Olen 52 vuotias mies. Olen olluut neuroottinen (oman määritelmäni mukaan 40 vuotta).
Oireenai ovat:
- jos en kirjoita jotain sanaa uudeleen ja uudellen, joku perheestäni kuolee.
- jos en ota jo seinään lyötyä 5 tuumaista naulaa pois ja lyö sen tilalle uutta naulaa, uuteen paikkaan, joku perheestäni kuolee.
- jos istun työtuolissani tietyssä kohtaa, enkä siirrä tuolia, joku perheestäni kuolee.
- jos kirja hyllyssä on minun jälkeeni sinne laitettu, se ei ole koskaan oikeassa paikassa, joten siirtelen sitä lakkaamatta.
-jne jne jne
Taustani on voimassaoleva avioliitto, kaksi poikaa ja kole pojanpoikaa.
Onkohan tähän reseptiä? (ihme, että olen hengisssä, hengissä, hengissä ?)
Oireenai ovat:
- jos en kirjoita jotain sanaa uudeleen ja uudellen, joku perheestäni kuolee.
- jos en ota jo seinään lyötyä 5 tuumaista naulaa pois ja lyö sen tilalle uutta naulaa, uuteen paikkaan, joku perheestäni kuolee.
- jos istun työtuolissani tietyssä kohtaa, enkä siirrä tuolia, joku perheestäni kuolee.
- jos kirja hyllyssä on minun jälkeeni sinne laitettu, se ei ole koskaan oikeassa paikassa, joten siirtelen sitä lakkaamatta.
-jne jne jne
Taustani on voimassaoleva avioliitto, kaksi poikaa ja kole pojanpoikaa.
Onkohan tähän reseptiä? (ihme, että olen hengisssä, hengissä, hengissä ?)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itselläni on samanlaisia ongelmia. Joskus kun en tee jotain asiaa "oikein", esim. jos vaikka valitsen jotain cd:tä soittaessani tietyn kappaleen, joka tuntuu pahaenteiseltä, tulee minulle tunne kuin siitä koituisi minulle joku onnettomuus tulevaisuudessa(jos en siis valitse sen sijaan jotain toista kappaletta). Myös sellaisia tilanteita on, että tuntuu kuin joillekin läheisilleni voisi sattua jotain.
Toinen esimerkki voisi olla viakkapa se, että kun haen esimerkiksi juomalasia kaapista, jotkut kaapissa olevat juomalasit tuntuvat pahaenteisiltä ja niitä ei voi ottaa, tai jotain pahaa tulee tapahtumaan.
Juuri tuo, että kirjaa laittaessa hyllyyn tuntuu kuin ne hyllynpaikat olisi jotenkin pahaa enteileviä on myös minulle tuttu. Lisäksi kaikki sellainen tekeminen, joka on pysyvää ja pitkäaikaista, tuntuu jotenkin erityisen vaikealta, esim. television johtojen kytkeminen seinään(nehän voi olla kytkettynä siihen kuukausia ja näin ollen tuottaa pahaa onnea kuukausia). Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin mutta varmaan pointti tuli selväksi ja ymmärrät että samassa veneessä ollaan.
Suosittelen ottamaan yhteyttää mielenterveystoimistoon tai psykiatrian klinikalle. Itse käyn parhaillaan sellaisella samanlaisten ongelmien kanssa kuin mitä sinulla on. Kokemukset psykologista ja lääkäristä, joiden luona käyn juttelemassa ovat erittäin positiivisia. Ovat todella ymmärtäväisiä. Tuota "sairauttahan" voi hoitaa erilaisilla lääkkeillä ja myös erilaisilla terapioilla tietääkseni.
Hulluksi sitä tuntee tulevansa tuollaisten oireiden kanssa. Todella kauan olet noita oireita joutunut kestämään. Ei sitä turhaan kannata noista kärsiä, jos niistä voi päästä eroonkin. Rohkeasti vain hakemaan ammattiapua! Siitä se parantuminen alkaa.
Kiitos kun vastasit. Ehkä oireeni juontuvat jo lapsuuteni uskonnolliseta kasvatuksesta. Pääsin uskonnosta eroon vasta aikuisiällä, karvaitten kokemusten myötä. Erottaminen, hylkääminen, jne jne. Vanhempani olivat jehovantodistajia.
Tein pari vuotta sitten uudenvuodenpäätöksen: en enää 'neurotisoi', mutta ei se onnistunut.
Elämä on raskasta näin, niinkuin itse tiedät.
Tulipahan nyt mieleeni että noita samoja oireita voi esiintyä ihmisellä ihan ilman uskontoa tai lahkolaisuutta, tämä ei kuitenkaan ole kantani uskontoihin tai lahkolaisuuksiin.
Itse poden ahdistus ja jännitysneuoosia olen käynnyt ammattiauttajilla,mutta mielestäni ainakin minulle sopi parhaiten ryhmäterapia.Siellä huomaa ettei ole yksin tämän kiusallisen ongelman kanssa,mutta kukapa meistä olis ihan täydellinen.