Montako tappoa tarvitaan?

Tilanne voidaan korjata edullisemmastikin. Nykyisinhän potilaat suljetaan laitoksiin ja kaikki tehdään heidän puolestaan. Tarvitaan paljon hoitohenkilökuntaa ja se maksaa paljon.

Vaihtoehto on entisvanhainen hoitotapa. Meillä on paljon työttömiä. Palkataan heidän kunnostamaan tyhjilleen jääneitä kartanoita tai muita isoja rakennuksia tai aluetta, joissa on pieniä mukavia taloja. Kun alue on valmis, se aidataan riittävän kaukaa, jolloin jää löysästi eristetty alue.

Tämä alue voi toimia omavaraisena, koska yleensä nämä potilaat, joista aloituksessa puhuttiin, ovat osittain työkykyisiä, mutta välillä omalaatuisia. He siis voivat elää omaa elämäänsä ominpäin. Elämän ei tarvitse olla nykyaikaista urbaania, vaan maalaisidyllissä tapahtuvaa. Kaikilla on lämpimät asunnot, joista he itse pitävät huolen ja ne jotka eivät kykene, huolehtivat toiset heistäkin.

Tämä paikka tarvitsee lämmitysenergia, joka voi olla vaikka puuta. Hoidokit kykenenvät itse hankkimaan puun metsästä tai metsäjätteistä kun ne kuljetetaan heidän ympäristöönsä. Lämmitysmuoto olisi kaukolämpö, joka tuotettaisiin heidän tuottamallaan puulla joko suoraan tai välillisesti.

Ruokahuolto toimisi vastaavasti siten, että jokainen hoidokki saisi ruokatarvikkeet itse, jos kykenee valmistamaan ruokaa tai sitten valmiina annoksina ulkopuolella tehtynä tai hoidokkien tekemänä.

Hoidokit voisivat elää keskenään ja jokaisella olisi omaa toimintaa, kesäisin puutarha, jossa voisi kasvattaa itselle ruokaa, kalastaa, likkua. Kaikkea mitä ihminen haluaisi. Suurin osahan kykenee aivan normaaliin työhön väliaikoja lukuunottamatta. Jos kunto heikkenee, sitten siirretään välillä urbaaniin laitoshoitoon.

Eli annetaan mielenterveyshäiriöisille, jotka nyt elävät keskuudessamme, hyvä paikka, jossa on miellyttävä ympäristö ja virikkeitä elämään. Se ei maksa paljon (perusruokatarvikkeet ja osittain lämmitys sekä alkuvaiheessa rakennuskustanukset).

Kun alue on sen verran eristyksessä muualta, että sen ympärillä on riittävän kaukana hirviaita, ovat sekä asukkaat turvassa susilta ja karhuilta ja ympäristö turvassa mielenhäirön yllättävältä hoidokilta. Hoidokit voidaan automaattisesti paikantaa ja hälyytys tulee jos joku kiipeää aidan yli tai muualta lähtee omille teilleen. Sitten vain vartija käy saattelemassa eksyneen lampaan takaisin.

Paikka olisi ihanteellinen monelle terveellekin. Luonto ympärillä, voi harrastaa kaikkea käsityötä, kutoa mattoja, rakentaa elektroniikkaa, tehdä saviruukkuja, käyttää tietokonetta ja ennen kaikkea, kokea runsas sosiaalinen yhteisö vaapureineen ja kyläpaikkoineen. Mihin kukakin käyttörahansa sitten sijoittavatkaan. Mutta sinne päästäkseen pitää siis olla jonkin sortin mielensterveysongelma.