Olen rv 23 2 ja nyt alkaa ensimmäistä kertaa tuntua, ettei tästä hyvää seuraa... Tervettä päivää en ole nähnyt koko raskausaikana. Painoa alkupainoon on tullut lisää ehkä 8 kg ja maha on niin iso, että ahdistaa, esim. kummarrellessa. Siis aamusta ei mitään, mutta iltasin alkaa jo inhottaan. Sit kävely alkaa tuottaan tuskaa, 2 h shoppailusessio tai parin kilometrin yhtämittaisella kävelyllä jalat ja lantio alkaa jo kipeytyä ja tuntuu, että jos maha vielä 4 kk jatkaa kasvamista tätä vauhtia, niin hullux tulee. Että keskosena kiitos...
Onx muilla tällasia vaivoja jo näin alussa?
Onx muilla tällasia vaivoja jo näin alussa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
täsmälleen 23 2 tänään ja mietin kans että taitaapi tukalat ajat olla sittenkin edessä. Mulla on ollut onni että tähön asti tää koko raskaus on ollut lastenleikkiä mutta nyt tuntuu kun olisi liikuntarajoitteinen ja nopeasti väsähtävä vanhus. Vatsakipuja ja suppareita on aika-ajoin ja ylimääräinen aika on käytettävä lepäämiseen. Mulla jalat ei meinaa toimia mäkeä tai rappusia kiivetessä johtuen vissiinkin alaselän rakennemuutoksista. Huomaa hyvin että painopiste on kääntynyt etupuolelle kehoa. Mullakin painoa tullut n8kg.
Tsemppiä jatkoon!! Muuten...missä synnytät?
Tays:issa synnyttelen, mutta hirvittää hieman, kun on vasta puol vuotta asuttu täällä; tuttu sairaala ja kaikki sukulaiset jäi pohjoiseen. Babynä ollut jotain häikkää sydämessä, niin saanut spesiaalihoitoa; en tiedä missä vika, mutta vielä nykyäänkin pelänneet antaa puudutustakin ja leikkaussali täynnä väkeä. Vointi oli mitä loistavin, mutta tarkkailussa pidettiin yliaikaa ja sängyllä osastolle. Toisen leikkauksen jälkeen 4 h osastolla sydänkoneessa (paikallispuudutuksen jälkeen!) enkä todellakaan, tiedä miksi. Mietityttää, jos täällä eivät otakaan vakavasti ja sit tuleekin joku komplikaatio.
Supistuksia ei ole onneksi vielä ollut kertaakaan, mutta just tuossa portaita kavutessa alkoi tuntuun, että tässä taitaa jo olla niitä liitoskipujakin, joilta olen tähän asti säästynyt...
miulle oli tullu painoo rv22 mennessä jo 11,3kg!!!! Haarakipuja ollu rv 11 lähtien...tai lähinnä kohdunsuun vihlontaa ja kohtua viilteli milloin mistäkii...sitä on jatkunut koko raskauden...jokapäiväisiä suppareita on ollu rv 18 lähtien,jotka on vaan kokoajan tullu kivuliaammiks...ja nyt rv 31 1 haarat vasta onkin KIPEET,nestettä kertynyt ihan helv. ja painoa tullu 18kg...vielä ois pari kk kestettävää ja onneks tää on viimeinen raskaus...en malta oottaa et saan oman kropan,oman mielen ja oman elämän takasin...mm.kuntoilun..*huokaus*...enkä malta oottaa et saan oman ihanan vauvan syliin;D
Olen taitanut kuitenkin päästä aika helpolla... Menee vain hermot, kun liikkuminen käy hankalaksi...
oikein hyvin että hermo menee ku ei pääse liikkumaan. Mulla nyt rv26 5 ja supistelujen vuoksi olut sairaslomalla rv 18 alkaen, vähäinenkin käveleminen on hankalaa...ennen raskautta liikuin tosi paljon niin nyt ahdistaa ja kiloja on kertynyt ihan hirveesti vaikka ruokavalio on ihan ok...
Mulla on viikkoja 20 4 ja alaselkäkivut ovat tulleet - luultavasti jäädäkseen. Kävelylenkillä sydän lyö kahtasataa ja hengästyn todella; selkä ei liikkuessa vaivaa, mutta liikunnan jälkeen ilta on tuskaa. Eli vaiva siis pahenee liikunnasta. Jalkapohjat ja nilkat väsyvät ihan tavallisella kauppareissulla ja kengännauhojen sitominen on mahan takia hankalaa. Kaikki - siis kaikki - aiheuttaa närästystä. Hemoglobiini on laskenut ja väsyttää. Rautalääke aiheuttaa vatsavaivoja - ja närästystä. Rinnat ovat niin arat kylmälle, että suihkun jälkeen tai ulos mennessäni saan aina seurakseni kamalan nännikivun.
Mutta... Olen niin kiitollinen siitä, että meille on tulossa vauva: se on kaiken tämän arvoista. Yritän oikeasti keskittyä positiivisiin asioihin, enkä odottanutkaan, että raskaus ei tuntuisi missään. En stressaa noista vaivoista, koska tiedän, mistä ne johtuvat - ja mihin loppuvat :)