Kysymys vanhoillislestadiolaisille:
Miten kristillisyydessä opetetaan erottelemaan "nimelliset" synnit "yleisistä" synneistä?
Itse olen aina luullut, että tällainen "erottelu" tapahtuu "omien korvien välissä" siten, että jos ei jotain tiettyä syntiä jaksakaan uskoa yleisestä evankeliumin julistuksesta anteeksi, sitten on olemassa tällaista syntiä varten ripin armo etu, jota käyttämällä synnin mahdollisesti saa anteeksi uskottua, (jos tietenkin siihenkin voiman saa Jumalalta).
Syntejä ei lähdetä siten luettelemaan että tuo ja tuo on nimellinen mutta tämä ja tämä on yleinen, koska kyse on omakohtaisesta uskomisesta miten jaksaa minkäkin asian uskoa.
Niin, ja jos kyseessä on rikkomus jotain toista vastaan, asia tulee pyytää tältä anteeksi
Kertokaapa olenko ymmärtänyt ihan väärin?
Miten kristillisyydessä opetetaan erottelemaan "nimelliset" synnit "yleisistä" synneistä?
Itse olen aina luullut, että tällainen "erottelu" tapahtuu "omien korvien välissä" siten, että jos ei jotain tiettyä syntiä jaksakaan uskoa yleisestä evankeliumin julistuksesta anteeksi, sitten on olemassa tällaista syntiä varten ripin armo etu, jota käyttämällä synnin mahdollisesti saa anteeksi uskottua, (jos tietenkin siihenkin voiman saa Jumalalta).
Syntejä ei lähdetä siten luettelemaan että tuo ja tuo on nimellinen mutta tämä ja tämä on yleinen, koska kyse on omakohtaisesta uskomisesta miten jaksaa minkäkin asian uskoa.
Niin, ja jos kyseessä on rikkomus jotain toista vastaan, asia tulee pyytää tältä anteeksi
Kertokaapa olenko ymmärtänyt ihan väärin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
...
>Miten kristillisyydessä opetetaan erottelemaan "nimelliset" synnit "yleisistä" synneistä?
Näkemykseni mukaan varsin sekavasti. Eipä silti, jotenkin tuntuu tarpeettomalta tällainen jaottelu; synti kuin synti.
Syntien nimistä kannattaa luopua ja korvata ne kansainvälisellä numerokoodeilla. Jostain kirjojen UDK-luokituksesta tai lekurien käyttämästä tautiluokituksesta kannattaa ottaa mallia.
kyllä seurapuheessa ompeluseuroissa puhuja mainitsi joukon syntejä, joita ei ilman rippiä voi uskoa anteeksi. Muistan kuinka olin todella helpottunut kun en ollut niistä mitään tehnyt. Nykyään en tosin oikein moiseen hölynpölyyn usko vaikkakin lapsuuden aivopesu vieläkin joskus saa epäileväiselle tuulelle...