Kuinkahan korkealle veroprosentin pitää nousta, että pienen kunnan keskustavaltuutetut suostuvat edes selvittämään kahden tai useamman kunnan yhdistämistä? Viime talvena kotikuntani keskustalaiset tyrmäsivät jopa ajatuksen selvityksen tekemisestä. Nyt ollaan nostamassa veroprosentti 19,5:n. Paikalliset keskustavaikuttajat eivät suostu sanomaan, että missä kipuraja kulkee. Onko puolueelta ohjeistusta?
Kaupungin kupeessa sijaitsevana kuntana olisi hyvä mahdollisuus asukkaiden ja yritysten houkuttelemiseen, mutta korkea veroprosentti alkaa jo olemaan haitaksi.
Kaupungin kupeessa sijaitsevana kuntana olisi hyvä mahdollisuus asukkaiden ja yritysten houkuttelemiseen, mutta korkea veroprosentti alkaa jo olemaan haitaksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Keskustaisännillä on peikkona oman aseman menetys; kunnanhallituksen- tai valtuuston tms. nokkamiehen paikka menee jos tehdä järkiratkaisuja.
Eiväthän kuntaliitokset vie satraapinpaikkoja. Entiset satraapit jatkavat halutessaan yhdistetyn kunnan hallituksessa ja -valtuustossa.
Kun seuraa kunnallisvaalien mainontaa, huomma helposti, että tarvitaan asukasluvultaan kymmenien tuhansien suuruinen kunta ennen kuin satraapit pelkäävät paikkansa menetystä niin paljon, että ryhtyvät harjoittamaan suurilla budjeteilla henkilökohtaista vaalimainontaa.
Sitä paitsi luopuminen valtuustopaikoista on keskustan hallitsemissa kunnissa on suurta, paljon suurempaa kuin kaupungeissa. Oma paikka luovutetaan mieluusti uusille isännille.
Yhdistyminen yhdistymisen vuoksi on osoittautunut hyödyttömäksi toimenpiteeksi. Näin on tutkimuksin osoitettu. Jos yhdistuvät kunnat ei pärjää ennen yhdistämistä, ei ne pärjää yhdistämisen jälkeenkään.
Rn ole vielä keksinyt sitä viisastenkiveä millä yhdistämisellä saataisiin lisäarvoa kunnan ralouteen. Samat palvelut on järjestettävä, sama hallinto, samat toimitilat. Palvelurakenteeseen ei voi tehdä muutoksia koska valtio velvoittaa kunnat tiettyihin tehtäviin.
Siis oletko miettinyt mitä kuntasi hyötyisi yhdistämisestä muuta kuin sen minkä valtio maksaa "porkkanarahana" yhdistyville kunnille. Se raha ei riitä kuin hetkeksi. Miten se isompi kunta sen jälkeen pärjää?
Seurailen tässä kahden kunnan yhdistymistä. Toinen on vauras maalaiskunta ja toinen konkurssikypsä kaupunki. Näyttää selvityksen mukaan että tästä isosta kunnansta tulee lähes konkurssikypsä isompi kaupunki. Eli hyvinvointi ei leviä, vaan pahointi alue suurenee.
Kaupungin veroprosentti on tälläkin hetkellä selkeästi alempi kuin meidän. Jos korotus toteutuu, kuten näyttää tulee eroksi jo 1,5 prosenttiyksikköä.
Byrokratiakuluista syntyy kyllä säästöä, enkä millään jaksa uskoa että alle kymmenen prosentin lisäys kaupungin väkimäärään aiheuttaisi jotain paineita sen veroprosenttiin. Valtion porkkanarahat pitäisivät huolen sopeutumisvaiheen kuluista niin kuin on tarkoituskin.
Kaikki tapaukset ovat tietenkin erilaisia. Täällä vain tuntuu, että päättäjät pitävät kiinni asemastaan ja kokouspalkkioillaan kuittaavat korkeamman verotuksen. Luulenpa. että jos seuraaviin kunnallisvaaleihin mennessä ei tapahdu jotakin tulee melkoisia muutoksia valtuuston kokoonpanoon niin henkilö- kuin puoluetasollakin.
Kepulaiset eivät maksa veroja joten kipurajaakaan ei ole.
...
tulonsiirroista