1~generaattorin vaihtokytkin

-L-

Olen suunnitellut seuraavaan laista ratkaisua generaattorisyöttöä varten, ja ennenkuin lähden kyselemään asennusta ammattiliikkeestä, kysyisin mielipiteitä täältä.

OK talon tärkeät laitteet (öljypoltin, kiertovesipumput, jääkaappi, pakastin ym.) on kaikki ryhmitetty samaan vaiheeseen.
Voisiko tämän vaiheen pääsulakkeelta tulevan johdon kierrättää vaihtokytkimen kautta, niin että saisin syötettyä sähkökatkoksen aikana yhteen vaiheeseen yksivaihe generaattorilla sähköä tämän vaihtokytkimen kautta?

Tällaista tapausta varten mittauskeskuksella voisi olla kaapelinpätkä pistotulpalla varustettuna kokoajan valmiina.

Jos tuollainen kytkentä tehdään ja generaattorikäyttötilanteessa ei katkaista sähköä pääkytkimestä, niin sähkön palautuessa muihin vaiheisiin tulee sähkö valtakunnan verkosta.
Tuleeko nollajohtimen kanssa ongelma, jos valtakunnanverkon nolla ja generaattorin nolla törmäävät mittauskeskuksella?

Kiinteistössä ei ole lieden ja öljykattilan sähkövastuksen lisäksi muita kolmivaihelaitteita.

52

8970

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • varavoima

      Tämän tapainen ratkaisu sähkön saannin turvaamiseksi olisi varmasti tarpeellinen hyvin monelle.
      Ei tuo tulisi edes kovin kalliksikaan verrattuna siihen riesaan jonka usein pitkätkin katkokset aiheuttavat.
      On oikeastaan ihme jos keskukset eivät ole valmiiksi kytketty tällaista muutosta ajatellen.
      Ei generaattorin nollan ja verkon nollan kanssa ole ongelmaa, ne voi kytkeä yhteen. Myöskään tilanne verkon palatessa, jolloin yhtä vaihetta syöttää generaattori, ei aiheuta hämminkiä kun suötetään vain vastus kuormaa, ei siis moottoreita.
      Toteutus pitäisi kuitenkin olla pystyvän ammattilaisen tekemä.

      • Vanhempi suunnittelija

        Jotta tulisi kerralla selväksi niin käytetään nyt sitten tuollaista ylisanaa.

        Ja kyllä nollan kanssa on aivan tasan tarkkaa, että vaiheitten vaiheistus on keskinäisesti oikein. Villit vaihesiirrot antavat pahimmillaan nollaan kolminkertaisen virran vaihevirtaan nähden. Tässä viritysten oikeassa äitivirityksessä "vain" kaksinkertaisen virran.

        Älkää veljekset viitsikö rakennella noita edes päiväunissa. Ammatti-ihmisilläkin menee sormi suuhun noissa. Oli koulutusta sitten vanhasta systeemistä tai varsinkin uudesta amk-systeemistä. Valitettavasti.


      • vaikeaa ............
        Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

        Jotta tulisi kerralla selväksi niin käytetään nyt sitten tuollaista ylisanaa.

        Ja kyllä nollan kanssa on aivan tasan tarkkaa, että vaiheitten vaiheistus on keskinäisesti oikein. Villit vaihesiirrot antavat pahimmillaan nollaan kolminkertaisen virran vaihevirtaan nähden. Tässä viritysten oikeassa äitivirityksessä "vain" kaksinkertaisen virran.

        Älkää veljekset viitsikö rakennella noita edes päiväunissa. Ammatti-ihmisilläkin menee sormi suuhun noissa. Oli koulutusta sitten vanhasta systeemistä tai varsinkin uudesta amk-systeemistä. Valitettavasti.

        Mitä tekoa on "vaiheitten vaiheistuksella"?Jännite on 230V~vaiheen ja nollan välillä ei muuta kun kuormituskin on 1 vaiheinen.Generaattorin "kelluva nolla" tulee silloin nollaksi ja toinen on varsinainen vaihe.Idea on ihan täysijärkinen kun vaihtokytkin kytkee ulospäin lähtevän virran pois.


      • Anonyymi

        On myynnissä, asentajan vaatii tekemään.


    • Jocu_

      Unohda koko juttu, noilla tiedoilla. Pääsääntö on, että talosi pitää olla irti verkosta, jos laitat sen oman aggregaatin perään.
      Tämä jossakin vaiheessa tietysti unohtuu, joten huonosti käy, ennemmin tai myöhemmin.

      • Sähkölaitosmies

        Huonosti käy, ennemmin tai myöhemmin. Ja kunpa se kävisikin huonosti vain näille Pelle Pelottomille, mutta entäs sitten pahaa aavistamattomat sähköasentajat, jotka menevät etsimään vikaa "pimeästä" muuntopiiristä, johon tämä Pelottoman Seudun Sähkö Oy työntää yht'äkkiä jytää, joka tekee muuntajan yläjännitenapoihin täydet 20 kV ! Miettikääpä tätä kaikki Tee-Se-Itse-Katsokaa-Kun-Sain-Halvalla-varavoimapellet ! Säästämisenne voi tuottaa leskiä ja orpoja paitsi kotiinne, myös sen ulkopuolelle !


      • vaan ei silti
        Sähkölaitosmies kirjoitti:

        Huonosti käy, ennemmin tai myöhemmin. Ja kunpa se kävisikin huonosti vain näille Pelle Pelottomille, mutta entäs sitten pahaa aavistamattomat sähköasentajat, jotka menevät etsimään vikaa "pimeästä" muuntopiiristä, johon tämä Pelottoman Seudun Sähkö Oy työntää yht'äkkiä jytää, joka tekee muuntajan yläjännitenapoihin täydet 20 kV ! Miettikääpä tätä kaikki Tee-Se-Itse-Katsokaa-Kun-Sain-Halvalla-varavoimapellet ! Säästämisenne voi tuottaa leskiä ja orpoja paitsi kotiinne, myös sen ulkopuolelle !

        Jos generaattori on vaiheen osalta erotettu syötöstä aiemmin maintulla vaihtokytkimellä, niin silloinhan se ei muuntajalle päin puske jännitettä ollenkaan.

        Tietenkin kannattaa tehdä homma siten, että generaattorikäytön ajaksi on pääkytkin auki, eli talon sähköt irroitettu sähköverkosta. Tai sitten pitää asentaa kontaktori, joka irroittaa talon sähköverkosta sähkökatkossa ja vastaavasti pudottaa generaattorin pois pelistä heti kun sähköt palaavat. Ei mikään mahdoton homma pitäisi olla.


      • Jocu_
        vaan ei silti kirjoitti:

        Jos generaattori on vaiheen osalta erotettu syötöstä aiemmin maintulla vaihtokytkimellä, niin silloinhan se ei muuntajalle päin puske jännitettä ollenkaan.

        Tietenkin kannattaa tehdä homma siten, että generaattorikäytön ajaksi on pääkytkin auki, eli talon sähköt irroitettu sähköverkosta. Tai sitten pitää asentaa kontaktori, joka irroittaa talon sähköverkosta sähkökatkossa ja vastaavasti pudottaa generaattorin pois pelistä heti kun sähköt palaavat. Ei mikään mahdoton homma pitäisi olla.

        Tuollaiset kontaktorivirityksetkin. Irrottavat pirtin sähköverkon ulkoisesta verkosta, jos sattuvat toimimaan. Henki on höllässä noissa puuhissa.

        Ydinvoimaloissa on huippuvehkeet tuollaisiin hommiin, mutta silti niitä on useita rinnakkain, ja niiden toiminta koestetaan säännöllisesti.


      • varavoima
        Sähkölaitosmies kirjoitti:

        Huonosti käy, ennemmin tai myöhemmin. Ja kunpa se kävisikin huonosti vain näille Pelle Pelottomille, mutta entäs sitten pahaa aavistamattomat sähköasentajat, jotka menevät etsimään vikaa "pimeästä" muuntopiiristä, johon tämä Pelottoman Seudun Sähkö Oy työntää yht'äkkiä jytää, joka tekee muuntajan yläjännitenapoihin täydet 20 kV ! Miettikääpä tätä kaikki Tee-Se-Itse-Katsokaa-Kun-Sain-Halvalla-varavoimapellet ! Säästämisenne voi tuottaa leskiä ja orpoja paitsi kotiinne, myös sen ulkopuolelle !

        Niin, onpas esitetty mielekiintoisia ajatuksia - tai ovatkohan nuo ajatuksia?
        Alkuperäinen kysymys lähtee tarpeesta, jota kannattaisi pohtia ihan asiallisesti.
        Kyllähän erilaisia ratkaisuja sähkön saannin turvaamiseksi on käytössä paljonkin, mutta tässähän oli ajatus yhden ryhmän turvaamisesta. Kun tämä ryhmä erotetaan valtakunnan verkosta, niin mikä estää syöttämästä sitä omalla generaattorilla?
        Käytännön toteutus kuuluisi pystyvälle ammattilaiselle, ei millekään jeesustelijalle.


      • vaikeaa ............2

        Luitko tekstiä ollenkaan?Kyseessä oli vaihtokytkin mikä erottaa verkoston ja generaattorin toisistaan.Siis yhteinen liitin tulee koti verkon puolelle ja kytkin vaihtaa ulkoa tulevan virran ja generaattorin virran välillä.Onko vaikeaa? Homma on tosin ammattimiesten asiaa ei harrastelijoitten eikä tolpan pystyttäjien.Tällä systeemillä asuntopuoli on irti verkosta.Nolla tosin on yhteinen.


      • Ydinvoimaloilla ?
        Jocu_ kirjoitti:

        Tuollaiset kontaktorivirityksetkin. Irrottavat pirtin sähköverkon ulkoisesta verkosta, jos sattuvat toimimaan. Henki on höllässä noissa puuhissa.

        Ydinvoimaloissa on huippuvehkeet tuollaisiin hommiin, mutta silti niitä on useita rinnakkain, ja niiden toiminta koestetaan säännöllisesti.

        Mitä tekoa Ydinvoimaloilla kotiverkon kanssa toiminnan kannalta? Ei mitään!Kontaktori kytkentä ei ole mikään viritys paitsi semmoisille jotka ei ymmärrä sähköstä yhtään mitään.Kontaktorilla on tasan kaksi asentoa auki ja kiinni.Toinen antaisi valtakunnan sähköä ja toinen generaattorilta.Lepo asento antaisi valtakunnan sähköä.Ydin voimalassakin suurin vika on käyttäjä!joka todettiin jo Tsernobylissä.


      • Selvästikään
        vaikeaa ............2 kirjoitti:

        Luitko tekstiä ollenkaan?Kyseessä oli vaihtokytkin mikä erottaa verkoston ja generaattorin toisistaan.Siis yhteinen liitin tulee koti verkon puolelle ja kytkin vaihtaa ulkoa tulevan virran ja generaattorin virran välillä.Onko vaikeaa? Homma on tosin ammattimiesten asiaa ei harrastelijoitten eikä tolpan pystyttäjien.Tällä systeemillä asuntopuoli on irti verkosta.Nolla tosin on yhteinen.

        Ole harrastelijoiden asia. Tarvitaan selväpiirteiset ja hyväksytyt laitteet - ei mitään halpahallin virityksiä. Nollatoleranssi näihin asioihin?


    • qwerty

      Varoitukset jo tulikin. Mutta varavoimalle olisi tarvettakin, kokemus on sen osoittanut. Sähkökatkot kun voivat kestää päiväkausiakin. Toivottavasti joku keskusvalmistaja huomaa markkinaraon ja kehittää mallistoonsa hyvin suunnitellun standardiratkaisun.

    • -L-

      Kyllä omissa ajatuksissakin on, että pääkytkin on pois päältä tuossa generaattorikäyttövaiheessa.

      Kyllähän keskuksia on saatavana valmiina tuolla generaattorivaihtokytkimellä, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan vaihtaa sähkönlähdettä kaikista kolmesta vaiheesta. Näissäkin tapauksissa sekä generaattorin, että valtakunnanverkon nollat ovat kokoajan kytkettyinä.

      Nämä valmiit keskukset ovat yleensä isompia kokonaisuuksia esim. maatalouden käyttöön. Saattaa toki löytyä pienempiäkin.

      Tuollainen kolmivaihegeneraattori vain maksaa paljon enemmän kuin esim 2-3kW:n valovirtakone. Tuolla valovirtakoneella kuitenkin pystyy syöttämään hyvin alkuperäisessä viesti mainitsemiani laitteita ja muutakin.

      Ongelma valovirtakoneen käytössä on siinä, että pitää varmistua että vaihe ja nolla menevät oikein. Tämä tarkoittaa, että generaattorissa ja mittauskeskuksessa pitää olla auton lohkolämmittimistä tuttu pistoke jota ei voida kytkeä kuin yhdellälailla.

      Eli jos normaaliin mittauskeskukseen vaihdetaan pääkytkimen tilalle kolmivaiheinen vaihtokytkin ja syötetään generaattorilla vain yhteen vaiheeseen sähköä, asiassa ei pitäisi olla ongelmia. Toki kauimmaisesta pisteestä tulee mitata oikosulkuvirrat, jolla varmistutaan generaattorin tehon riittävyydestä.

      Vastauksista huomasin, että muillakin olisi tarvetta vastaavalle systeemille.

      Tuntuisi kuitenkin että tällainen systeemi olisi turvallisempi kuin sähkökatkoksen aikana kynttilän valossa pannuhuoneessa tehdyt roikkaviritykset.

      • vts00x

        kytketään TN-S-puolelle, tulee vaihtokytkimen erottaa äärijohtimien lisäksi myös nollajohdin. Tämä siksi, että muussa tapauksessa aggregaatin suunnasta katsottuna se näkee jakeluverkossa N-PE-yhdistyksen, joka ei ole sallittua.

        Asiassa on kyllä niin paljon muutakin muistetttavaa, ettei näillä palstoilla voi antaa tyhjentävää ohjetta. ST-kortista 52.40 voi yrittää opiskella aiheesta lisää.

        Ongelmia on mm. aggregaatin ja asennusten suojausten yhteensovittamisessa, vikavirtasuojakytkimen käytössä tai vaihtoehtoisesti aggregaatin syötämän oikosulkuvirran kanssa. Lisäksi pitää muistaa maadoituselektrodeja koskevat vaatimukset tai käyttökiellot syötettäessä erilaisilla aggregaateilla erilaisia kiinteitä asennuksia.


      • varavoima
        vts00x kirjoitti:

        kytketään TN-S-puolelle, tulee vaihtokytkimen erottaa äärijohtimien lisäksi myös nollajohdin. Tämä siksi, että muussa tapauksessa aggregaatin suunnasta katsottuna se näkee jakeluverkossa N-PE-yhdistyksen, joka ei ole sallittua.

        Asiassa on kyllä niin paljon muutakin muistetttavaa, ettei näillä palstoilla voi antaa tyhjentävää ohjetta. ST-kortista 52.40 voi yrittää opiskella aiheesta lisää.

        Ongelmia on mm. aggregaatin ja asennusten suojausten yhteensovittamisessa, vikavirtasuojakytkimen käytössä tai vaihtoehtoisesti aggregaatin syötämän oikosulkuvirran kanssa. Lisäksi pitää muistaa maadoituselektrodeja koskevat vaatimukset tai käyttökiellot syötettäessä erilaisilla aggregaateilla erilaisia kiinteitä asennuksia.

        voidaan aina ratkaista. Kun halutaan turvata tietyn ryhmän syöttö katkoksen aikana 1-vaihe generaattorilla ei tuo ole mikään tekninen ongelma.
        Siltä kannalta asiaa tarkastelisin ja sitten varmistuisin, että kaikki määräykset sekä ST-korttien ohjeet tulevat pilkun tarkasti täytetyksi.


      • Kysyn vaan...

        Eikös 1-vaihe genu työnnä kelluvaa jännitettä eli kahta vaihetta eli ei oikeastaan ole vaihetta ja nollaa vaan kaksi vastakkaista vaihetta ? Mitäs jos toista vaihetta eli "nollaa" ei ole lyöty elektrodin kautta maihin (kuten kiinteitä asennuksia syötettäessä täytyy olla) ja syötät sillä verkon nollaa vasten, kuten aiempana ehdotit ? Onko AMKA:ssa ja sitä kautta muuntajan nollassa jännite ? Taitaapa olla. Korjatkaa, jos olen pahasti lepikossa !


    • Industry

      Kuten tässä on jo moneen kertaan sanottu, nämä agregaattiviritykset eivät ole turvallisia, olisiko aihetta ajatella UPS-järjestelmää? Mielestäni akustoon perustuva sähkönsyöttö tärkeimmille laitteille sähkökatkon aikana olisi ihan hyvä vaihtoehto, käytetäänhän sitä nykyään laajalti.

      Itse en UPS-tekniikkaa kovin hyvin tunne, joten en ala sen eduista ja haitoista puhumaan. Googlesta löytyy varmasti vaikka ja mitä eri hakusanoilla, sanalla "ups-tekniikka" ensimmäinen löytynyt linkki alla.


      ttp://www.coolpowersolutions.fi/Library/ups-kasitteet.htm

      • varavoima

        eivät ole turvallisia? Kyllähän virityksiä voi olla vaikka millaisia (ja onkin), mutta eihän valmista agregaattia tarvitse ihmeemmjn viritellä.
        Jos tuo "virittely" tarkoittaa generaattorin kytkemistä turvaamaan sähkön saanti, niin vika on kytkijässä, ei agregaatissa.
        UPS-laitteita käytetään paljon samaan tarkoitukseen, ehkä eniten ATK-laitteden suojana. Akusto on kuitenkin hankala ja kalliskin ratkaisu.
        Kysymys on kuitenkin ollut korvaavan teholähteen kytkemisestä rakennuksen kiinteään asennukseen, ei niinkään millä tuo korvaava teho tuotetaan. Näin olen ymmärtänyt ja itse tarkoittanut.


      • jjst

        Upsi on lähinnä hetkellinen tehonsyöttö. Kätevä tapa turvata yksittäisen laitteen varavoima. Harvalla on upsissa niin isot akut että niillä keittelee kahvit ja kattelee usean tunnin tai päiviä teeveetä. Normaalin 1500VA upsin toiminta-ajat lienevät minuuttiluokkaa vakioakuilla. Isojakin järjestelmiä toki on, mutta ei taida olla normaalieläjän butjeteissa.

        Onko laillista/luvallista laittaa joku talon ryhmä UPSin taakse ihan noin niiku kiinteästi? N ja L joudutaan kiertämään upsin kautta ja on varmistettava että N ja L ovat myös oikein päin upsin jälkeen. Miten käy N-johtimelle, kun ollaan ups käytössä? Onko eroa on-line/off-line tekniikassa? Kaverilla on näin, mutta sähkäri halusi laittaa pienet sulakkeet lähtöihin, koska uskoi että ups ei jaksa laukasta sulakkeita. Eli oikosulkuvirta on pieni. Haloo! Upsin oma ylikuormitusuoja toimii murto-osa-ajassa, kun automaattisulake ei reagoi vielä mitenkään.

        Mikä tekee aggrekaatista vaarallisen, jos sen lähtö on kelluva ja erotetaan talo verkosta totaalisesti (myös N-johdin). Koko talohan on silloin suojaerotettu.

        Sähkökatkoja on kuulemma tulossa ensi talvena normaalia enemmän. Voimayhtiöt eivät ole satsanneet verkkoon vuosikausiin.


      • jakorasia
        jjst kirjoitti:

        Upsi on lähinnä hetkellinen tehonsyöttö. Kätevä tapa turvata yksittäisen laitteen varavoima. Harvalla on upsissa niin isot akut että niillä keittelee kahvit ja kattelee usean tunnin tai päiviä teeveetä. Normaalin 1500VA upsin toiminta-ajat lienevät minuuttiluokkaa vakioakuilla. Isojakin järjestelmiä toki on, mutta ei taida olla normaalieläjän butjeteissa.

        Onko laillista/luvallista laittaa joku talon ryhmä UPSin taakse ihan noin niiku kiinteästi? N ja L joudutaan kiertämään upsin kautta ja on varmistettava että N ja L ovat myös oikein päin upsin jälkeen. Miten käy N-johtimelle, kun ollaan ups käytössä? Onko eroa on-line/off-line tekniikassa? Kaverilla on näin, mutta sähkäri halusi laittaa pienet sulakkeet lähtöihin, koska uskoi että ups ei jaksa laukasta sulakkeita. Eli oikosulkuvirta on pieni. Haloo! Upsin oma ylikuormitusuoja toimii murto-osa-ajassa, kun automaattisulake ei reagoi vielä mitenkään.

        Mikä tekee aggrekaatista vaarallisen, jos sen lähtö on kelluva ja erotetaan talo verkosta totaalisesti (myös N-johdin). Koko talohan on silloin suojaerotettu.

        Sähkökatkoja on kuulemma tulossa ensi talvena normaalia enemmän. Voimayhtiöt eivät ole satsanneet verkkoon vuosikausiin.

        Entäpä jos polttimelle ja pumpulle ( ja sieltä syöttö pakastimelle ) tehtäisiin pieni 1 vaihe alakeskus jota vaihtokytkimellä syötettäisiin joko agrella tai pääkeskuksesta.
        Ja eikös UPSeihin ole melko helppo lisätä kapasiteettia lisäämällä lisäakkuja oman akun rinnalle.


      • L1L2L3N
        jakorasia kirjoitti:

        Entäpä jos polttimelle ja pumpulle ( ja sieltä syöttö pakastimelle ) tehtäisiin pieni 1 vaihe alakeskus jota vaihtokytkimellä syötettäisiin joko agrella tai pääkeskuksesta.
        Ja eikös UPSeihin ole melko helppo lisätä kapasiteettia lisäämällä lisäakkuja oman akun rinnalle.

        Miksei ne poltin ja pumppu voi olla pistotulppaliitäntäisiä, jolloin ne vain repäistään irti "seinästä" ja kytketään "roikalla" agrekaattiin? Ainakin pumput monasti onkin, polttimoissa voi olla rajoitus sen punaisen "öljypoltin" kytkimen takia?


      • Industry
        jjst kirjoitti:

        Upsi on lähinnä hetkellinen tehonsyöttö. Kätevä tapa turvata yksittäisen laitteen varavoima. Harvalla on upsissa niin isot akut että niillä keittelee kahvit ja kattelee usean tunnin tai päiviä teeveetä. Normaalin 1500VA upsin toiminta-ajat lienevät minuuttiluokkaa vakioakuilla. Isojakin järjestelmiä toki on, mutta ei taida olla normaalieläjän butjeteissa.

        Onko laillista/luvallista laittaa joku talon ryhmä UPSin taakse ihan noin niiku kiinteästi? N ja L joudutaan kiertämään upsin kautta ja on varmistettava että N ja L ovat myös oikein päin upsin jälkeen. Miten käy N-johtimelle, kun ollaan ups käytössä? Onko eroa on-line/off-line tekniikassa? Kaverilla on näin, mutta sähkäri halusi laittaa pienet sulakkeet lähtöihin, koska uskoi että ups ei jaksa laukasta sulakkeita. Eli oikosulkuvirta on pieni. Haloo! Upsin oma ylikuormitusuoja toimii murto-osa-ajassa, kun automaattisulake ei reagoi vielä mitenkään.

        Mikä tekee aggrekaatista vaarallisen, jos sen lähtö on kelluva ja erotetaan talo verkosta totaalisesti (myös N-johdin). Koko talohan on silloin suojaerotettu.

        Sähkökatkoja on kuulemma tulossa ensi talvena normaalia enemmän. Voimayhtiöt eivät ole satsanneet verkkoon vuosikausiin.

        Vaikka vaihejohtimet ja nollajohdin erotettaisiin sähköverkosta, ei talo ole suojaerotettu. Suojaerotus tapahtuu suojaerotusmuuntajalla ja on täysin eri asia kuin erottaminen.

        Mutta ammattitermiasioista takaisin asiaan, vaikka nolla ja vaiheet erotettaisiin valtakunnan verkosta ja yhtä vaihetta syötettäisiin agrekaatilla, ei se takaa sitä etteikö esim linja-asentaja voisi saada sähköiskua mennessään tekemään töitä. Otetaan esimerkki siitä kuinka sähköiskun voisi saada.

        Jos talolle tuleva syöttö on toteutettu esim. AMCMK:lla, jonka konsentrinen johdin on kytketty PE-kiskoon, ei tätä johdinta saa erottaa millään vaihtokytkimellä. Kaikkien talon pistorasioiden suojajohtimet tulevat tälle kiskolle, vaikka vaiheet menisivätkin agrekaatille. Jos talon maadoituselektrodi on viety lecamurskeen lävitse jossain kohti reitillä kaapeliojaan, on se voinut syöpyä poikki. Tällöin suojajohdin on maassa ainoastaan sähkönjakeluverkon kautta. Jos nyt öljypoltin, pakastin tai mikä tahansa näistä agrekaatin syöttämistä kojeista nyt vuotaa runkoonsa sen verran vähän ettei sulake vielä pala, miten sähkömiehelle syöttökaapelin toisessa päässä käy jos hän irroittaa kaapelin korjaustyötä varten? Vaihejohtimien irroittaminen ei aiheuta sähköiskua, mutta kun konsentrinen johdin on irti ja asentaja koskettaa siihen ja jakokaapin runkoon tai on jalat maassa, saa hän sähköiskun. Sattumien summaa ja huonoa tuuria, mutta mahdollista!


      • Industry kirjoitti:

        Vaikka vaihejohtimet ja nollajohdin erotettaisiin sähköverkosta, ei talo ole suojaerotettu. Suojaerotus tapahtuu suojaerotusmuuntajalla ja on täysin eri asia kuin erottaminen.

        Mutta ammattitermiasioista takaisin asiaan, vaikka nolla ja vaiheet erotettaisiin valtakunnan verkosta ja yhtä vaihetta syötettäisiin agrekaatilla, ei se takaa sitä etteikö esim linja-asentaja voisi saada sähköiskua mennessään tekemään töitä. Otetaan esimerkki siitä kuinka sähköiskun voisi saada.

        Jos talolle tuleva syöttö on toteutettu esim. AMCMK:lla, jonka konsentrinen johdin on kytketty PE-kiskoon, ei tätä johdinta saa erottaa millään vaihtokytkimellä. Kaikkien talon pistorasioiden suojajohtimet tulevat tälle kiskolle, vaikka vaiheet menisivätkin agrekaatille. Jos talon maadoituselektrodi on viety lecamurskeen lävitse jossain kohti reitillä kaapeliojaan, on se voinut syöpyä poikki. Tällöin suojajohdin on maassa ainoastaan sähkönjakeluverkon kautta. Jos nyt öljypoltin, pakastin tai mikä tahansa näistä agrekaatin syöttämistä kojeista nyt vuotaa runkoonsa sen verran vähän ettei sulake vielä pala, miten sähkömiehelle syöttökaapelin toisessa päässä käy jos hän irroittaa kaapelin korjaustyötä varten? Vaihejohtimien irroittaminen ei aiheuta sähköiskua, mutta kun konsentrinen johdin on irti ja asentaja koskettaa siihen ja jakokaapin runkoon tai on jalat maassa, saa hän sähköiskun. Sattumien summaa ja huonoa tuuria, mutta mahdollista!

        Nyt kun vielä kerrot miksi se aggrekaatin kelluva sähkö antaa asentajalle iskut, niin sitten asia on ok.


      • Industry
        jjst kirjoitti:

        Nyt kun vielä kerrot miksi se aggrekaatin kelluva sähkö antaa asentajalle iskut, niin sitten asia on ok.

        Johan sen kerroin, mutta otetaas tarkemmin. Sähkö pyrkii aina menemään maahan, oli se sitten tuotettu voimalaitoksessa taikka agrekaatissa taikka missä tahansa muualla. Jos agrekaatin tuottama sähkö pääsee väärään paikkaan eli asunnon sähköjärjestelmään(jota agrekaatilla syötetään) kytketyn kojeen runkoon, alkaa se etsimään reittiä suojajohtimen kautta maahan. Vuotovirta ei välttämättä ole niin suuri että se polttaisi sulakkeen.

        Suojajohdin on maassa sähkölaitteiston maadoituselektrodin(2*16mm2 kuparipalmikko) ja sähköjärjestelmää syöttävän kaapelin konsentrisen johtimen kautta. Jos maadoituselektrodi on syöpynyt poikki, on huonosti maissa tai vastaavaa, kulkee sähkö syöttökaapelin konsentrista johdinta jakokaapille ja on siellä yhdistettynä maahan. Asentaja ei tällaista tilannetta jakokaapilta näe, ja jos hän nyt irroittaa kahvasulakkeet niin että kaikki järjestelmät kaapin alapuolella ovat varmasti kylmiä, ja irroittaa tämän suojajohtimen ja koskettaa kuparia seistessään maassa taikka koskettaessaan jakokaappia(jonka runko on maassa) kulkee sähkö seuraavaa reittiä: agrekaatti-keskus-pistorasia-kojeen runko-suojajohdin-asentaja-maa. Sähkö siis kulkee asentajan lävitse maahan eli asentaja saa sähköiskun, sähkövirran suuruudesta, reitistä kehossa, sydämen toimintajakson kohdasta iskun tullessa ja maakosketuksen resistanssista riippuu se että kuoleeko asentaja vai ei.

        Tällaisten tilanteiden takia nämä agrekaattiviritykset valtakunnan verkkoon liitetyissä järjestelmissä ovat vaarallisia. Määräyksiä ei ole tehty siksi että saataisiin halvat toimivat ratkaisut kiellettyä, vaan siksi että sähkön käyttö ja sähköjärjestelmien huolto olisi turvallista.

        Jos nyt vielä kerrot minulle millä tavalla agrekaatin sähkö on kelluvaa, on asia minunkin puolestani ok.


      • varavoima
        Industry kirjoitti:

        Johan sen kerroin, mutta otetaas tarkemmin. Sähkö pyrkii aina menemään maahan, oli se sitten tuotettu voimalaitoksessa taikka agrekaatissa taikka missä tahansa muualla. Jos agrekaatin tuottama sähkö pääsee väärään paikkaan eli asunnon sähköjärjestelmään(jota agrekaatilla syötetään) kytketyn kojeen runkoon, alkaa se etsimään reittiä suojajohtimen kautta maahan. Vuotovirta ei välttämättä ole niin suuri että se polttaisi sulakkeen.

        Suojajohdin on maassa sähkölaitteiston maadoituselektrodin(2*16mm2 kuparipalmikko) ja sähköjärjestelmää syöttävän kaapelin konsentrisen johtimen kautta. Jos maadoituselektrodi on syöpynyt poikki, on huonosti maissa tai vastaavaa, kulkee sähkö syöttökaapelin konsentrista johdinta jakokaapille ja on siellä yhdistettynä maahan. Asentaja ei tällaista tilannetta jakokaapilta näe, ja jos hän nyt irroittaa kahvasulakkeet niin että kaikki järjestelmät kaapin alapuolella ovat varmasti kylmiä, ja irroittaa tämän suojajohtimen ja koskettaa kuparia seistessään maassa taikka koskettaessaan jakokaappia(jonka runko on maassa) kulkee sähkö seuraavaa reittiä: agrekaatti-keskus-pistorasia-kojeen runko-suojajohdin-asentaja-maa. Sähkö siis kulkee asentajan lävitse maahan eli asentaja saa sähköiskun, sähkövirran suuruudesta, reitistä kehossa, sydämen toimintajakson kohdasta iskun tullessa ja maakosketuksen resistanssista riippuu se että kuoleeko asentaja vai ei.

        Tällaisten tilanteiden takia nämä agrekaattiviritykset valtakunnan verkkoon liitetyissä järjestelmissä ovat vaarallisia. Määräyksiä ei ole tehty siksi että saataisiin halvat toimivat ratkaisut kiellettyä, vaan siksi että sähkön käyttö ja sähköjärjestelmien huolto olisi turvallista.

        Jos nyt vielä kerrot minulle millä tavalla agrekaatin sähkö on kelluvaa, on asia minunkin puolestani ok.

        On sellainenkin käsite kuin virtapiiri. Ajatellaan yksinkertaisuuden vuoksi paristo, jonka napoihin on kytketty lamppu. Tämä on virtapiiri. Jos nyt tästä kytketään johto maahan, ei sähkö "pyri" sinne.
        Generaattori voidaan liittää kiinteään(kin) asennukseen siten, ettei maa ole virtapiirin osa.


      • lottovoitto
        Industry kirjoitti:

        Vaikka vaihejohtimet ja nollajohdin erotettaisiin sähköverkosta, ei talo ole suojaerotettu. Suojaerotus tapahtuu suojaerotusmuuntajalla ja on täysin eri asia kuin erottaminen.

        Mutta ammattitermiasioista takaisin asiaan, vaikka nolla ja vaiheet erotettaisiin valtakunnan verkosta ja yhtä vaihetta syötettäisiin agrekaatilla, ei se takaa sitä etteikö esim linja-asentaja voisi saada sähköiskua mennessään tekemään töitä. Otetaan esimerkki siitä kuinka sähköiskun voisi saada.

        Jos talolle tuleva syöttö on toteutettu esim. AMCMK:lla, jonka konsentrinen johdin on kytketty PE-kiskoon, ei tätä johdinta saa erottaa millään vaihtokytkimellä. Kaikkien talon pistorasioiden suojajohtimet tulevat tälle kiskolle, vaikka vaiheet menisivätkin agrekaatille. Jos talon maadoituselektrodi on viety lecamurskeen lävitse jossain kohti reitillä kaapeliojaan, on se voinut syöpyä poikki. Tällöin suojajohdin on maassa ainoastaan sähkönjakeluverkon kautta. Jos nyt öljypoltin, pakastin tai mikä tahansa näistä agrekaatin syöttämistä kojeista nyt vuotaa runkoonsa sen verran vähän ettei sulake vielä pala, miten sähkömiehelle syöttökaapelin toisessa päässä käy jos hän irroittaa kaapelin korjaustyötä varten? Vaihejohtimien irroittaminen ei aiheuta sähköiskua, mutta kun konsentrinen johdin on irti ja asentaja koskettaa siihen ja jakokaapin runkoon tai on jalat maassa, saa hän sähköiskun. Sattumien summaa ja huonoa tuuria, mutta mahdollista!

        "Jos talon maadoituselektrodi on viety lecamurskeen lävitse jossain kohti reitillä kaapeliojaan, on se voinut syöpyä poikki". Koska kupari on syöpynyt poikki?


      • irroittaa
        Industry kirjoitti:

        Johan sen kerroin, mutta otetaas tarkemmin. Sähkö pyrkii aina menemään maahan, oli se sitten tuotettu voimalaitoksessa taikka agrekaatissa taikka missä tahansa muualla. Jos agrekaatin tuottama sähkö pääsee väärään paikkaan eli asunnon sähköjärjestelmään(jota agrekaatilla syötetään) kytketyn kojeen runkoon, alkaa se etsimään reittiä suojajohtimen kautta maahan. Vuotovirta ei välttämättä ole niin suuri että se polttaisi sulakkeen.

        Suojajohdin on maassa sähkölaitteiston maadoituselektrodin(2*16mm2 kuparipalmikko) ja sähköjärjestelmää syöttävän kaapelin konsentrisen johtimen kautta. Jos maadoituselektrodi on syöpynyt poikki, on huonosti maissa tai vastaavaa, kulkee sähkö syöttökaapelin konsentrista johdinta jakokaapille ja on siellä yhdistettynä maahan. Asentaja ei tällaista tilannetta jakokaapilta näe, ja jos hän nyt irroittaa kahvasulakkeet niin että kaikki järjestelmät kaapin alapuolella ovat varmasti kylmiä, ja irroittaa tämän suojajohtimen ja koskettaa kuparia seistessään maassa taikka koskettaessaan jakokaappia(jonka runko on maassa) kulkee sähkö seuraavaa reittiä: agrekaatti-keskus-pistorasia-kojeen runko-suojajohdin-asentaja-maa. Sähkö siis kulkee asentajan lävitse maahan eli asentaja saa sähköiskun, sähkövirran suuruudesta, reitistä kehossa, sydämen toimintajakson kohdasta iskun tullessa ja maakosketuksen resistanssista riippuu se että kuoleeko asentaja vai ei.

        Tällaisten tilanteiden takia nämä agrekaattiviritykset valtakunnan verkkoon liitetyissä järjestelmissä ovat vaarallisia. Määräyksiä ei ole tehty siksi että saataisiin halvat toimivat ratkaisut kiellettyä, vaan siksi että sähkön käyttö ja sähköjärjestelmien huolto olisi turvallista.

        Jos nyt vielä kerrot minulle millä tavalla agrekaatin sähkö on kelluvaa, on asia minunkin puolestani ok.

        Miksi täytyy irroittaa suojajohdin ei mitään järkeä asiassa! "irroittaa tämän suojajohtimen ja koskettaa kuparia seistessään maassa" Generaattori asiaa ei vaan ole kukaan vaivautunut miettiin saatikka kokeileen. Asiasta ollut aikaisemminkin sivuilla "selitelmiä".


      • Industry kirjoitti:

        Johan sen kerroin, mutta otetaas tarkemmin. Sähkö pyrkii aina menemään maahan, oli se sitten tuotettu voimalaitoksessa taikka agrekaatissa taikka missä tahansa muualla. Jos agrekaatin tuottama sähkö pääsee väärään paikkaan eli asunnon sähköjärjestelmään(jota agrekaatilla syötetään) kytketyn kojeen runkoon, alkaa se etsimään reittiä suojajohtimen kautta maahan. Vuotovirta ei välttämättä ole niin suuri että se polttaisi sulakkeen.

        Suojajohdin on maassa sähkölaitteiston maadoituselektrodin(2*16mm2 kuparipalmikko) ja sähköjärjestelmää syöttävän kaapelin konsentrisen johtimen kautta. Jos maadoituselektrodi on syöpynyt poikki, on huonosti maissa tai vastaavaa, kulkee sähkö syöttökaapelin konsentrista johdinta jakokaapille ja on siellä yhdistettynä maahan. Asentaja ei tällaista tilannetta jakokaapilta näe, ja jos hän nyt irroittaa kahvasulakkeet niin että kaikki järjestelmät kaapin alapuolella ovat varmasti kylmiä, ja irroittaa tämän suojajohtimen ja koskettaa kuparia seistessään maassa taikka koskettaessaan jakokaappia(jonka runko on maassa) kulkee sähkö seuraavaa reittiä: agrekaatti-keskus-pistorasia-kojeen runko-suojajohdin-asentaja-maa. Sähkö siis kulkee asentajan lävitse maahan eli asentaja saa sähköiskun, sähkövirran suuruudesta, reitistä kehossa, sydämen toimintajakson kohdasta iskun tullessa ja maakosketuksen resistanssista riippuu se että kuoleeko asentaja vai ei.

        Tällaisten tilanteiden takia nämä agrekaattiviritykset valtakunnan verkkoon liitetyissä järjestelmissä ovat vaarallisia. Määräyksiä ei ole tehty siksi että saataisiin halvat toimivat ratkaisut kiellettyä, vaan siksi että sähkön käyttö ja sähköjärjestelmien huolto olisi turvallista.

        Jos nyt vielä kerrot minulle millä tavalla agrekaatin sähkö on kelluvaa, on asia minunkin puolestani ok.

        Jos generaattorin syöttämä virta menee laitteen runkoon (vika), niin sen virta palautuu suojajohdinta pitkin aggrekaatin käämiin. Virta kulkee generaattorin navasta laitteen runkoon ja siitä suojajohdita pitkin takaisin generaattoriin, koska N ja suojamaa on keskuksessa yhdessä.
        Se ei lähde talosta ulos, koska sen virran tuottaa se käämi. Sama virta palautuu siis KÄÄMIIN. Asia on eri, kun virta kehitetään jossain muualla ja on siellä yhdistetty maahan.

        Aggerekaatin käämit muuten kelluu: http://www.hsaoy.com/generaattorit/meccalte/index.htm
        Eli niitä ei ole kytketty maahan. Mutta ne kytketään kyllä maahan keskuksessa. Tällä ei ole merkitystä tässä tapauksessa, kun tarkemmin ajattelee.

        Jos generaattorin toinen napa käyttömaadoitetaan talon ulkopuolella, niin silloin tilanne on täysin mahdollinen. Potentiaaliero pääsee syntymään katkenneen suojajohtimen välille ja iskut saa.


      • Industry
        irroittaa kirjoitti:

        Miksi täytyy irroittaa suojajohdin ei mitään järkeä asiassa! "irroittaa tämän suojajohtimen ja koskettaa kuparia seistessään maassa" Generaattori asiaa ei vaan ole kukaan vaivautunut miettiin saatikka kokeileen. Asiasta ollut aikaisemminkin sivuilla "selitelmiä".

        Miksiköhän se pitäisi irroittaa? Otetaas esimerkki tilanteesta, talosta menee sähköt. Näppärä kaveri lyö agrekaatin käyntiin ja alkaa keittelemään kahvia. Sitten samojen kahvojen takana olevasta naapuritalosta soitellaan sähkölaitokselle että sähkönjakelussa on häiriö, ja sieltä lähtee asentaja kentälle selvittämään vikaa. Hän havaitsee tämän kaapelin rikkoutuneen kaivinkoneen kauhan/puutarhurin lapion/roudan siirtämän kiven yms. takia. Jotta lähtöön voitaisiin kytkeä uusi kaapeli taloa varten, täytyy vanha irroittaa.


      • Industry
        lottovoitto kirjoitti:

        "Jos talon maadoituselektrodi on viety lecamurskeen lävitse jossain kohti reitillä kaapeliojaan, on se voinut syöpyä poikki". Koska kupari on syöpynyt poikki?

        Näitä lottovoittoja on sattunut, päivämääriä tai tapahtumapaikkoja en kyllä itse osaa yhtäkään nimetä. Tällainen syöpyminen vie kuitenkin aikaa parisen vuotta, vanhemmilta asentajilta saadun tiedon mukaan. Tästä syystä meidän firmassa ei ainakaan vedetä maadoituskupareita lecamurskeen läpi.


      • Industry
        jjst kirjoitti:

        Jos generaattorin syöttämä virta menee laitteen runkoon (vika), niin sen virta palautuu suojajohdinta pitkin aggrekaatin käämiin. Virta kulkee generaattorin navasta laitteen runkoon ja siitä suojajohdita pitkin takaisin generaattoriin, koska N ja suojamaa on keskuksessa yhdessä.
        Se ei lähde talosta ulos, koska sen virran tuottaa se käämi. Sama virta palautuu siis KÄÄMIIN. Asia on eri, kun virta kehitetään jossain muualla ja on siellä yhdistetty maahan.

        Aggerekaatin käämit muuten kelluu: http://www.hsaoy.com/generaattorit/meccalte/index.htm
        Eli niitä ei ole kytketty maahan. Mutta ne kytketään kyllä maahan keskuksessa. Tällä ei ole merkitystä tässä tapauksessa, kun tarkemmin ajattelee.

        Jos generaattorin toinen napa käyttömaadoitetaan talon ulkopuolella, niin silloin tilanne on täysin mahdollinen. Potentiaaliero pääsee syntymään katkenneen suojajohtimen välille ja iskut saa.

        Piirsin kuvan kuvailemastasi kulkureitistä sähkövirralle, ja täytyy tunnustaa että en itse varmaksi osaa sanoa miten sähkö tuossa käyttäytyy. Olisi ihan mielenkiintoista kokeilla ja mitata jos sattuisi olemaan piha, agrekaatti ja vialliseksi tehty sähkölaite. Sähkönjakeluverkkoon liitetyssä järjestelmässä en lähtisi kokeilemaan. Mutta vaikka jännite olisikin kelluvaa, pyrkiihän sekin käsittääkseni maahan. Muodostaahan esimerkiksi hakkurivirtalähde tietokoneen/vast runkoon kelluvan jännitteen jos laitteen runko ei ole ei ole yhteydessä maahan, mutta jännite katoaa rungosta kun sen maadoittaa. Ymmärtääkseni agrekaatinkin kelluva sähkö pyrkii maahan samoin tavoin.

        En löytänyt käämien kellumisesta kertovaa kohtaa tuolta webbisivulta, findillakaan. "Eli niitä ei ole kytketty maahan. Mutta ne kytketään kyllä maahan keskuksessa. Tällä ei ole merkitystä tässä tapauksessa, kun tarkemmin ajattelee." Tuosta tekstin pätkästä en vielä ihan ymmärtänyt mitä tarkoitit, selitä tarkemmin jos viitsit.


      • vts00x
        jjst kirjoitti:

        Jos generaattorin syöttämä virta menee laitteen runkoon (vika), niin sen virta palautuu suojajohdinta pitkin aggrekaatin käämiin. Virta kulkee generaattorin navasta laitteen runkoon ja siitä suojajohdita pitkin takaisin generaattoriin, koska N ja suojamaa on keskuksessa yhdessä.
        Se ei lähde talosta ulos, koska sen virran tuottaa se käämi. Sama virta palautuu siis KÄÄMIIN. Asia on eri, kun virta kehitetään jossain muualla ja on siellä yhdistetty maahan.

        Aggerekaatin käämit muuten kelluu: http://www.hsaoy.com/generaattorit/meccalte/index.htm
        Eli niitä ei ole kytketty maahan. Mutta ne kytketään kyllä maahan keskuksessa. Tällä ei ole merkitystä tässä tapauksessa, kun tarkemmin ajattelee.

        Jos generaattorin toinen napa käyttömaadoitetaan talon ulkopuolella, niin silloin tilanne on täysin mahdollinen. Potentiaaliero pääsee syntymään katkenneen suojajohtimen välille ja iskut saa.

        ihan ensin kaikkien jakelujärjestelmien suojausmenetelmät. Sieltä löytyy sallittuna suojausmenetelmänä mm. suojaerotus (413.5).

        Sen jälkeen voisi perehtyä 1-vaiheisten aggregaattien suojausmenetelmiin, joista tärkein on suojaerotus. Suojaerotus luokan 0 laitteelle tai usealle luokan 1 laitteelle tuo jo lisää opittavaa.

        Siten voi piirrellä niitä kuvia ja miettiä sitä sähköiskun mahdollisuutta.

        Näiden jälkeen pitää vielä opetella paljon muutakin, ennen kuin kannattaa "kokeilla" järjestelmän rakentamista.

        Valitettavasti (vai olisiko sittenkin onneksi?!) asiasta ei ole olemassa kansantajuista ohjeistusta. Aiemmin mainitsemani ST-kortti avautuukin suojausmenetelmien ja kytkentöjen osalta vain alan todellisille ammattilaisille. Sellaiseksi se niiden osalta on tarkoitettukin.


      • varavoima
        vts00x kirjoitti:

        ihan ensin kaikkien jakelujärjestelmien suojausmenetelmät. Sieltä löytyy sallittuna suojausmenetelmänä mm. suojaerotus (413.5).

        Sen jälkeen voisi perehtyä 1-vaiheisten aggregaattien suojausmenetelmiin, joista tärkein on suojaerotus. Suojaerotus luokan 0 laitteelle tai usealle luokan 1 laitteelle tuo jo lisää opittavaa.

        Siten voi piirrellä niitä kuvia ja miettiä sitä sähköiskun mahdollisuutta.

        Näiden jälkeen pitää vielä opetella paljon muutakin, ennen kuin kannattaa "kokeilla" järjestelmän rakentamista.

        Valitettavasti (vai olisiko sittenkin onneksi?!) asiasta ei ole olemassa kansantajuista ohjeistusta. Aiemmin mainitsemani ST-kortti avautuukin suojausmenetelmien ja kytkentöjen osalta vain alan todellisille ammattilaisille. Sellaiseksi se niiden osalta on tarkoitettukin.

        Onhan agregaatti kätevä laite sähkökatkon aikana.
        Onhan rakennuksen asennukset tehty helppoa ja turvallista sähkön käyttöä varten.
        Onhan ihme ja kumma jos näiden yhdistämiseen ei ole "kansantajuista" - tarkoitan selväjärkistä ohjetta.
        Turvallisuus, sekä käyttäjien että asentajien, on tietenkin tärkein.
        Miten lie käyttäjien turvallisuus jos he vetelevät agregaatista roikkajohtoja?
        Jos asiasta ei ole täsmällisiä, yksiselitteisiä ja helppolukuisia ohjeita, niin sähkömiesten asenne on ymmärrettävä.


      • Industry kirjoitti:

        Piirsin kuvan kuvailemastasi kulkureitistä sähkövirralle, ja täytyy tunnustaa että en itse varmaksi osaa sanoa miten sähkö tuossa käyttäytyy. Olisi ihan mielenkiintoista kokeilla ja mitata jos sattuisi olemaan piha, agrekaatti ja vialliseksi tehty sähkölaite. Sähkönjakeluverkkoon liitetyssä järjestelmässä en lähtisi kokeilemaan. Mutta vaikka jännite olisikin kelluvaa, pyrkiihän sekin käsittääkseni maahan. Muodostaahan esimerkiksi hakkurivirtalähde tietokoneen/vast runkoon kelluvan jännitteen jos laitteen runko ei ole ei ole yhteydessä maahan, mutta jännite katoaa rungosta kun sen maadoittaa. Ymmärtääkseni agrekaatinkin kelluva sähkö pyrkii maahan samoin tavoin.

        En löytänyt käämien kellumisesta kertovaa kohtaa tuolta webbisivulta, findillakaan. "Eli niitä ei ole kytketty maahan. Mutta ne kytketään kyllä maahan keskuksessa. Tällä ei ole merkitystä tässä tapauksessa, kun tarkemmin ajattelee." Tuosta tekstin pätkästä en vielä ihan ymmärtänyt mitä tarkoitit, selitä tarkemmin jos viitsit.

        Tuolta hollolan sähköautomatiikan sivulta löytyy generaattorin sisäinen kytkentäkaavio. Käämit on kytketty suoraan pistotulpan napoihin ja runko suojamaadoituskoskettimiin. http://www.hsaoy.com/generaattorit/meccalte/index.htm -> V1 lisätietosivu

        Hakkuripoverin rungon maadoittaminen on kyllä eri juttu. Verkkojohtimista on vedetty runkoon 2kpl pieniä konkkia. Runkoon muodostuu häiriönpoistosuotimen kondensaattoreista kapasitiivinen jännitteenjako, jonka takia rungossa on 1/2 verkkojännite jos sitä ei maadoiteta.

        Täällä mainitaan suojaerotus käsitteenä. Asia on kyllä minusta aivan sama onko sähkö syötetty kelluvista generaattorikäämeistä tai suojaerotusmuuntajan kautta.
        Ongelmia syntyy, kun lähtö nollataan.

        Tiedän kyllä varsin hyvin mitä varsinainen suojaerotus tarkoittaa. Tästä voisi heittää kysymyksen, jos koko talon suojaerottaa, niin onko turvallinen? Veikkaus on että ei ole. Mutta ei ole Norjassakaan nollaa.


    • mattimyöhänen

      alkuperäinen viesti ehdotti omapäistä ideaa, jossa yksi vaihe tulee aggregaatilta ja kaksi muuta valtakunnanverkosta.

      Jos sinulla sattuu olemaan taloudessa yksikin laite, joka käyttää kolmea vaihetta (kiuas, kiertovesipumppu tms.) niin tämän laitteen kautta aggregaatti syöttäisi jotain epämääräistä tappavaa jännitettä myös talon nousujohtoon.

      Tämä siis siinä tapauksessa, että vaihtokytkin ei irroita kaikkia vaiheita.

    • sähkömatti

      Ei siihen mitään vaihtokytkintä tarvita.

      teet vain roikan jossa on molemmissa päissä töpseli. nyt kun sähköt katkeaa niin pääkytkin pois päältä ja roikan toinen pää pistorasiaan ja toinen pää agkeraattiin ja agrekatti käyntiin. nyt on siinä vaiheessa sähkö.

      jos tarvitset toiseen vaiheeseen sähkön niin etsit sopivan pistorasian ja siitä syötät sähköä.

      jos on kolmivaihe agrekaatti niin tee johto jossa molemmissa päissä on kolmivaihetöpselit. sen kytket voimapistorasiaan ja toisen pään agkeraattiin ja koko talossa on sähkö.

      oli tässä tänään sähköt poikki niin rakensin tuollaisen johdon ja syötin sähköt öljypolttimelle ym tuollaisella johdolla 2,5kw invertteristä jonka kytkin auton akkuun tietysti auto käynnissä.

    • sdfsdsfdseer

      Siitä urospuolisesta "töpselistä" on myös kätevä kielellä sitten tarkastaa, että tulihan se aggregaatti varmasti pistettyä käyntiin ennen töpselin liittämistä talon sähköverkkoon. Ja sen kerran kun se pääkytkin unohtuukin avata, niin saa makeat naurut kun ikkunasta katselee pylväsmuuntajaa vaihtavien asentajien kouristelua, 20 kilovoltin räpsyttäessä kynsille muuntajan kj-navoista.

    • Smoukka

      Sähköturvasäännöissä tai missä lienee laissa tai muussa "turhassa määräyksessä" sanotaan että oma generaattori täytyy erottaa verkosta kytkimellä, joka ei missään tapauksessa pysty , siis vikaantuneenakaan, yhdistämään generaattoria ja omaa verkkoa yleiseen verkkoon.

      Eli jos joku linjan korjaaja saa säkärin ja kuolee tai vaikei kuolisikaan, niin virittelijä on siitä vastuussa ihan leivättömän pöydän ääressäkin. Korvauksia ja linnaa ...

      • Smoukka

      • Opistoinssi

        D1-2009 Käsikirja rakenusten sähköasenuksista, kohdasta 551 sivulta 305 eteenpäin sivulle 312 on hyvin tarkka selvitys miten homma hoidetaan.
        En kyllä suosittele asennusten suorittamista ns. maallikolle vaikka olisi en. kirja kädessä. Tästä kohdasta löytyy myös vastauksia niihin edellisiin juttuhin suojajohtimista ja verkon muusta osasta.
        Ett sillee... Soittele sähköliikkeeseen elä rupea itse sössimään.


    • Knakkertton

      Kandee varmaankin varata jatkojohtoja ja tuoda sähkö kumikaapelilla sisälle esim työmaakeskukseen josta jatkojohdoilla sähköt kahvinkeittimeen pakastimeen vesipumppuun ja väliaikaiseen valaistukseen.Tästä jonkinasteinen turva ja apu.

    • dfdsaf

      Mulla on pannuhuoneessa (öljypoltin) oma ryhmäkeskus johon aattelin vaihtaa 1-0-2 pääkytkimen. Tässä siis 1=verkko 0=off 2= genis. 2-asennossa kaikki vaiheet yhteen (tai poltin, pumput säädin ja valo samaan vaiheeseen) ja ulos virransyöttötöpseli 1-vaihe CEE. Sit pannuhuoneesta yksi veto keittiöön (käytännössä eteiseen) johon päähän shukorasia. Siitä saa sitten jaettua jatkojohdolla jääkaapit, pakastin, kännylaturit sekä muu tarpeellinen.

      Tälleen tulee siis urospuolinen CEE ulos mutta siin ei oo sähköö kuin liitettynä genikseen.

      Valaistuksen saa hoidettua LED -patterivaloin. Melkeen kolme päivää mentiin näin Tapaninpäivästä...

    • Aimo Tälli

      Rankkaa ja rankemmaksi vaan menee. Joku vetää sieltä ja toinen tuolta. Koneet jauhaa ja valot vilkkuu. Naapuri kattoo kateellisena, että on sillä perkeles sähköä ja mulla ei. Ehkäpä se kannattaisi käydä suunnittelijan pakeilla ja tehdä kunnolla koko homma jos tarvii. Olen itse sitä mieltä, eet koko kiinteistö pitää erottaa niin vaiheet kuin pen valtakunnanverkosta jos ruvetaan touhuumaan omaa s-laitosta.

    • AT

      jokku on varmaan jo kertonut noissa kommenteissa mitä en lukenut, verkossa 230 on vaihejännite eli nolla ja vaihe. Jos sinulla on 1vaihe genu 230 on todennäkisesti pääjännite jolloin molemissa kaapeleissa on 133 v jännite.

      Itellä on autossa invertteri kytketty niin että kun defan piuhan ottaa irti kaksikärkinen vaihtorele vaihtaa invertterikäytölle. Eli sama idea voisi toimia tässäkin, vaihtorele tai kytkin ja kahdet kärjet. Laillisuudesta ei mitään hajua mutta toimii kuin ajatus.

    • Oma voimala.
    • pera5

      aggregaatin kytkennästä on tehty rt korttikin (rt 52.40), mutta sitä ei löydy mistään. On ilmeisesti salaista tietoa. Ja hyvä niin. Parempi tehdä arvaamalla kuin ohjeiden mukaan.

      • 2+9

        Parempi antaa sähköalan ammattilaisen tehdä kytkennät kuin tappaa viattomia.

        Periaate on se ettei agregaatin käämit ja valtakunnan verkko saa olla yhteydessä missään tilanteessa,


    • Sähköhärö

      Saat tehdä minkälaisen agrekaattivirityksen kuin tahdot, vaikka pommin jos niikseen (et halunne tappaa itseäsi), mutta tee mitä teet

      TÄRKEINTÄ ON ETTÄ IRROITAT ITSESI KOKONAAN!!!!! sähköverkosta, jos jätät nollan kiinni sähkökatkon aikana, niin tarkoitaa sitä, että omat laitteesi, mitkä toimivat sähköllä johtavat sähköä vaiheisiin, minkä muuntajat voimistaa ja puunkaataja/sähkölinjan moottorisahamies saa kynsilleen/ mahdollista jopa että hän kuolee.

      Jos teet oman virityksen (esim tuo VITUN tyhmä takaisinpalautus) niin tee se edes oikein: irti verkosta - rele haistelemaan takaisinkytkentää, viiverele sammutta genun ja viiveen jälkeen.

      Mutta nuokaan ei ole mahdollisia, koska naapuri on voinut tehdä asian väärin ja herättää sinun systeemisi...

      Suoraan sähkön kytkeydyttyä verkkoon ja agrekaatin vaihto siihen on kotioloissa aika vaikeata toteuttaa...

      Esim aurinkosähkö sillä on aikaa 0,5s sulkea itsensä verkosta pois ja sähkön kytkeytyessä takaisin mennee se oma aika valmistajasta riippuen

      Pk seudulla tämä saadaan jopa rajattua, mutta lehmisetiä (lahdesta ylöspäin) iformoidessani: ENSIN katkaisin joka katkaisee kaikki (myös se nolla!!!)

      Tai jos teet taitavan yhden vaiheen suunnitelman, niin tulee kaikkien tämän yhden vaiheen takana olevan järjestelmän nollatkin irroittaa, koska muuten ovat yhteydessä sähköverkkoon ja aiheuttavat.

      Itseasiassa tiedän että kentällä puiden siivoaminen olisi n.3-5 kertaa nopeampaa, jos ei olisi varavoimaahaluavia ja siitätietämättömiä ja minä haluan varavoimaa haluavia.

      Tee se itse varavoima tuottaa taka jännitteen, muuntajat sähkökatkon aikana voimistavat sitä, johdoissa itseasiassa kulkee paikasta riippuen isompi jännite kuin tullessa ja puunhakkaajat joutuvat ensin eristämään paikan (mitataan jännite, pyydetään pistämään molemmissa muuntajissa sähkö poikki ja naps korjataan, jos ei varrella ole yhtään tee se itse varavoimaa, minkä jäkeen jatketaan eteenpäin ja suljetaan varavoima ulos, mahdollisesti pistetään kaverit sanomaan ja kysymään

      Onneksi jaksoin jauhaa kännissä!!!!!!!!!!!!!!!!!!

      • Anonyymi

        Hassunhauska keskustelu, vaikka jo vanha, jaksaa silti naurattaa.


    • Anonyymi

      Siinä oli hyvä syy nostaa tämäkin aloitus !

    • Anonyymi

      Helppoa on kytkentä, kuin heinän kasvattaminen. Pelkkä kontaktori jossa pitokäämi saa virran verkkosähköstä. Kontaktorin kahdesta sulkeutuvasta (no)koskettimesta nolla ja vaihe kulutuslaitteille. Kun verkkosähkö katkeaa kontaktorin kaksi avautuvaa ( nc ) kosketinta kytkeytyy ja nolla ja vaihe tulee kulutuslaitteille invertteristä ( minun tapauksessa ) . Aggrekaattisyöttö myös mahdollinen. Jos haluaa rakennella niin samoin rakennettavissa automaattikäynnistys aggrekaatille.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1888
    2. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      128
      1874
    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1838
    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1620
    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      60
      1442
    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1256
    7. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1153
    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1150
    9. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1148
    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1127
    Aihe