1900-luvun Euroopasta. Asioita ei pidä irrottaa yhteyksistään, muuten kokonaiskuva muodostuu virheelliseksi tai vääristyy. Euroopassa puhkesi sota vuonna 1914 ilman, että kukaan sitä varsinaisesti halusi. Siihen ikäänkuin ajauduttiin. Ranskassa tosin oli jo vuosikymmeniä ollut vallalla revanshihenki ja Reinin-rajan vaatiminen. Iso-Britannia oli ollut huolissaan Saksan kasvavasta teollisesta mahdista. Mutta I maailmansodaksi nimetty konflikti siis puhkesi 1914. Sota olisi muuten ollut "tavallinen" eurooppalainen sota rajoitettuine tavoitteineen, mutta
- Venäjän yhteiskuntarakenteen tuhoutuminen hävityn sodan seurauksena mahdollisti bolshevikkien vallankaappauksen ja sen vaikutukset koko 1900-lukuun.
- Iso-Britannia laajensi sodan totaaliseksi Manner-Euroopassa houkuttelemalla petoksella USA:n mukaan siihen. USA:n sodanjulistuksen aiheutti muodollisesti saksalaisten suorittama aseita kuljettaneen brittiläisen apuristeilijän Lusitanian torpedointi. Lusitania propagoitiin suurelle yleisölle matkustajalaivaksi ja propagoidaan yhä, koska se on ainoa peruste joka oikeuttaa USA:n sotaanliittymisen. USA:n teollinen kapasiteetti nujersi lopulta keisarillisen Saksan ja Versaillesin rauha solmittiin loppuvuodesta 1918.
Kesti useita kuukausia ennenkuin Saksaa kutsuttiin edes mukaan neuvotteluihin ja sille saneltiin raskaat, kostoon perustuvat rauhanehdot. Saksan yhteiskuntarakenne romahti ja hyperinflaatio käynnistyi. Talouselämän ja koko yhteiskunnan sekasorto oli oivallinen kasvupohja ääriliikkeille. Heikko demokraattinen Weimarin tasavalta kaatui vuonna 1932 itävaltalaisen Adolf Hitlerin "kansallissosialistisen" puolueen saatua vaalivoiton ja valtakunnankanslerin paikan.
Venäjän bolshevistinen hirmuhallinto uhkaili koko maailmaa vallankumouksella ja sen solutustoiminta oli maailmanlaajuista, taitavaa ja voimakasta. Saksassa tilanne koettiin uhkaavaksi ja Hitlerin katsottiin olevan ainoa joka kykeni estämään bolshevikkien etenemisen. Hitlerin puolueen ohjelma lupasi lisäksi taloudellista hyvinvointia, Versaillesin "häpeärauhan" kumoamista ja vetosi antisemitistisiin arvoihin jotka olivat Saksassa ja koko Keski-Euroopassa yleisiä.
Hitlerin puolueen saatua enemmistön Saksassa hän muutti maan nopeasti ja raa´asti yksinvallaksi. Hän ryhtyi toteuttamaan "Mein Kampf"-teoksessaan hahmottelemaansa ohjelmaa.
Hitler menestyi ulkopolitiikassaan. Reininmaan teollisuusalue palautettiin ranskalaismiehityksestä Saksalle, Itävalta liitettiin Saksaan, epäilemättä vapaaehtoisesti, Tshekkoslovakia vallattiin kahdessa vaiheessa sudeettisaksalaisten kohtaloa muodollisena syynä käyttäen. "Puolan käytävän" kysymys aloitti sitten II maailmansotana tunnetun sodan.
Puuttumatta tämän sodan historiaan sen enempää todettakoon, että Iso-Britannia noudatti tässäkin koeteltua metodiaan, eli sai propagandallaan USA:n mukaan eurooppalaiseen sotaan vastoin kansan ehdottoman enemmistön tahtoa.
USA:n valtava teollinen kapasiteetti ja bolshevikki-Venäjän mistään ihmisuhreista piittaamaton sodankäynti ratkaisivat sodan "liittoutuneille". Eurooppa jaettiin kahtia ja Keski-Eurooppa luovutettiin Venäjälle.
Sekasorto Euroopassa kesti 1900-luvun loppupuolelle asti. Vasta silloin Venäjän "sosialistinen" talous romahti ja Keski-Euroopan valtiot vapautuivat.
Summa summarum: Adolf Hitler ei ollut yksittäinen ilmiö, vaan taitava poliitikko joka näki mitä ajassa liikkui ja hyppäsi aallon harjalle. Toinen maailmansota olisi puhjennut ilman Hitleriäkin. Tosin hänen järjetön rotu- ja miehityspolitiikkansa syvensivät sodan traagisuutta.
Ison Britannian äärimmäinen kyynisyys ja oman edun tavoittelu sekä sen raivokas, yhäkin jatkuva pyrkimys historian tosiasioiden vääristämiseen vaarantavat Euroopan tulevaisuutta edelleen. Winston Churchill:"En pelkää Historian tuomiota. Aion kirjoittaa sen itse."
Mutta sitten kun aikaa on kulunut riittävästi ja historioitsijoiden henkilökohtaiset tunne- ym. siteet käsittelemäänsä aiheeseen katkenneet, I ja II maailmansota tullaan käsittelemään historiankirjoituksessa yhtenä kokonaisuutena. Siihen mennee tosin vielä kauan, mutta totuudella on kiusallinen tapa nousta aikanaan esiin paksunkin valhekerroksen alta.
- Venäjän yhteiskuntarakenteen tuhoutuminen hävityn sodan seurauksena mahdollisti bolshevikkien vallankaappauksen ja sen vaikutukset koko 1900-lukuun.
- Iso-Britannia laajensi sodan totaaliseksi Manner-Euroopassa houkuttelemalla petoksella USA:n mukaan siihen. USA:n sodanjulistuksen aiheutti muodollisesti saksalaisten suorittama aseita kuljettaneen brittiläisen apuristeilijän Lusitanian torpedointi. Lusitania propagoitiin suurelle yleisölle matkustajalaivaksi ja propagoidaan yhä, koska se on ainoa peruste joka oikeuttaa USA:n sotaanliittymisen. USA:n teollinen kapasiteetti nujersi lopulta keisarillisen Saksan ja Versaillesin rauha solmittiin loppuvuodesta 1918.
Kesti useita kuukausia ennenkuin Saksaa kutsuttiin edes mukaan neuvotteluihin ja sille saneltiin raskaat, kostoon perustuvat rauhanehdot. Saksan yhteiskuntarakenne romahti ja hyperinflaatio käynnistyi. Talouselämän ja koko yhteiskunnan sekasorto oli oivallinen kasvupohja ääriliikkeille. Heikko demokraattinen Weimarin tasavalta kaatui vuonna 1932 itävaltalaisen Adolf Hitlerin "kansallissosialistisen" puolueen saatua vaalivoiton ja valtakunnankanslerin paikan.
Venäjän bolshevistinen hirmuhallinto uhkaili koko maailmaa vallankumouksella ja sen solutustoiminta oli maailmanlaajuista, taitavaa ja voimakasta. Saksassa tilanne koettiin uhkaavaksi ja Hitlerin katsottiin olevan ainoa joka kykeni estämään bolshevikkien etenemisen. Hitlerin puolueen ohjelma lupasi lisäksi taloudellista hyvinvointia, Versaillesin "häpeärauhan" kumoamista ja vetosi antisemitistisiin arvoihin jotka olivat Saksassa ja koko Keski-Euroopassa yleisiä.
Hitlerin puolueen saatua enemmistön Saksassa hän muutti maan nopeasti ja raa´asti yksinvallaksi. Hän ryhtyi toteuttamaan "Mein Kampf"-teoksessaan hahmottelemaansa ohjelmaa.
Hitler menestyi ulkopolitiikassaan. Reininmaan teollisuusalue palautettiin ranskalaismiehityksestä Saksalle, Itävalta liitettiin Saksaan, epäilemättä vapaaehtoisesti, Tshekkoslovakia vallattiin kahdessa vaiheessa sudeettisaksalaisten kohtaloa muodollisena syynä käyttäen. "Puolan käytävän" kysymys aloitti sitten II maailmansotana tunnetun sodan.
Puuttumatta tämän sodan historiaan sen enempää todettakoon, että Iso-Britannia noudatti tässäkin koeteltua metodiaan, eli sai propagandallaan USA:n mukaan eurooppalaiseen sotaan vastoin kansan ehdottoman enemmistön tahtoa.
USA:n valtava teollinen kapasiteetti ja bolshevikki-Venäjän mistään ihmisuhreista piittaamaton sodankäynti ratkaisivat sodan "liittoutuneille". Eurooppa jaettiin kahtia ja Keski-Eurooppa luovutettiin Venäjälle.
Sekasorto Euroopassa kesti 1900-luvun loppupuolelle asti. Vasta silloin Venäjän "sosialistinen" talous romahti ja Keski-Euroopan valtiot vapautuivat.
Summa summarum: Adolf Hitler ei ollut yksittäinen ilmiö, vaan taitava poliitikko joka näki mitä ajassa liikkui ja hyppäsi aallon harjalle. Toinen maailmansota olisi puhjennut ilman Hitleriäkin. Tosin hänen järjetön rotu- ja miehityspolitiikkansa syvensivät sodan traagisuutta.
Ison Britannian äärimmäinen kyynisyys ja oman edun tavoittelu sekä sen raivokas, yhäkin jatkuva pyrkimys historian tosiasioiden vääristämiseen vaarantavat Euroopan tulevaisuutta edelleen. Winston Churchill:"En pelkää Historian tuomiota. Aion kirjoittaa sen itse."
Mutta sitten kun aikaa on kulunut riittävästi ja historioitsijoiden henkilökohtaiset tunne- ym. siteet käsittelemäänsä aiheeseen katkenneet, I ja II maailmansota tullaan käsittelemään historiankirjoituksessa yhtenä kokonaisuutena. Siihen mennee tosin vielä kauan, mutta totuudella on kiusallinen tapa nousta aikanaan esiin paksunkin valhekerroksen alta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.