Maailman vesivoimavaroista on hyödynnetty noin 10 % ja koko maapallon energiasta 7 % tuotetaan vesivoimalla.
Suomessa vesivoiman osuus sähköntuotannossa on hieman alle 20 % ja Kemijoki Oy:n osuus tästä on noin 40%.
Kemijoen keskimääräisellä vuotuisella tuotannolla n. 4,3 TWh voitaisiin kattaa noin 170 000 sähkölämmitteisen omakotitalon (kulutus n. 25 000 kWh/a) sähköntarve.
kaikki Kemijoen pääuoman laitokset kunnostetaan vuoteen 2013 mennessä.
Kun kaikki pääuoman laitokset on kunnostettu ja koneistot modernisoitu, vastaa niiden sähköntuotannon kasvu vuositasolla noin 13 000:n sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta.
Kemijoen vesistöalueen pinta-ala on 51127 km2 ja järvisyys 3,8 %. Kemijoki alkaa Itä-Lapista. Kitinen ja Luiro laskevat siihen noin 50 km
ennen Kemijärveä. Kitisen latvoille on rakennettu Porttipahdan tekojärviä Luiron latvoille Lokan tekojärvi. Tekojärvet on yhdistetty Vuotson kanavalla, ja pääosa niiden vesistä laskee Kitisen kautta. Kitiseen on rakennettu viisi voimalaitosta ja kuudes on rakenteilla. Lokan tekojärvensäännöstelypadossa on Lokan voimalaitos, jonka kautta vettä juoksutetaan Luirojokeen.
Vesistön keskiosassa sijaitsee Kemijärvi, joka on säännöstelty. Siihen laskevaan Askanjokeen on rakennettu Jumiskon voimalaitos, jonka energian lisäämiseksi Suolijärviä säännöstellään. Kemijärven ja meren välisellä jokiosalla Kemijokeen yhtyy Rovaniemen kaupungin kohdalla Ounasjoki. Putousta on Kemijärven ja Rovaniemen välillä noin 76 m. Kemijärven ja Rovaniemen välillä Kemijokeen laskevissa sivujoissa on yhteensä neljä pientä voimalaitosta, joihin kaikkiin liittyy säännöstely. Alajuoksun pituus Rovaniemeltä Perämereen on 120 km ja putous 73 m. Kemijoen pääuomaan on rakennettu yhteensä kahdeksan voimalaitosta.
Vuotoksen tekojärvi olisi tarkoitus rakentaa siten, että Kemijoki padotaan ennen Kitisen yhtymäkohtaa. Tekojärven juoksutus ja säännöstely tapahtuvat voimalaitoksen ja tulva-aukon avulla, jotka on suunniteltu Arvospuolen eteläpuolelle noin 9 km Pelkosenniemeltä etelään, missä tekojärvestä kaivettava kanava yhtyy Kemijokeen.
Vuotoksen tekojärven päätarkoitus on Kemijoen ohijuoksutettavien tulvavesien varastoiminen tekojärveen ja hyväksikäyttö voimalaitoksissa kulutushuippujen aikana. Lisäksi vesien varastointi vähentää ratkaisevasti Kemijärven tulvauhkaa kevättulvan aikana ja poistaa Kemijoen jääpatotulvat Pelkosenniemen ja Kemijärven väliltä lähes kokonaan. Tulvat pääuomassa vähenevät ja pienimmät virtaamat suurenevat. Tekojärvi parantaa ensi sijassa jo valmiiden voimalaitosten tuottoa. Tekojärven ja jokiuoman putousero hyödynnetään Vuotoksen voimalaitoksella. Talviajan lisääntyvä virtaama parantaa suunniteltujen lisäkoneiden kannattavuutta Kemijoen pääuoman laitoksissa.
Suomessa vesivoiman osuus sähköntuotannossa on hieman alle 20 % ja Kemijoki Oy:n osuus tästä on noin 40%.
Kemijoen keskimääräisellä vuotuisella tuotannolla n. 4,3 TWh voitaisiin kattaa noin 170 000 sähkölämmitteisen omakotitalon (kulutus n. 25 000 kWh/a) sähköntarve.
kaikki Kemijoen pääuoman laitokset kunnostetaan vuoteen 2013 mennessä.
Kun kaikki pääuoman laitokset on kunnostettu ja koneistot modernisoitu, vastaa niiden sähköntuotannon kasvu vuositasolla noin 13 000:n sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta.
Kemijoen vesistöalueen pinta-ala on 51127 km2 ja järvisyys 3,8 %. Kemijoki alkaa Itä-Lapista. Kitinen ja Luiro laskevat siihen noin 50 km
ennen Kemijärveä. Kitisen latvoille on rakennettu Porttipahdan tekojärviä Luiron latvoille Lokan tekojärvi. Tekojärvet on yhdistetty Vuotson kanavalla, ja pääosa niiden vesistä laskee Kitisen kautta. Kitiseen on rakennettu viisi voimalaitosta ja kuudes on rakenteilla. Lokan tekojärvensäännöstelypadossa on Lokan voimalaitos, jonka kautta vettä juoksutetaan Luirojokeen.
Vesistön keskiosassa sijaitsee Kemijärvi, joka on säännöstelty. Siihen laskevaan Askanjokeen on rakennettu Jumiskon voimalaitos, jonka energian lisäämiseksi Suolijärviä säännöstellään. Kemijärven ja meren välisellä jokiosalla Kemijokeen yhtyy Rovaniemen kaupungin kohdalla Ounasjoki. Putousta on Kemijärven ja Rovaniemen välillä noin 76 m. Kemijärven ja Rovaniemen välillä Kemijokeen laskevissa sivujoissa on yhteensä neljä pientä voimalaitosta, joihin kaikkiin liittyy säännöstely. Alajuoksun pituus Rovaniemeltä Perämereen on 120 km ja putous 73 m. Kemijoen pääuomaan on rakennettu yhteensä kahdeksan voimalaitosta.
Vuotoksen tekojärvi olisi tarkoitus rakentaa siten, että Kemijoki padotaan ennen Kitisen yhtymäkohtaa. Tekojärven juoksutus ja säännöstely tapahtuvat voimalaitoksen ja tulva-aukon avulla, jotka on suunniteltu Arvospuolen eteläpuolelle noin 9 km Pelkosenniemeltä etelään, missä tekojärvestä kaivettava kanava yhtyy Kemijokeen.
Vuotoksen tekojärven päätarkoitus on Kemijoen ohijuoksutettavien tulvavesien varastoiminen tekojärveen ja hyväksikäyttö voimalaitoksissa kulutushuippujen aikana. Lisäksi vesien varastointi vähentää ratkaisevasti Kemijärven tulvauhkaa kevättulvan aikana ja poistaa Kemijoen jääpatotulvat Pelkosenniemen ja Kemijärven väliltä lähes kokonaan. Tulvat pääuomassa vähenevät ja pienimmät virtaamat suurenevat. Tekojärvi parantaa ensi sijassa jo valmiiden voimalaitosten tuottoa. Tekojärven ja jokiuoman putousero hyödynnetään Vuotoksen voimalaitoksella. Talviajan lisääntyvä virtaama parantaa suunniteltujen lisäkoneiden kannattavuutta Kemijoen pääuoman laitoksissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tosiaan kuluttaa energiaa moiseen pähkäilyyn.
Jatketaan vastaavaan tyyliin:
JOS Suomi ei olisi menettänyt Karjalaa N-liitolle metsistä saataisiin vuodessa XXXX m3 puuta joka riittäisi XXXX sellutehtaan tuoman XXX työpaikkaan ja vesistöistä saisi XXXXXX kwh energiaa joka riittäisi XXXX lampun polttamiseen XXXX tuntia ja jos Suomi ei olisi menettänyt Petsamoa saataisiin kaivosteollisuuden tuottona nykyisellä nikkelin maailmanmarkkinahinnalla rahaa XXXXXX euroa vuodessa jollakaiken maailman pähkäilijät voisivat hommata laajakaistan ja lähettää lisää typeriä spekulointiviestejään palstoille...
Karjala vähän eriasia, siellä takana suurvalta, ei kuin täällä sai muutama vihreä hupakko esikuntineen tämän estettyä, vain poliittiset tarkoitusperät silloin päällimmäisinä