Mikä on paras..

Toivon ettei kenelläkään enää nykyaikana ole sanomista siitä, että asuu avoparina. "Susipari" on mielestäni kovin ikävä nimitys rakkaus-suhteelle. Se nimitys joutaa jo historian romukoppaan, eikö vaan?

Kuinka teillä on sujunut kahden aikuiselämän yhteen sovittaminen?
(sinun ei tarvitse tietenkään vastata jos et halua :)

vio-letti kirjoitti:

Toivon ettei kenelläkään enää nykyaikana ole sanomista siitä, että asuu avoparina. "Susipari" on mielestäni kovin ikävä nimitys rakkaus-suhteelle. Se nimitys joutaa jo historian romukoppaan, eikö vaan?

Kuinka teillä on sujunut kahden aikuiselämän yhteen sovittaminen?
(sinun ei tarvitse tietenkään vastata jos et halua :)

Lue lisää

koska tähän koneen eteen istuin vähäksi aikaa.
Meillä sujuisi aivan ihansati jos mies pystyisi pitämään alkoholin käyttönsä kurissa.
Viime viikonloppu menikin mukavasti.
Ulkoilimme ja kävimme ravintolassa syömässä, eikä viinan tilkkaa.
En ehkä saisi sanoa,mutta jotain levottomuutta olen miehessä huomaavinani, tai sitten katson sillä silmällä.
Me emme kyllä riitele, sillä hän ei ole koskaan pahapäinen kännissä. Itsekään en rähjää, enkä edes nalkuta.

eeva-sisko kirjoitti:

koska tähän koneen eteen istuin vähäksi aikaa.
Meillä sujuisi aivan ihansati jos mies pystyisi pitämään alkoholin käyttönsä kurissa.
Viime viikonloppu menikin mukavasti.
Ulkoilimme ja kävimme ravintolassa syömässä, eikä viinan tilkkaa.
En ehkä saisi sanoa,mutta jotain levottomuutta olen miehessä huomaavinani, tai sitten katson sillä silmällä.
Me emme kyllä riitele, sillä hän ei ole koskaan pahapäinen kännissä. Itsekään en rähjää, enkä edes nalkuta.

Lue lisää

Kiitti vastauksesta, muistankin että olen aikaisemmissa keskusteluissa lukenut ajatuksiasi ja tuntemuksiasi tästä alkoholin läsnäolosta suhteessa. Se on ikävä kolmas pyörä ja siitä ei ole helppoa päästä eroon.

Cyberhalaus ja jaksamista sinulle ja lykkyä tykö rakkaudellenne. :)

Ei varmasti ole helppoa enää tämänikäisenä sovitella jonkun toisen elämää ympyröihinsä. Olen joidenkin ystävieni yhteenmuutto-yrityksiä tässä läheltä seurannut ja koettanut vähän tukenakin olla ja täytyy sanoa että rakkaus ja yritys hyvä 10 ei aina lähimainkaan riitä.

Juu ja pään kääntelystä, sanotaanhan se siellä "Sanassakin" että "mies on naisen pää" - ja nainen kääntelee tietysti sitä omaa päätään sinne mihin lystää. ;)))

..erittäin samaa mieltä sun kanssa :))

Kuullostaa viisaalle tuo vuoden koeaika. Onko sinulla itselläsi kokemusta?

Monet sanovat siinä alku-huumassa että - kun on ne tunteet ja se rakkaus, niin on kiire. Kun rakkaus tulee ovesta sisälle, lentää järki ikkunasta pihalle. Ja niin se pitääkin olla. Mutta olen nähnyt monen muuttavan liian pian yhteen ja sitten siitä ei tietysti tule mitään.

Miten sen rakkauden pitäisi aisoissa?

vio-letti kirjoitti:

Kuullostaa viisaalle tuo vuoden koeaika. Onko sinulla itselläsi kokemusta?

Monet sanovat siinä alku-huumassa että - kun on ne tunteet ja se rakkaus, niin on kiire. Kun rakkaus tulee ovesta sisälle, lentää järki ikkunasta pihalle. Ja niin se pitääkin olla. Mutta olen nähnyt monen muuttavan liian pian yhteen ja sitten siitä ei tietysti tule mitään.

Miten sen rakkauden pitäisi aisoissa?

Lue lisää

tai oikeastaan voipas sanoa että on! Yleensä olen lähtenyt täysillä mukaan suhteeseen heti ja kimppaan muutettu pikkuhiljaa heti;) mutta nämä, jotka jäänyt koeajalle, on joko lopahtaneet ennen koeajan päättymistä tai muuten vaan jäänyt sitten lopulta "ei kovin vakavaksi" suhteeksi. Mikä se sitten järkevintä olis, minä kun olen niin tunteella käyvä ihminen. Yritän ainakin opetella tuohon vuoden koeajalle!

Olikkeet? - se on sellainen hauska murresana länsisuomesta, ja tarkoittaa..öh?.. miten sen nyt "suomeksi kääntäisin?.. tarkoittaa omaa huushollia, sitä käytännön elämää, kaikkineen mitä siihen kuuluu.

Monille on juuri tämä ratkaisu, - jota sinäkin pidät parempana -, se järkevä ratkaisu. Mutta sitten monista tuntuu, ettei se ole kokosydämistä satsausta suhteeseen, että asutaan erillään. Ystävätär-piirissäni on tapauksia, joissa nainen on tehnyt lopun suhteesta, kun mies ei ole halunnut muuttaa yhteen. He ovat ottaneet sen merkkinä siitä että mies ei "rakasta oikeasti", mitä se "oikeasti rakastaminen" nyt sitten tarkoittaakaan?

vio-letti kirjoitti:

Olikkeet? - se on sellainen hauska murresana länsisuomesta, ja tarkoittaa..öh?.. miten sen nyt "suomeksi kääntäisin?.. tarkoittaa omaa huushollia, sitä käytännön elämää, kaikkineen mitä siihen kuuluu.

Monille on juuri tämä ratkaisu, - jota sinäkin pidät parempana -, se järkevä ratkaisu. Mutta sitten monista tuntuu, ettei se ole kokosydämistä satsausta suhteeseen, että asutaan erillään. Ystävätär-piirissäni on tapauksia, joissa nainen on tehnyt lopun suhteesta, kun mies ei ole halunnut muuttaa yhteen. He ovat ottaneet sen merkkinä siitä että mies ei "rakasta oikeasti", mitä se "oikeasti rakastaminen" nyt sitten tarkoittaakaan?

Lue lisää

Joo tää on tätä, rakastamisen formaatti voi olla joillekin tunteen aitoutta ja syvyyttä tärkeämpi?


Raadollisesti ajatellen voisi päätellä, että luottamus miehen uskollisuuteen ei ole ollut vankkumaton? En voi tietenkään tuomita noita naisia, mutta ehkä jotkin muutkin asiat ovat vaikuttaneet. Onhan tuo ainakin hyvä (teko)syy suhteen lopettamiseen. Ehkä on kuitenkin pieni tarve "vahtia". Toisaalta ihmetyttää, kun eikös ne naiset aina joudu motkottamaan miehen epäsiisteydestä ym?

Siitä tulikin mieleeni, että onkohan ajateltu, mistä kaikesta mies todennäköisesti joutuu luopumaan naisen kanssa yhteen muuttaessaan? Sellainen rupeaa helposti painamaan vaakakupissa, näin vanhemmiten varsinkin. Uhrautuvuuskiintiö alkaa olla täynnä, ja lopun käyttävät monella omat lapset.

Tuota "oikeasti rakastamista" täytyy vielä miettiä...

Eirek O. kirjoitti:

Joo tää on tätä, rakastamisen formaatti voi olla joillekin tunteen aitoutta ja syvyyttä tärkeämpi?


Raadollisesti ajatellen voisi päätellä, että luottamus miehen uskollisuuteen ei ole ollut vankkumaton? En voi tietenkään tuomita noita naisia, mutta ehkä jotkin muutkin asiat ovat vaikuttaneet. Onhan tuo ainakin hyvä (teko)syy suhteen lopettamiseen. Ehkä on kuitenkin pieni tarve "vahtia". Toisaalta ihmetyttää, kun eikös ne naiset aina joudu motkottamaan miehen epäsiisteydestä ym?

Siitä tulikin mieleeni, että onkohan ajateltu, mistä kaikesta mies todennäköisesti joutuu luopumaan naisen kanssa yhteen muuttaessaan? Sellainen rupeaa helposti painamaan vaakakupissa, näin vanhemmiten varsinkin. Uhrautuvuuskiintiö alkaa olla täynnä, ja lopun käyttävät monella omat lapset.

Tuota "oikeasti rakastamista" täytyy vielä miettiä...

Lue lisää

Onko oikeasti rakastaminen
- rakastaa juuri sillä tavoin kuin toinen haluaa (ei omalla tavallaan)
- rakastaa silloin kun toinen haluaa
- rakastaa siinä paikassa missä toinen haluaa (yhteisessä asunnossa)

???

Sillä siltähän tuo vähän kuulostaa...? Ja jos näin on, aika vaikeeksi menee.


vio-letti kirjoitti: "He ovat ottaneet sen merkkinä siitä että mies ei "rakasta oikeasti" "

Tuo kuulostaa siltä naisten yleisimmältä ja ehkä pahimmalta virheeltä - tulkitaan ja laitetaan ajatuksia miesten päähän. Kun mies käyttäytyy tai sanoo näin, se on merkki siitä ja tuosta... bullshit ! Miksi helvetissä naiset aina luulevat tietävänsä mitä miehet "oikeasti" ajattelevat ? Jos naiset joutuvat tästä tietävyydestään joskus kärsimään, ehkä se on tuollaisen "kaikkitietävyyden" hinta. Viisaampi on se nainen, joka ei tulkitse rivien välejä, vaan käsittää asiat niinkuin mies ne sanoo, eli just niin kuin ne miehen mielestä ovat. Tuskin on montaa turhauttavampaa asiaa, kuin todistella jollekin, että tarkoitin vain ja ainoastaan mitä sanoin !!!

Eirek O. kirjoitti:

Onko oikeasti rakastaminen
- rakastaa juuri sillä tavoin kuin toinen haluaa (ei omalla tavallaan)
- rakastaa silloin kun toinen haluaa
- rakastaa siinä paikassa missä toinen haluaa (yhteisessä asunnossa)

???

Sillä siltähän tuo vähän kuulostaa...? Ja jos näin on, aika vaikeeksi menee.


vio-letti kirjoitti: "He ovat ottaneet sen merkkinä siitä että mies ei "rakasta oikeasti" "

Tuo kuulostaa siltä naisten yleisimmältä ja ehkä pahimmalta virheeltä - tulkitaan ja laitetaan ajatuksia miesten päähän. Kun mies käyttäytyy tai sanoo näin, se on merkki siitä ja tuosta... bullshit ! Miksi helvetissä naiset aina luulevat tietävänsä mitä miehet "oikeasti" ajattelevat ? Jos naiset joutuvat tästä tietävyydestään joskus kärsimään, ehkä se on tuollaisen "kaikkitietävyyden" hinta. Viisaampi on se nainen, joka ei tulkitse rivien välejä, vaan käsittää asiat niinkuin mies ne sanoo, eli just niin kuin ne miehen mielestä ovat. Tuskin on montaa turhauttavampaa asiaa, kuin todistella jollekin, että tarkoitin vain ja ainoastaan mitä sanoin !!!

Lue lisää

Vastauksesi poikisi monta uutta kiinostavaa aloitetta.

Kirjoitat:

"Tulkitaan ja laitetaan ajatuksia miesten päähän" - olet tässä mielestäni ihan oikeilla jäljillä. Eivät kaikki naiset tietenkään, mutta monet tekevät todella näin.

Miksi he tekevät näin? Hmm..vaikea kysymys. Monet naiset pyörivät paljon sellaisten kysymysten ympärillä kuin; mitä *hän* mahtoi tarkoittaa sillä ja tuolla, sen sijaan että kysyisivät suoraan asianomaiselta itseltään. Ehkä sellainen arvailu on paljon jännittävämpää kuin suoran vastauksen saaminen. Kysymyksessä ei siis ole ollenkaan sen toisen todellisen ymmärtämisen etsintä, vaan jännityksen etsiminen omaan elämään arvailemalla ja itse mahdollisia vastauksia keksimällä. Tämä on vain minun teoriani, ja sitä kehitellessäni syyllistyn tietysti arvailuun, vastausta kun tuskin asianosaisilta itseltään voi odottaa.

Tästä asiasta voisi jatkaa keskustelua paljonkin. Näin kirjoitellen se on hieman hankalaa, koska ajatuksiensa oikein esille tuominen vaatisi pitempiä keskusteluja. Ja siihen ei tämä foorumi anna mahdollisuutta.

Kiitos ajatuksistasi.

vio-letti kirjoitti:

Vastauksesi poikisi monta uutta kiinostavaa aloitetta.

Kirjoitat:

"Tulkitaan ja laitetaan ajatuksia miesten päähän" - olet tässä mielestäni ihan oikeilla jäljillä. Eivät kaikki naiset tietenkään, mutta monet tekevät todella näin.

Miksi he tekevät näin? Hmm..vaikea kysymys. Monet naiset pyörivät paljon sellaisten kysymysten ympärillä kuin; mitä *hän* mahtoi tarkoittaa sillä ja tuolla, sen sijaan että kysyisivät suoraan asianomaiselta itseltään. Ehkä sellainen arvailu on paljon jännittävämpää kuin suoran vastauksen saaminen. Kysymyksessä ei siis ole ollenkaan sen toisen todellisen ymmärtämisen etsintä, vaan jännityksen etsiminen omaan elämään arvailemalla ja itse mahdollisia vastauksia keksimällä. Tämä on vain minun teoriani, ja sitä kehitellessäni syyllistyn tietysti arvailuun, vastausta kun tuskin asianosaisilta itseltään voi odottaa.

Tästä asiasta voisi jatkaa keskustelua paljonkin. Näin kirjoitellen se on hieman hankalaa, koska ajatuksiensa oikein esille tuominen vaatisi pitempiä keskusteluja. Ja siihen ei tämä foorumi anna mahdollisuutta.

Kiitos ajatuksistasi.

Lue lisää

Anteeksi vähän "kärkevä vivahde" - vanhat turhaumat taisivat nousta hetkeksi pintaan, leijumaan väsyneen äijän ja näppiksen väliin...

Samantyyppisiä arvailuja minullakin on, ja valitettavasti vähän kokemustakin.
Jos joku tuollaisella juonittelulla ja pelaamisella hakee jännitystä elämään, on ehkä tullut katsottua liikaa salattuja elämiä tms. psakaa?

Tämä on tosiaan aika loputon aihe... ja julkisella tekstillä on aina rajoituksensa. Jospa syksymmällä ehtis jatkamaan aiheesta ja keskittymään paremmin. Kiitos itsellesi :)

Eirek Olustelija kirjoitti:

Anteeksi vähän "kärkevä vivahde" - vanhat turhaumat taisivat nousta hetkeksi pintaan, leijumaan väsyneen äijän ja näppiksen väliin...

Samantyyppisiä arvailuja minullakin on, ja valitettavasti vähän kokemustakin.
Jos joku tuollaisella juonittelulla ja pelaamisella hakee jännitystä elämään, on ehkä tullut katsottua liikaa salattuja elämiä tms. psakaa?

Tämä on tosiaan aika loputon aihe... ja julkisella tekstillä on aina rajoituksensa. Jospa syksymmällä ehtis jatkamaan aiheesta ja keskittymään paremmin. Kiitos itsellesi :)

Lue lisää

Vastaan tähän äkkiä vaan, sitten on lähdettävä muille maille..

Minunkin vastaukseni, - arvailuineen -, ovat omasta kokemuksesta. Olen ollut vuosikausia sellainen kuuntelija näille minun ystävättärille. Monta kertaa olen kuullut tuon kysymyksen huokauksen saattamana - "mitä luulet että *hän* nyt tarkoitti sillä ja tuolla?" Ennen munasin itseni ystävättärenä vastaamalla suoraan että, - "no kysy *häneltä*" - kunnes elämänkokemukseni opetti, ettei tämmöisessä kyselyssä ole ollenkaan oikean aidon toisen ymmärtämisen etsiminen lähtökohtana, vaan ihan joku muu.

No, se siitä tällä kertaa, jatketaan toiste. Aurinkoista päivää sinulle :)

Niissä lasitaloissa on hitsin paljon ikkunanpesua..plääh! ;)

"Sata vuotta sitten" kun minä muutin yhteen tämän elämänkaverini kanssa, niin me muutimme ensin yhteen asumaan hänen silloiseen rivitaloasuntoonsa. Sitä meidän *ei* olisi pitänyt tehdä. En ole ikinä viihtynyt niin huonosti jossain asunnossa, kuin siellä. Vika ei ollut asunnossa vaan ainoastaan siinä, että se ei ollut minun oma huushollini. Aika pian muutimme omaan, yhteiseen, *meidän* asuntoon.

vio-letti kirjoitti:

Niissä lasitaloissa on hitsin paljon ikkunanpesua..plääh! ;)

"Sata vuotta sitten" kun minä muutin yhteen tämän elämänkaverini kanssa, niin me muutimme ensin yhteen asumaan hänen silloiseen rivitaloasuntoonsa. Sitä meidän *ei* olisi pitänyt tehdä. En ole ikinä viihtynyt niin huonosti jossain asunnossa, kuin siellä. Vika ei ollut asunnossa vaan ainoastaan siinä, että se ei ollut minun oma huushollini. Aika pian muutimme omaan, yhteiseen, *meidän* asuntoon.

Lue lisää

...kaveri alkoi harastaa perhokalastusta???

eiks nii ????

sellainen ihmeen tapainen kuin rakastuminen on päässyt tapahtumaan ja kemiat osuu kohdalleen....niin eipä siinä muuta kuin hynttyyt yhteen.

mirham kirjoitti:

sellainen ihmeen tapainen kuin rakastuminen on päässyt tapahtumaan ja kemiat osuu kohdalleen....niin eipä siinä muuta kuin hynttyyt yhteen.

tuossa vaiheessa usein iske vauhtisokeus...?
;)

Pojongg kirjoitti:

tuossa vaiheessa usein iske vauhtisokeus...?
;)

iskeä vauhtisokeus..vaan rakkaushan on sokea..sitä paitsi onko liika harkitsevaisuuskaan hyväksi ...ei muuta kuin menoksi.:))

Tässä voi olla myös perää - onko 40 ensimmäinen miessukupolvi, joka on saanut maistaa vapautta? Muutama esimerkki:

* Vapaat kotiintuloajat, ei ilmoitusvelvollisuutta.Eipä haittaa vaikka tallilla menee pitkäksi, kotona ei ole muuta oottamassa kuin tiskaamattomat tiskit.

* Sisustaminen - tyyli on vapaa. Darts-taulu ja tyhjien brittiolutpullojen kokoelma seinällä, työpöytä ja kilpafillari olohuoneessa ym. jne. Ei vain oma puuhanurkka, vaan oma asunto ja määräysvalta kaapin paikasta :)

* Menu. Vapaasti olutta ja makkaraa. "Raavaan miehen keittokirja" elämänfilosofiana. Lainaus takakannesta: "Koska elämä on pitkä ja murheellinen, tee siitä syömällä lyhyt ja iloinen."

* Ilmaherruus. Voi piereskellä silloin kun siltä tuntuu. Ei valituksia äänestä eikä hajusta :)


... noi nyt tuli ensimmäisenä mieleen. Tuosta vois tietysti alottaa uuden aiheen:
Mistä mies luopuu - muuttaessaan yhteen naisen kanssa?

Eirek O. kirjoitti:

Tässä voi olla myös perää - onko 40 ensimmäinen miessukupolvi, joka on saanut maistaa vapautta? Muutama esimerkki:

* Vapaat kotiintuloajat, ei ilmoitusvelvollisuutta.Eipä haittaa vaikka tallilla menee pitkäksi, kotona ei ole muuta oottamassa kuin tiskaamattomat tiskit.

* Sisustaminen - tyyli on vapaa. Darts-taulu ja tyhjien brittiolutpullojen kokoelma seinällä, työpöytä ja kilpafillari olohuoneessa ym. jne. Ei vain oma puuhanurkka, vaan oma asunto ja määräysvalta kaapin paikasta :)

* Menu. Vapaasti olutta ja makkaraa. "Raavaan miehen keittokirja" elämänfilosofiana. Lainaus takakannesta: "Koska elämä on pitkä ja murheellinen, tee siitä syömällä lyhyt ja iloinen."

* Ilmaherruus. Voi piereskellä silloin kun siltä tuntuu. Ei valituksia äänestä eikä hajusta :)


... noi nyt tuli ensimmäisenä mieleen. Tuosta vois tietysti alottaa uuden aiheen:
Mistä mies luopuu - muuttaessaan yhteen naisen kanssa?

Lue lisää

olen myös huomannut,että miehet 40 etenkin.. haluavat pitää vapautensa ja oman reviirin..vaikka on se nähtävissä myös naisten keskuudessa sama suuntaus..itse en käsitä mikä siinä niin viehättää...

Eirek O. kirjoitti:

Tässä voi olla myös perää - onko 40 ensimmäinen miessukupolvi, joka on saanut maistaa vapautta? Muutama esimerkki:

* Vapaat kotiintuloajat, ei ilmoitusvelvollisuutta.Eipä haittaa vaikka tallilla menee pitkäksi, kotona ei ole muuta oottamassa kuin tiskaamattomat tiskit.

* Sisustaminen - tyyli on vapaa. Darts-taulu ja tyhjien brittiolutpullojen kokoelma seinällä, työpöytä ja kilpafillari olohuoneessa ym. jne. Ei vain oma puuhanurkka, vaan oma asunto ja määräysvalta kaapin paikasta :)

* Menu. Vapaasti olutta ja makkaraa. "Raavaan miehen keittokirja" elämänfilosofiana. Lainaus takakannesta: "Koska elämä on pitkä ja murheellinen, tee siitä syömällä lyhyt ja iloinen."

* Ilmaherruus. Voi piereskellä silloin kun siltä tuntuu. Ei valituksia äänestä eikä hajusta :)


... noi nyt tuli ensimmäisenä mieleen. Tuosta vois tietysti alottaa uuden aiheen:
Mistä mies luopuu - muuttaessaan yhteen naisen kanssa?

Lue lisää

mutta samoja elkeitä olen nähnyt naisissakin
(lisääntyvässä määrin?).

Keittiössä astiat puhtaina, pitsalaatikkopino
vierssä.

Vuoteet sijaamatta. Miksi sijata, kun voi aloittaa
heti uuden session.

Ilmaherruus tulee naisillakin mukana, tosin
smygare-muodossa vieraiden läsnäollessa.
Se voi olla myös ase (tosielämässä testattu).

Kerran eräällä matkalla eräs päästi eräässä tilas-
sa sellaisen kajauksen, että oli syytä epäillä
sukupuolta (tämä ei liity ylläolevaan).

Tämä rimpsu ei tietenkään ole koko totuus... ;D

Samaa mieltä oon..
Tuntuu vain siltä et jos ollaan eri osoitteissa ja toista huudetaan apuun kun sattuu tekemään mieli niin se suhde on vain ja ainoostaan vakipano ja piste.
Jos oon väärässä niin valaiskoon joku mua..

Elämänkumppani on..ihminen ketä rakastaa ja jonka kanssa haluaa olla aina, arkena ja viikonloppuna..

Joskus olen kuullut että koko maailman väestöstä ihannne kumppaneita olisi vain 20-30..
Etsi siinä sitten sitä parasta mahdollista vaimoo/miestä..

40-50 iässä ihmiset on sen verran kokeneita ja henkisesti kypsiä että hyväksyvät rakkauden kohteensa pienet viat ja puutteet ja nehän vain rikastuttaa elämää..

Kuten jo mielipiteeni aiemmin sanoin niin ainut vaihtoehto on yhdessä asuminen jos ylipäätään haluaa toisen ihmisen kanssa elää yhdessä lopun ikänsä..

ollikolli-63 kirjoitti:

Samaa mieltä oon..
Tuntuu vain siltä et jos ollaan eri osoitteissa ja toista huudetaan apuun kun sattuu tekemään mieli niin se suhde on vain ja ainoostaan vakipano ja piste.
Jos oon väärässä niin valaiskoon joku mua..

Elämänkumppani on..ihminen ketä rakastaa ja jonka kanssa haluaa olla aina, arkena ja viikonloppuna..

Joskus olen kuullut että koko maailman väestöstä ihannne kumppaneita olisi vain 20-30..
Etsi siinä sitten sitä parasta mahdollista vaimoo/miestä..

40-50 iässä ihmiset on sen verran kokeneita ja henkisesti kypsiä että hyväksyvät rakkauden kohteensa pienet viat ja puutteet ja nehän vain rikastuttaa elämää..

Kuten jo mielipiteeni aiemmin sanoin niin ainut vaihtoehto on yhdessä asuminen jos ylipäätään haluaa toisen ihmisen kanssa elää yhdessä lopun ikänsä..

Lue lisää

Uskon siihen että ihminen valitsee (ainakin ensimmäiseksi) kumppanikseen sen, joka pysty häntä opettamaan parhaiten. Oiskohan keski-ikäisenä viisautta valita se joka sopii parhaiten? Vai pitääkö pyytää äiteetä valkkamaan ;)

Se iän tuoma kokemus ei välttämättä ole hyvästä kun on kyse parisuhteesta, siinä tahto taitaa olla tärkeämpi. Monella meillä on vanhaa takkaa, eli huonoja kokemuksia ja katkeruutta kassissa. Se onkin minusta haasteellista, miten kulkea läpi elämän katkeroitumatta. Sinä olet tainnut onnistua siinä tähän asti?

tuffe kirjoitti:

Uskon siihen että ihminen valitsee (ainakin ensimmäiseksi) kumppanikseen sen, joka pysty häntä opettamaan parhaiten. Oiskohan keski-ikäisenä viisautta valita se joka sopii parhaiten? Vai pitääkö pyytää äiteetä valkkamaan ;)

Se iän tuoma kokemus ei välttämättä ole hyvästä kun on kyse parisuhteesta, siinä tahto taitaa olla tärkeämpi. Monella meillä on vanhaa takkaa, eli huonoja kokemuksia ja katkeruutta kassissa. Se onkin minusta haasteellista, miten kulkea läpi elämän katkeroitumatta. Sinä olet tainnut onnistua siinä tähän asti?

Lue lisää

Minun valinnassani aikoinaan ykkönen oli ex'n silmät..
Ihan niin halpaan en enää menisi että vain silmien tähden menisin yhteen asumaan ja totta on että huonoista kokemuksista saatu oppi vaikuttaa myöhemmällä iällä parin valintaan..

Katkerako?? Oletko sinä sitten ??
En oo tuffe.. en oo itsestäni sellaista vielä huomannut..:))
Poskiin sattuu vietävästi..

Tähän loppuu visiitti tää, ulkona on upea sää, työt muuten tekemättä jää..

Aika huono loru pikaisesti ja pah..:)))))

ollikolli-63 kirjoitti:

Samaa mieltä oon..
Tuntuu vain siltä et jos ollaan eri osoitteissa ja toista huudetaan apuun kun sattuu tekemään mieli niin se suhde on vain ja ainoostaan vakipano ja piste.
Jos oon väärässä niin valaiskoon joku mua..

Elämänkumppani on..ihminen ketä rakastaa ja jonka kanssa haluaa olla aina, arkena ja viikonloppuna..

Joskus olen kuullut että koko maailman väestöstä ihannne kumppaneita olisi vain 20-30..
Etsi siinä sitten sitä parasta mahdollista vaimoo/miestä..

40-50 iässä ihmiset on sen verran kokeneita ja henkisesti kypsiä että hyväksyvät rakkauden kohteensa pienet viat ja puutteet ja nehän vain rikastuttaa elämää..

Kuten jo mielipiteeni aiemmin sanoin niin ainut vaihtoehto on yhdessä asuminen jos ylipäätään haluaa toisen ihmisen kanssa elää yhdessä lopun ikänsä..

Lue lisää

Ollikolli kirjoitti: "Kuten jo mielipiteeni aiemmin sanoin niin ainut vaihtoehto on yhdessä asuminen jos ylipäätään haluaa toisen ihmisen kanssa elää yhdessä lopun ikänsä.. "


Sepä se, mistäpä sen tietää. Ja mistä varsinkaan toisen mieltä tietää? Entäpä jos se toinen muuttaakin mielensä? Välttyypä ainakin tuskalliselta "pesänjaolta".

Olen itse oppinut (epäonnistumisten myötä) sen verran varovaiseksi, että rakastuakin uskaltaa vain varovaisesti. Kyseessä ei ole sitoutumiskammo, vaan pikemminkin menettämisen/pettymyksen pelko. Olen varmaan tunnevammainen, mutta ainakin osittain lienee kyse itsesuojeluvaistosta.

Ehkä hukkaan elämäni, mutta se lienee oma valintani.

ollikolli-63 kirjoitti:

Samaa mieltä oon..
Tuntuu vain siltä et jos ollaan eri osoitteissa ja toista huudetaan apuun kun sattuu tekemään mieli niin se suhde on vain ja ainoostaan vakipano ja piste.
Jos oon väärässä niin valaiskoon joku mua..

Elämänkumppani on..ihminen ketä rakastaa ja jonka kanssa haluaa olla aina, arkena ja viikonloppuna..

Joskus olen kuullut että koko maailman väestöstä ihannne kumppaneita olisi vain 20-30..
Etsi siinä sitten sitä parasta mahdollista vaimoo/miestä..

40-50 iässä ihmiset on sen verran kokeneita ja henkisesti kypsiä että hyväksyvät rakkauden kohteensa pienet viat ja puutteet ja nehän vain rikastuttaa elämää..

Kuten jo mielipiteeni aiemmin sanoin niin ainut vaihtoehto on yhdessä asuminen jos ylipäätään haluaa toisen ihmisen kanssa elää yhdessä lopun ikänsä..

Lue lisää

Vai ovatko nuo vain ennakkoluuloja?

Ollikolli: "Tuntuu vain siltä et jos ollaan eri osoitteissa ja toista huudetaan apuun kun sattuu tekemään mieli niin se suhde on vain ja ainoostaan vakipano ja piste.
Jos oon väärässä niin valaiskoon joku mua.. "


Pientä valonkajoa: Voihan suhde olla juuri tuollainen, vaikka asuttaisiin yhdessäkin? Miten ihmeessä osoite korreloi suhteen rikkauden kanssa? Eikö lähtökohta pitäisi olla esim. kahden ihmisen sielujen sympatiassa, eikä siinä että missä yönsä nukkuu?

Voihan olla kyse elämän jäsentämisestä ja käytännön asioista. Erottavathan ihmiset esim työn ja vapaa-ajan toisistaan. Samalla lailla voisin kuvitella eroteltavan perhe-elämän (melkein aikuisine) lapsineen ja toisaalla
yhteiselon - ehkä tulevan loppuelämän kumppanin kanssa.

Jo pelkästään sen takia, että sitä oikeaa on niin vaikea löytää, kannatan hidasta etenemistä yhteenmuuttamisen suhteen. Ehtii katsella vähän tarkemmin, että mitenhän tuo "24h" yhteiselo mahtaisi sujua "ilman lomia". Kyllä se yhteen muuttaminen tulee sitten aikanaan ajankohtaiseksi, mitä sitä hosumaan.

Eirek O. kirjoitti:

Vai ovatko nuo vain ennakkoluuloja?

Ollikolli: "Tuntuu vain siltä et jos ollaan eri osoitteissa ja toista huudetaan apuun kun sattuu tekemään mieli niin se suhde on vain ja ainoostaan vakipano ja piste.
Jos oon väärässä niin valaiskoon joku mua.. "


Pientä valonkajoa: Voihan suhde olla juuri tuollainen, vaikka asuttaisiin yhdessäkin? Miten ihmeessä osoite korreloi suhteen rikkauden kanssa? Eikö lähtökohta pitäisi olla esim. kahden ihmisen sielujen sympatiassa, eikä siinä että missä yönsä nukkuu?

Voihan olla kyse elämän jäsentämisestä ja käytännön asioista. Erottavathan ihmiset esim työn ja vapaa-ajan toisistaan. Samalla lailla voisin kuvitella eroteltavan perhe-elämän (melkein aikuisine) lapsineen ja toisaalla
yhteiselon - ehkä tulevan loppuelämän kumppanin kanssa.

Jo pelkästään sen takia, että sitä oikeaa on niin vaikea löytää, kannatan hidasta etenemistä yhteenmuuttamisen suhteen. Ehtii katsella vähän tarkemmin, että mitenhän tuo "24h" yhteiselo mahtaisi sujua "ilman lomia". Kyllä se yhteen muuttaminen tulee sitten aikanaan ajankohtaiseksi, mitä sitä hosumaan.

Lue lisää

Tarkoititko että pari voisi asua saman katon alla ollessaan toisilleen vain vakipano..?
Varmaankin näinkin voi olla mutta he eivät toisiaan rakasta..

Ja nää sielujen symppikset..No, mulla on useitakin saman sielun sympatian omaavia tuttuja eikä ne kemiat silleen synkkaa..
Se on joo yksi lähtökohta monesta mut silti ei oikein natsaa..

En vieläkään valaistunut miksi jonkun pitäisi asua toisessa osoitteessa samalla väittäen olevansa toisen rakastettu kumppani..

Ilmeisesti ymmärrän vain sen perinteisen kaavan eikä nää uudet kujeet mahdu minun tajuntaani.

Minusta mies/nainen ilman hyviä periaatteita on lähinnä selkärangaton liero..

ollikolli-63 kirjoitti:

Tarkoititko että pari voisi asua saman katon alla ollessaan toisilleen vain vakipano..?
Varmaankin näinkin voi olla mutta he eivät toisiaan rakasta..

Ja nää sielujen symppikset..No, mulla on useitakin saman sielun sympatian omaavia tuttuja eikä ne kemiat silleen synkkaa..
Se on joo yksi lähtökohta monesta mut silti ei oikein natsaa..

En vieläkään valaistunut miksi jonkun pitäisi asua toisessa osoitteessa samalla väittäen olevansa toisen rakastettu kumppani..

Ilmeisesti ymmärrän vain sen perinteisen kaavan eikä nää uudet kujeet mahdu minun tajuntaani.

Minusta mies/nainen ilman hyviä periaatteita on lähinnä selkärangaton liero..

Lue lisää

Hei Olli, kommentoin tähän väliin.
Ymmärrän kantasi että mukavampi on asua saman katon alla. Raastaahan se ikävä kun toinen ei ole lähellä. Ja jos välimatkaakin on reilusti ja tapaamiset harvassa.

Mutta kyllä tuo olustelijan malli on mielestäni ainakin alkuun sopivampi. Lapsillekin tutumpaa ja turvallismpaa kun heille vieras ihminen ei asetu asumaan yhteiseen kotiin.
Voihan viikonloput viettää yhdessä, samoin lomat, matkat voi tehdä yhdessä. Ja muutkin vapaa-ajat viettää yhdessä. Mutta se oma huusholli ois hyvä olla molemmilla oma. Ihanteellisintahan olisi jos se rakas asuisi siinä kävelymatkan päässä. Ajan myötä se yhteenmuuttaminen luonnistuu mutkattomasti jos niin on käydäkseen.

Mariet kirjoitti:

Hei Olli, kommentoin tähän väliin.
Ymmärrän kantasi että mukavampi on asua saman katon alla. Raastaahan se ikävä kun toinen ei ole lähellä. Ja jos välimatkaakin on reilusti ja tapaamiset harvassa.

Mutta kyllä tuo olustelijan malli on mielestäni ainakin alkuun sopivampi. Lapsillekin tutumpaa ja turvallismpaa kun heille vieras ihminen ei asetu asumaan yhteiseen kotiin.
Voihan viikonloput viettää yhdessä, samoin lomat, matkat voi tehdä yhdessä. Ja muutkin vapaa-ajat viettää yhdessä. Mutta se oma huusholli ois hyvä olla molemmilla oma. Ihanteellisintahan olisi jos se rakas asuisi siinä kävelymatkan päässä. Ajan myötä se yhteenmuuttaminen luonnistuu mutkattomasti jos niin on käydäkseen.

Lue lisää

Kuvittelisin sen tapahtuvan..
Tunnustellen ja hiljaa oppien toisen metkut.
Suinpäin yhteen muuttoa en edes harkitsisi, molempien turvapanssarin avaamisessa menee jokunen aika ja kun se on kypsä niin sitten vasta.
Viimeinen lauseesi on hyvin ajateltu..:))

ollikolli-63 kirjoitti:

Tarkoititko että pari voisi asua saman katon alla ollessaan toisilleen vain vakipano..?
Varmaankin näinkin voi olla mutta he eivät toisiaan rakasta..

Ja nää sielujen symppikset..No, mulla on useitakin saman sielun sympatian omaavia tuttuja eikä ne kemiat silleen synkkaa..
Se on joo yksi lähtökohta monesta mut silti ei oikein natsaa..

En vieläkään valaistunut miksi jonkun pitäisi asua toisessa osoitteessa samalla väittäen olevansa toisen rakastettu kumppani..

Ilmeisesti ymmärrän vain sen perinteisen kaavan eikä nää uudet kujeet mahdu minun tajuntaani.

Minusta mies/nainen ilman hyviä periaatteita on lähinnä selkärangaton liero..

Lue lisää

No sitäpä hyvinkin tarkoitin, että ei tuo niin tavatonta olisi. Että saman katon alla asuvat eivät toisiaan rakasta, käyttävät ehkä vain toisiaan hyväksi, tavalla tai toisella.

Ihmiset ovat kovin erilaisia - joillekin seksi on tärkeämpää kuin toisille. Itse arvostan kahden ihmisen sopivuuden toisilleen (ihmisinä) korkeammalle kuin tuon ruumiinnesteiden vaihtamisen sujuvuuden. Tätä "kemiaa" (siksikö sitä nykyään kutsutaan ;) mitenkään väheksymättä.

Mun mielestä osoitteella/asumismuodolla ei ole mitään tekemistä toisen ihmisen rakastamisen kanssa. Eikä muuten avioliitollakaan, kuten on aika usein nähty. Perusteena mielipiteelleni voisi olla vaikkapa nämä lukemattomat onnettomat/ kulissinomaiset avioliitot.

Hyviä periaatteitakin on niin monenlaisia. Paha niitä on kenenkään mennä määrittämään enää nykymaailmassa.Mun mielestä. Mietitäänpä vaikka hiljaa itseksemme, miten käsite "perhe" on muuttunut viime vuosina. Ehkä myös käsite "toimiva parisuhde" on muutoksen kourissa...