Olen sairastunut MS-tautiin ja olen huolissani omaisten jaksamisesta.Kuinka paljon tuotan tuskaa omille rakkailleni.Minulla on kolme lasta jotka ovat aikuistumassa ja oman elämän aloittamassa.Tuntuu,että minun sydän särkyy kun näen heidän huolen ja murheen.Jään piakkoin yksin,kin viimeinenkin lentää pesästä.Kuinka heitä rakastankaan.Tämä tuli yllätyksenä heille niin kuin minullekkin.Oireilin kyllä jo aika kauan.Yritin pinnistää voimiani loppuun sakka.Tämä on kohdallani edennyt nopeasti.Vuoden sisällä on paljon muuttunut huonompaan suuntaan.Olen osaltani huolehtinut,että lapsista ei kukaan jää hoivaajaksi.Haluan ja toivon,että he saisivat elää normaalia elämää.Mutta nuo huolestuneet katseet ja paha olo näkyy heistä vaikka puhumme avoimesti asiasta.Tämä on varmaan sellaista luopumisen tuskaa itselläkin.Olen elänyt onnellisen elämän heidän kanssaan vaikka siinä on joutunut avioeronkin käymään läpi.Mieluummin olen vieraan ihmisen hoidettavana.Toivon,että en pahoita kenenkään mieltä.Jostain syystä piti saaha tämä sanotuksi.Miten te muut koette tämän?
Sairastuneen tuska
Pelon varjossa
71772
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Koska olet saanut diagnoosin??
Eläkää tätä päivää ei vielä huomista tai ensi vuotta!! Siis älkää murehtiko etukäteen.
Mene mukaan paikkakuntasi ms-yhdistykseen josta saat apua ja vinkkejä vertaisiltasi.
Käy teille tarkoitetuissa jumpissa ym tapahtumissa,mene ihmeessä kuntoutukseen jos pääset.
Tsemppiä elämäänne!!!
Vajaa vuosi sitten.Olin TK: varassa kunnes huomasin etten saanut apua ja kävin yksityisellä.On edennyt niin pitkälle,että vaikuttaa kaikkeen toimintaan.Ensitieto päivillä kävin ja on pidetty yhteyttä toisten kans.On niin vaikeaa ettei pysty puhumaan kunnolla.Kirjoittaminenkin on vaikeaa.Pakkoliikkeitä tulee ettei pysty sanomaan tai kirjoittamaan.Pitää joka kerta tarkistaa joka sana.Tähänkin meni kauan ,että sain tämän kirjoitettua.
Olen kokeillut miltei kaikkea.Olen vaan reippaasti mennyt samoihin juttuihin,kun aikaisemminkin.Mutta ei joku on pois minusta tuntuu ettan ole enää sama ihminen.Ensimmäinen kerta,kun kirjoitan tänne.Lukenut kyllä olen,mutta jutut tahtoo mennä överiksi.Miten jaksaa kantaa taakkaa jota ei ole suunnitellut koskaan omalle kohdalle.Juuri se sai minut asialle tämä arvostelu.Mikä saa .....
isäni sanoi et ms taudista voisi parantuakkin,sanoi kuulleensa henkilöstä joka oli parantunut siitä ?.
... tää o taas niitä "taksiasemalla sanottiin" juttuja.
MS:stä ei voi parantua.
MS-stä ei voi parantua kokonaan, mutta joillakin tauti etenee vaan niin paljon hitaammin että luullaan taudin pysähtyneen.
Jutut ihmeparanemista lähtee paljolti siitä, että joku voi pahenemisvaiheessa istua esim. pyörätuolissa ja syödä vaikka nakkeja pahimpaan nälkäänsä. Sitten kun palautuu, jos palautuu siitä... Saattaa joku terve luulla, kun ei mäsästä mitään tiä ja mäsän erilaisuuksista. Selittää naapurilleen vaan:
" Minun naapurissa oli yx MS potilas pyörätuolissa ja yhtäkkiä, se parantus, koska oli syönny, tai tehny sitä ja tätä."
Toista, se on meillä tasamaan tallaajilla...