jälkeen on nopeus tarkalleen sen verran.

Lastentarhalainen kirjoitti:

metrin määritelmähän on, että kuinka pitkän matkan valo kulkee määrätyssä ajassa (en muista aikaa) on mittayksikkö metri..
no tuossahan se jo onkin
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän mukainen pituuden yksikkö. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa. Vanhan metrin määritelmän mukaan valon nopeus oli likimain 299 792 458 m/s, mutta metrin uudelleenmäärittelyn jälkeen on nopeus tarkalleen sen verran.

Oletko koskaan miettinut miksi metri on fyysisesti tuon mittainen. Tottakai pituuden perusmitta on aina ollut jotain vaaksan ja sylin välillä kaikenlaisissa mittajärjestelmissä, mutta miksi tämä meidän käyttämämme metri on juuri tuon pituinen. Tai oletko koskaan miettinyt miksi maapallon ympärysmitta on 40000 km. Eihän se ihan tasan ole mutta hämmästyttävän lähellä tasaista 10000-lukua. Ei se ole sattuma vaan jotain muuta.

JRxxx kirjoitti:

Aikoinaan laivoissa käytettiin nopeuden mittaamiseen laahuslokia. Aluksen perästä heitettiin mereen laahus, johon kiinnitettyyn naruun oli sitten tehty solmuja määrävälein; laahus pysyi periaatteessa paikallaan ja aluksen kulkiessa eteenpäin narua juoksi mereen lisää. Nopeus oli siis määräajassa ulosjuosseiden solmujen määrä. Periaatteessa yksi solmu vastasi aina yhtä meripeninkulmaa, mutta en todellakaan tiedä, käytettiinkö niin pitkiä naruja tai niin pitkää mittausaikaa. Todennäköisemmältä tuntuu, että mitattiin esim. minuutin ajan ja laskettiin sitten tulos meripeninkulmiksi. Tai pikemminkin, sijoitettiin ne solmut niin, että ne vastasivat käytetyn mittausajan (tiimalasilla se aika yleensä mitattiin) suhdetta täyteen tuntiin.
Meripeninkulman määritelmä sitten perustuu leveysasteeseen.

Solmut laitettiin köyteen 50 jalan välein (n. 15 m). Sitten mitattiin puolen minuutin ajan kuinka monta solmua meni. Tästä saatiin suoraan laivan nopeus.

Esimerkiksi 6 solmua 30 sekunnissa: 6 x 50 jalkaa / 30 s = 91 m / 30 s = 3 m/s = n. 3 solmua.

Toisaalta jo Kolumbus käytti varmaan samantapaista nopeudenmittausta, vaikka kukaan ei tiennyt edes maapallon halkaisijaa...

Göran kirjoitti:

Solmut laitettiin köyteen 50 jalan välein (n. 15 m). Sitten mitattiin puolen minuutin ajan kuinka monta solmua meni. Tästä saatiin suoraan laivan nopeus.

Esimerkiksi 6 solmua 30 sekunnissa: 6 x 50 jalkaa / 30 s = 91 m / 30 s = 3 m/s = n. 3 solmua.

Toisaalta jo Kolumbus käytti varmaan samantapaista nopeudenmittausta, vaikka kukaan ei tiennyt edes maapallon halkaisijaa...

Maapallon säteen mittasi ensimmäisen kerran Erastothenes jo antiikin aikoina. Ehkä Kolumbus kuitenkin mittasi matkat Leguoissa tai jossain muussa mitassa. Solmut vaan piti olla tätä mittaa vastaavilla väleillä. Eikä Kolumbus osannut ilmoittaa missään mittayksiköissä kaukanako oli käynyt.

Göran kirjoitti:

Solmut laitettiin köyteen 50 jalan välein (n. 15 m). Sitten mitattiin puolen minuutin ajan kuinka monta solmua meni. Tästä saatiin suoraan laivan nopeus.

Esimerkiksi 6 solmua 30 sekunnissa: 6 x 50 jalkaa / 30 s = 91 m / 30 s = 3 m/s = n. 3 solmua.

Toisaalta jo Kolumbus käytti varmaan samantapaista nopeudenmittausta, vaikka kukaan ei tiennyt edes maapallon halkaisijaa...

... tuohon edelliseen. Eli 3 m/s on tietty 6 solmua, eikä 3...

Ja totta, vaikka Kolumbus ei tiennyt maapallon halkaisijaa, moni muu sen jo siihen aikaan tiesi. Ei kuitenkaan käytetty mpk = min periaatetta vielä kai missään...

Göran kirjoitti:

... tuohon edelliseen. Eli 3 m/s on tietty 6 solmua, eikä 3...

Ja totta, vaikka Kolumbus ei tiennyt maapallon halkaisijaa, moni muu sen jo siihen aikaan tiesi. Ei kuitenkaan käytetty mpk = min periaatetta vielä kai missään...

Hauska juttu.Oliko sielä köyden päässä joku stoppari haramassa vastaan?

ykä kirjoitti:

Hauska juttu.Oliko sielä köyden päässä joku stoppari haramassa vastaan?

Siellä oli yleensä suunnilleen kolmikulmainen levy, jonka yhdellä reunalla oli paino niin, että levy kellui pystyssä. Levyn joka nurkkaan tuli tietysti naru, joista yksi oli vain kiilattu kiinni siten, että nykäistessä se irtosi, eikä siten narun pään tullessa vauhdilla vastaan lennättänyt lokaajaa mereen arvokkaan navigointivälineen kanssa.