mulla on laskettu aika 14.4. koska teillä ja onko teidän pahoinvointi jo helpottanu oletteko käyttänyt jotain niksejä siihen?
HUHTIVAUVOJA???
tulossa vaavi
14930
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Pahoinvointi on jo vähän helpottanut, oli pari viikkoa sellaista melko tasaista kuvotusta ja etomista... Ei siihen oikein muu auttanut kuin mennä pitkäkseen ja huilia hetki (jos auttoi sekään!)
Väsyttää vaan niin hirvittävästi! Eiköhän tämä tästä, muutama viikko pitäisi vielä kestää ja sitten on ohi nämä alkuraskauden oireet. Tsemppiä!
hei!
minulla on raskaus kanssa alkuvaiheilla laskettu aika 21.4.
Minulla ei oikeastaan ole ollut pahoinvointia..vähän sellaisia kuukautiskivun tyyppisiä kipuja ollut ja välillä hiukan etova olo..mutta ei mitään oksentelua tai vastaavaa.
kun on vähän huono olo,olen juonut kivennäisvettä..sitä tekee koko ajan hirmusti mieli. Toinen joka auttaa minulla vähän jos ei tee mieli oikein mitään ruokaa on mehujäät.
Koskahan aiotte kertoa sukulaisille ja ystäville raskaudesta? ja miten luulette heidän suhtautuvan? ihan mielenkiinnosta vaan kyselen.
Meillä la samana päivänä :) Eilen vasta sain tulevasta pikkuisesta tietää. Välillä ollut ällötystä, mutta ei sen vakavampaa vielä :)
itselläni la. 19.4 elikkä raskaus vasta aivan alussa. ei ole minullakaan ollut juuri ollenkaan pahoinvointia, mutta koko ajan tekee mieli syödä kaikkea.
tuosta kertomisesta..en ole vielä uskaltanut kertoa kenellekään. olen kuotenkin vielä aika nuori (20v.) ja jotenkin pelottaa ihmisten reaktiot. sukulaisten reaktiot ovat melkeinpä arvattavissa: pienen järkytyksen jälkeen kaikki varmasti tukevat ja kannustavat minua ja iloitsevat. kavereiden reaktiot vähän mietityttävät. kovinkaan moni kavereista ei ole vielä edes vakavassa seurustelusuhteessa, suurin osa on vielä sellaisessa seikkailuvaiheessa. kaverit ovat aina kiusoitelleet minua, kun olen tällainen tylsimys, joka seurustelee vakavasti ja asuu miehen kanssa. joskus he ovat myös lähes vittuilevaan sävyyn udelleet, koska aiotaan vauva hankkia. voi olla paha paikka kertoa että nyt se vauva on tulossa..
tekisi kovasti mieli kyllä kertoa tästä jollekin, kun on jotenkin tukala olo, kun vain minä ja mies tiedetään. luulen, että pakko kertoa jollekin luotettavalle ystävälle, jonka luulisi ymmärtävän. onhan se onni kuitenkin mukava jakaa muiden kanssa :) kunhan nyt vaan saisi rohkeutta jostain siihen..
ajattelin kertoa yleisemmin asiasta vasta ultran ja muiden testien jälkeen kun tiedä että kaikki on hyvin. parille luotto ystävälle olen kertonut -jaettu ilo on 2*ilo!
hauskaa kun on muitakin samalle päivälle sattuneita! eihän sitä tiedä vaikka ollaan samaan aikaan laitoksella. itse toivoin naistenklinikalle. tietenkin täytyy toivoa että kaikki sujuu hyvin. onnea!
olen nyt 29 ja odotan toista .. esikoisen sain 19 v.
sitä vaan että jos nykyisten ystäviesi on vaikea asettua samalle aaltopituudelle.. voithan aina saada uusia ystäviä! ystäviä, joiden kanssa voi puhua samoista asioista niin ettet tunne olevasi yksin tai ulkopuolinen -suosittelen.
apua..olin juuri onnessani tossa aikaisemmin,kun ei ole oikeastaan ollut pahoinvointia..no nyt se sitten alkoi. koko ajan ihan kuin ois hirveä krapula..ihan uskomattoman huono olla.
Minä olen saman ikäinen kuin sinä..tammikuussa täytän 21vuotta. kyllä meilläkin sukulaiset ovat varmasti innoissaan alkujärkytyksestä päästyään..mutta sellainen asia vaivaa minua,että sisareni sai kesällä vauvan ja kun kerron omat uutiseni,voin arvata reaktiot..:ai sinullekin tuli vauvakuume..blaablaa blaa..tiedän että kaikki vertaavat minun tilannettani sisareni tilanteeseen.se on mielestäni typerää,koska en tahtonut lasta sen takia,että siskoni sai lapsen.minulla on ollut nuoresta iästäni huolimatta varmaan kolme vuotta vauvakuume ja lapsi tahdottiin itsemme takia,ei muiden.
minulla on sama tilanne kavereidenkin kanssa..toisilla vielä niin kova biletysvaihe päällä,etteivät varmasti ymmärrä tätä.. oli kyllä helpotus,kun saatiin kerrottua yhdelle poikakaverillemme(minun ja mieheni yhteiselle) tulevasta lapsesta,oli kyllän tosi innoissaan ja sanoi,että arvelikin,että meidän kaveripiiristä meille tulee ensin lapsia. sitten sellainen asia,että mitä kun ihmiset kysyvät oliko suunniteltu asia.toisaalta paha sanoa tässä iässä,että joo suunniteltiin..mutta toisaalta miksi sitä kieltämään.
no kaikki ajallaan,mutta se aika ei ole vielä..se kertomisen aika.
Oma laskettu aika on 3.4. Pahoinvointi alkaa helpottaa, se on muuttunut kokopäiväisestä lähinnä aamupahoinvoinniksi ja satunnaiseksi yökötykseksi. Kivannäisvesi, salmiakki (tosin pieninä määrinä) ja lepo ovat auttaneet minua. Raskaudesta perheelle ollaan ajateltu kertoa vasta ensimmäisen ultran jälkeen, vaikka ekassa neuvolassa sydänäänet kuuluivatkin jo. :)
Täällä kanssa huhtivauvaa odotellaan... ja ilman minkäänlaisia oireita. Pientä kuvotusta on ollut välillä, mutta sekin menee itsekseen ohi ja vähän enemmän on ehkä väsyttänyt. Rinnat ei arista eikä tunnu muutenkaan erilaisilta... Omille vanhemmilleni kerroin heti kun sain tietää ja miehen vanhemmille kerrotaan varmaankin ekan ultran jälkeen. Onkos muilla ollut tuollaista, että rinnat ei oireile mitenkään???
Huhtivauva tulossa :) la 23.4, tosin eka neuvola ja ultra vielä edessä päin...
Rinnat on olleet arat ja useamman viikon, etovaa oloa kanssa jonkin verran, pääasiassa iltaisin. Limukkaa ja suolasta tekee mieli. Ja tiuskittua tulee mies pololle turhaan...
Pahoinvointo hieman helpottanut - tuossa rv 6-7 oli kuvotus kokopäiväistä. Juoda pystyi vain jaffaa tai kivennäisvettä, vesi yökötti. Tasaisin väliajoin jotain suolaista niin se helpotti.
Kävin varhaisultrassa pari päivää sitten ja kaikki hyvin :) Silti asiasta kerrotaan vasta rv 12 jälkeen (takana yksi keskenmeno).
Tsemppiä ja onnea kaikille!
pahoinvointi alkoi pari viikkoa sitten ja jatkuu edelleen kokopäiväisenä, muutamia kertoja olen joutunut oksentamaankin. täytyy vain yrittää syödä pieniä terveellisiä välipaloja säännöllisesti ettei verensokeri pääse laskemaan kovin alas.
takana on alkuvuodesta leikattu kohdunulkoinen raskaus. nyt on ultralla rv 6 varmistettu, että tämä raskaus on normaali, jonka jälkeen heti kerroimmekin raskaudesta sekä omille että mieheni vanhemmille.
multakin leikattu kohdunulkoinen raskaus joka selvisi äkillisesti vasta rv 8. nyt tilanne tuntuu hyvältä mutta olen ollut hieman pelokas. toivoin pääseväni ultraan jne tutkimuksiin ajoissa mutta menee rv 11 ainakin.. olisi pitänyt kai mennä yksityiselle mutta ei olisi hirveesti varaa.
minua yökkäyttää jopa tiskatessa nouseva vesihöyry.. yöks. :)
onnea paljon!