Millaisia tenttejä yhteiskuntatieteellisissä harrastetaan? Kuinka paljon tenttiin lukeminen poikkeaa pääsykokeisiin lukemisesta, siis periaatteessa? Aikaa 1000 sivun sisäistämiseen 3 viikkoa. Ja samaan aikaan pitää lukea muutakin kirjallisuutta muille kursseille.
Pääsykokeisiin luin näin: Kolme kertaa kirja läpi, joista viimeisin ja hyödyllisin pääsykoetta edeltävänä viikonloppuna. Silloin sen kirjan sisäistin, kun oli kerrassaan pakko. Aineisto-osioon en osannut valmistautua ollenkaan, kun en oikein tiennyt, miten olisin valmistautunut siihen.
Pääsykokeisiin luin näin: Kolme kertaa kirja läpi, joista viimeisin ja hyödyllisin pääsykoetta edeltävänä viikonloppuna. Silloin sen kirjan sisäistin, kun oli kerrassaan pakko. Aineisto-osioon en osannut valmistautua ollenkaan, kun en oikein tiennyt, miten olisin valmistautunut siihen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itselleni ainakin riittää kun lukee tentittävät teokset kertaalleen huolellisesti läpi. Jotkut lukevat enemmänkin mutta itselleni on tuo kerta tähän asti riittänyt ja arvosanoihin olen ollut hyvinkin tyytyväinen.
Kirjatentit on ainakin meillä (jkl) yleensä kerran kuussa ja silloin tentitään yleensä noin 3 kirjaa. Tentit eivät ole mitenkään pakollisia vaan sinne ilmottaudutaan kun halutaan tenttiä kirjoja. Noita kirjoja tentitään yleensä niin että kerralla on tentittävä koko opintojakso n.3-4 kirjaa. Opintojakson joitakin kirjoja voi korvat esim aihepiiriin liittyvillä luentosarjoilla, jolloin tentittäviä kirjoja on sitten vähemmän. Kirjat voi yleensä tenttiä vasta kun mahdollinen korvaava luento on suoritettu.
Pääsykoe ja tentit ovat melko erilaisia. Pääsykokeissa piti osata asiat ulkomuistista, tenteissä pikemminkin sovelletaan ja analysoidaan luettua ei niinkään luetella faktoja.
Uskoisisin että samankaltainen käytäntö on muissakin yliopistoissa.
Hieman offtopic, mutta ainakin oikiksen tenteissä pitää edelleen muistaa faktat ja omia sanakäänteitä ei kannata harrastaa. Se on huomattavasti helpompaa lukea 1000-2000 sivua poliittista historiaa tai viestintää tai mitä ikinä, kuin sama määrä lakia.
Yhteiskuntatieteissä on myös muistettava faktat ja pysyttävä totuudessa, mutta asioista saa myös esittää omia perusteltuja näkemyksiä. Ei esimerkiksi jotakin EU:n päätöksentekorakenteita tai poliittisten järjestelmien ominaisuuksia voi muuten opetella kuin muistamalla ulkoa.