moi!
olin työssä 1,5 vuotta, jossa kohdeltiin kuin vajaaälyistä, omia aivoja ei tarvinnut käyttää lainkaan, vanha nainen pomona joka käskytti aina tehtävät. ainoa oikea tapa oli tehdä hänen tyylillään. toisena päivänä sanottiin ettei jotain asiaa saa missään nimessä tehdä niin, ja seuraavana päivänä taas se pitikin tehdä juuri niinkun eilen oli kielletty tekemästä. itse olin muka aina väärässä.
en viihtynyt työssä yhtään.
sinnittelin määräaikaisen työsopimuksen loppuun asti, viimenen puoli vuotta oli yhtä kärsimystä, olin täysin väsynyt fyysisesti varsinkin. ei jaksanut kuin nukkua.
työsuhteen päätyttyä päätin pitää vapaata jotta oloni korjaantuisi. edelleen olen tilanteessa että olen fyysisesti todella väsynyt, aloitekyky puuttuu kokonaan, eikä saa aikaseksi tehdä mitään. keskittymiskyky on mennyt jne.
en kuitenkaan ajattele elämästä negatiivisesti, enkä mieleltäni ole omasta mielestäni masentunut. fyysinen väsymys vaivaa todella paljon.
samalla on tullut paniikki työntekoa kohtaan. olen välillä ollut sukulaisen firmassa tuuraamassa, monen vuoden ajan. olen aina tykännyt tästä hommasta, mutta kun sovitaan taas työvuoro ja päivä niin tuntuu siltä kun keho laittaisi vastaan etten menisi. ja hirveä väsymys ja jännitystila alkaa heti, vaikka olen aina tykännyt olla tässä kyseisessä työssä!
hain myös uutta vapaata työpaikkaa, jonne minut valittiinkin. menin kuitenkin niin paniikkiin, ahdistuin, ajattelin työtekoa kokoajan jne. että peruin tuloni kyseiseen firmaan. enkä todellakaan ole työnvieroksuja, päinvastoin.
apuja tai kokemuksia?
olin työssä 1,5 vuotta, jossa kohdeltiin kuin vajaaälyistä, omia aivoja ei tarvinnut käyttää lainkaan, vanha nainen pomona joka käskytti aina tehtävät. ainoa oikea tapa oli tehdä hänen tyylillään. toisena päivänä sanottiin ettei jotain asiaa saa missään nimessä tehdä niin, ja seuraavana päivänä taas se pitikin tehdä juuri niinkun eilen oli kielletty tekemästä. itse olin muka aina väärässä.
en viihtynyt työssä yhtään.
sinnittelin määräaikaisen työsopimuksen loppuun asti, viimenen puoli vuotta oli yhtä kärsimystä, olin täysin väsynyt fyysisesti varsinkin. ei jaksanut kuin nukkua.
työsuhteen päätyttyä päätin pitää vapaata jotta oloni korjaantuisi. edelleen olen tilanteessa että olen fyysisesti todella väsynyt, aloitekyky puuttuu kokonaan, eikä saa aikaseksi tehdä mitään. keskittymiskyky on mennyt jne.
en kuitenkaan ajattele elämästä negatiivisesti, enkä mieleltäni ole omasta mielestäni masentunut. fyysinen väsymys vaivaa todella paljon.
samalla on tullut paniikki työntekoa kohtaan. olen välillä ollut sukulaisen firmassa tuuraamassa, monen vuoden ajan. olen aina tykännyt tästä hommasta, mutta kun sovitaan taas työvuoro ja päivä niin tuntuu siltä kun keho laittaisi vastaan etten menisi. ja hirveä väsymys ja jännitystila alkaa heti, vaikka olen aina tykännyt olla tässä kyseisessä työssä!
hain myös uutta vapaata työpaikkaa, jonne minut valittiinkin. menin kuitenkin niin paniikkiin, ahdistuin, ajattelin työtekoa kokoajan jne. että peruin tuloni kyseiseen firmaan. enkä todellakaan ole työnvieroksuja, päinvastoin.
apuja tai kokemuksia?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tarvitset ammattiapua ongelmasi ratkaisemiseen. Samassa tilanteessa ollaan!
kerroit entisestä pomosta. Hänellä ei ollut johdonmukaisuutta neuvoissaan ja ilmeisesti puuttui työnjohdollinen pätevyys. Täytyy muistaa että vaikka ihmisillä ei ole paitaa päällä, missä lukee AVOHOIDOSSA ja ovat ulkokuoreltaan "terveen" kirjoissa, niin silti voi olla pientä liirausta vintillä. Miten näihin sitten suhtautuu ?? Pitäisi vaan vihellellä ja hymyillä? Fiksumpi tietysti turhautuu ja uupuu. Täytyisi olla aina rohkeutta hypätä pois moisesta kelkasta