Kuinka moni on jaksanut olla töissä "loppuun asti" eli aloittanut äitiysloman 30pv ennen laskettua aikaa? Itselläni ei ole suurempia vaivoja vielä ollut ummetuksen, närästyksen ja iskiaksen lisäksi, nyt siis on rv 21 menossa. Jään äippälomalle marraskuun lopussa.
Tuntuu kuitenkin, että työssä käyminen on puuduttavan väsyttävää, lasken jo suunnilleen päiviä milloin pääsen lomalle. Teen toimistotyötä, ja selkä kipeytyy istumisesta. Ei kuitenkaan niin paljon, että tarvitsisi hakea sairaslomaa. Töiden jälkeen tekisi vain mieli nukkua.
No, onneksi ei ole enää kuin pari kuukautta jäljellä. Ja saikkua saa tarvittaessa ennen äippäloman alkua..
Tuntuu kuitenkin, että työssä käyminen on puuduttavan väsyttävää, lasken jo suunnilleen päiviä milloin pääsen lomalle. Teen toimistotyötä, ja selkä kipeytyy istumisesta. Ei kuitenkaan niin paljon, että tarvitsisi hakea sairaslomaa. Töiden jälkeen tekisi vain mieli nukkua.
No, onneksi ei ole enää kuin pari kuukautta jäljellä. Ja saikkua saa tarvittaessa ennen äippäloman alkua..
Vastaukset 13
Vanhimmat
aina loppuun asti töissä oltu. olen tuohon aikaan ollut hoitotyössä ja vaikka selkä remppasikin muulloin niin ihne kyllä ei odotusaikana juurikaan.
istuminenhan se pahinta kyllä onkin ja vielä koko päivä! harkitsitko jäämistä lomalle 50pv ennen? sullahan on sitten äippäloman päälle kuitenkin kesälomaa joten vauva ehtii olla isommaksi kotona kuitenkin? tai voihan sitä jäädä 40pv ennenkin...
Pidän ennen äitiysloman alkamista viikon talviloman. Harkitsin kyllä äitiysvapaalle jäämistä 50pv ennen, mutta päätin kuitenkin ottaa sen 30pv. Vanhempainvapaani kestää lokakuuhun 2006 asti, eikä kesälomia voi sijoittaa päällekkäin, joten saan ilmeisesti ensi kesän lomani rahana. Kesäloman pitäminen äippäloman jatkoksi ei esimiehen mukaan onnistu (?).
Moni hoitoalalla oleva tuttava ei ymmärrä, miten raskasta istumatyö voi olla. Kun istut 8h päivässä päätteen ääressä, on paikat aika puuduksissa vaikka taukoja pitääkin.
Työmotivaationi on muutenkin aika alhaalla, koska olen tällä hetkellä sellaisessa toimessa, joka ei vastaa koulutustani. Työ on yksitoikkoista ja haasteetonta, ja esimieskin on aika rasittava.. En aio palata samaan paikkaan enää äippäloman jälkeen, aion etsiä haasteellisemman työn.
töistä pois 3 viikkoa ennen, mitä ois äitiysloma alkanut.
Itselläkin oli istumatyö, ja se todellakin otti selkään ja jalat oli turvoksissa ja öisin pohkeet ramppas useammanki kerran yössä.
En näe mitään järkeä olla töissä jos ei todellakaan jaksa. Jos ei jaksa pääsee jo sairaslomalle.
vuosiloma on annettava sitä ei edes voi maksaa rahana tuossa tilanteessa. ainoastaan työsuhteen päättyessä loman voi maksaa rahana ei muulloin! liitosta riippuen loma voi olla varsinaisen lomakauden eli touko-syyskuu välin ulkopuolella pidettynä lyhyempi. pidä kiinni vaan oikeuksistasi! ä-loman perään sitä vuosilomaa ei ole pakko antaa, mutta fiksu työnanatja tekee niin ja samalla hoitoon menevä lapsi on isompi ja vastustuskykyisempi ja sen tähden äiti voi olla paremmin töissä kun lapsi ei sairasta ihan niin paljoa kuin kuukauttakin pienempänä kierteensä aloittanut...
mulla työpäivästä 3-4 tuntia kului tuohon aikaan istuessa ja vaikka välillä pääsi liikkeelle se oli kamalaa olla jo puolikin tuntia aloillaan.. ja meillä oli ergonimiset säädettävät tuolit.
onnea työnetsintään! tuore mamma ei ole se halutuin, mutta aina voi lykästää kun on aikaa etsiä.
päiviä. Vkoja 23 2 ja tuntuu, että äippäloma vois jo alkaa. Pää ei kuitenkaa kestä herkästi sairaslomaa ottaa, että eiköhän sitä pyri viimeiseen asti sinnittelemään. Toimistotyössä. Kotona on kyllä niin väsynyt töiden jälkeen, mutta johtunee enemmän siitä, että olen ollut flunssassa ja nenä tukossa yhtäkyytiä jo 3,5 kk ja joka yö herää siihen, että tukehtuu. Liikkuakaan ei paljon voi, kun tukehtuu, kun ei henki kulje kuin suun kautta. Neuvolassa sanovat vain, että voi voi, minkäs teet. Allergialääkkeet ei tehoa eikä testejä tehdä raskausaikana. Pientä helpotusta saa Nasolinilla pariksi tunniksi, mutta sitäkäänhän ei saisi pitkäaikaisesti käyttää.
En varmasti olisi jaksanut olla töissä äitiysloman alkuun saakka. Joka muuten virallisesti aloi tänään.
Alkuvuodesta, kun ilmottelin pomolle, miten asiat on, niin sovimme, että pidän kesäloman putkeen ennen äippälomaa.
Ja hyvä, että muutettiin niin. Töissä ehdittiin ottaa se huomioon, että jään pois.
Millään en olisi jaksanut olla töissä, kun lonkkaa juili välillä niin, ettei meinannut päästä kävelemään. Itsekin teen toimistotöitä ja kyllä se istuminen tuppaa tekemään vaikeaa, vaikka ei uskoisi.
Jos et jaksa olla, niin ota sairaslomaa.
Ihan turha ajaa itseään loppuun. Maha se kuitenkin vain jatkaa kasvamistaan. Voisit kokeilla tukivyötä, joka ainakin minua auttoi. Mulla oli selkä yhdessä vaiheessa niin kipeä, että itku pääsi kun piti nousta sängystä. Tukivyö helpotti. En tosin käytä sitä päivittäin, vaan silloin tällöin..
Väsynyt olen ollut mutta sinnitellyt :) Edellinen vapaapäivä ollut 14.8. ja ihanaaakin ihanampi seisomatyö (pystyn kyllä lepuuttamaan välillä istuen). Voit siis uskoa, että tässä odotellaan kellon tulevan 16 -> 2 päivää unta, unta ja unta ja sitten loppurutistus, jee! Vaivana ollut ei-kivuliaat supistukset ja väsymys, ei onneksi muuta. Huh!
Tiedän kyllä tuon tunteen "ei millään jassais". Mulla tais olla se suunnilleen samoilla viikoilla. Luulen, että oli enemmän psykologinen ku fyysinen ;) Loppujen lopuksi tää aika on mennyt huisin äkkiä ja tulen kyllä kaipaamaan työtäni, mutta nyt on valmistauduttava odottelemaan pikkuista.
Tsemppiä sulle ja jos oikein väsymys iskee niin sairaslomaa vain, vauvahan se tärkein on! Onnea odotukseen!
mä odotin koko kesän sitä päivää kun äitiysloma alkaa. ennen äitiyslomaa mulla oli parin viikon kesis, ja uskomatonta kyllä, mutta meinasin tosissani seota jo sen kahden viikon aikana ! siivottu on ihan hullunna, ja kaikkea ihan turhaakin tullut siivottua. mies alkoi huolestumaan kun pesin vessaa neljättä kertaa viikon sisällä. sitte aloin vaan odottamaan... koko ajan sellanen että no joko se syntyy, joko se syntyy, joko se syntyy... tai sitten että syntyis jo, syntyis jo...
kamalinta on kun herään aamulla klo 5-6 ja uni ei tahdo tulla enään.. siihen aikaan ei oikeen soitellakkaan kenellekkään ym. aika käy tosi pitkäksi. nyt sitten pari viikkoa jo äitiyslomalla olleena olen lukenut läjän kirjoja, käynyt koko huushollin hammasharjalla läpi, piha on haravoitu ja nurmikko nuoltu, vauvankaisen vaatteet pesty ja useaan kertaan silitetty ja viikattu..ym
olo on super kypsä, liikkuminen on hankalaa, ja juuri nuo iskias vaivat ottavat eniten päähän. päivät ovat todella pitkiä kun mies on töissä, ja vauva vaan köllöttelee masussani tyytyväisenä...
että mielelläni vaikka töissä kävisin, aikakin kuluisi varmaan nopeammin...
Viikkoja on 22 1... äippäloma alkaa aikaisintaan 28.10., viimeistään 22.11. En jaksauis millään odottaa sinne asti, työ on raskasta, hoidan lapsia (ei tämä siis niin raskasta), työpäivät ovat 9h/pvä, työmatkoihin menee reippaasti yli tunti päivässä jos menee bussilla, autolla kun menee tulee kalliiksia ja kestää se silti sen tunnin verran päivässä. Iltaisin olen älyttömän väsynyt, en jaksa enää tehdä mitään, olen niin "myöhään" vasta kotona, kuuden aikoihin, että en siis teekkään mitään, kattelen telkkaria ja menen nukkumaan... Työssä joudun aika paljon nostelemaan lapsia, 2v poikaakin, kun käyttää vielä vaippaa.
Olen miettinyt, että miten ikinä jaksan siihen asti, kunnes jään äitiylomalle? Olen nimittäin jo nyt todella väsynyt. Työni ei ole mikään paras mahdollinen, saan todella huonoa palkkaa, paljon huonompaa mitä ammatillani saisin oikeasti (lähihoitaja), en aio jatkaa samassa paikassa äitiysloman jälkeen, vaan aion mennä joko johonkin toiseen paikkaan töihin tai sitten pyrin opiskelemaan lisää.
Miten on, pitäisiköhän hakea saikkua ennen ä.loman alkamista? Tuntuu etten jaksa tosissaankaan töissä olla, lasken päiviä loman alkuun... Mitä olette mieltä?
Oireita on jonkin verran ollut, kärsin älyttömästä pahoinvoinnista viikoilla 6-17, töissä kyllä sinnittelin, olin päivän, pari vaan poissa. Väsymystä on ollut koko raskauden ajan, mutta tiedän sen johtuvan pitkistä työpäivistä. Nyt ei ole ollut onneksi ainakaan vielä mitään esim. supistuksia tai muuta ikävää, paitsi sitten suonenvetoa, mutta se nyt ei ole niin kamalaa.
Työnantajat eivät ole kovinkaan joustavia, itseni kyllä pitäisi kokoajan joustaa ja tehdä ylityötunteja.
Olen siis kahden perheen lastenhoitajana perheiden kotona.
Palkkaani on laskettu nyt jo pariin otteeseen, en olisi jatkanut tässä työssä viimeksi kun työnantajat palkkaani laski, mutta pakkohan se oli kun en muutakaan työtä olisi raskaana ollessa saanut, tämän he myös tiesivät ja siksi uskalsivakin laskea palkkaani...
vielä muutama viikko äitiyslomaan ja hyvin olen jaksellut töissä.Kertaakaan ei ole käynyt mielessä hakea sairaslomaa, olen istumatyössä.
sitä päivää kun jään äitiyslomalle..eli joulukuun puolivälissä. RV 19 ja nyt jo on sellanen olo, ettei pysty hirveesti tekee töitä, kun kotona siivoileminenkin tuottaa osittain ongelmia...mikään iso maha ei vielä ole, mutta kyykkyyn en voi mennä saatikka pahemmin vääristää. Teen laitoshuooltajan tuurauksia ja varsinkin osastolla siivoaminen on rankkaa. Olen tässä miettinyt jos vaihtaisi jonnekin muualle tekemään helpompaa siivoustyötä tai sitten jotai muuta työtä mikä ei rasita paljoa....mulla on mahdollisuus mennä harjottelemaan ja 4h/pv....ja saan saman rahan mitä liitosta saisin ja kulukorvaukset päälle.
niin piti vaan sitä vielä laittaa, että iskias vaivaa joka päivä, eikä voi nostaa paljo mitää sen takia....selkä mulla on muutenkin huono, kun ei oo selkälihaksia ja nikama liukuu sen takia...mulla kun on synnynnäinen vika selässä...se vaan, et jos mun selkä ei kestä työtä, ni sit mun on vaa pakko ottaa saikkua, mut muuten yritän sinnitellä niin pitkään ku mahollista...