Haluaisin sieniä pieneen metsäämme. Nykyisellään siellä ei kasva kuin syötäväksi kelpaamattomia lajeja; mm. pulkkosientä, mustarouskua, haarakkaita .Onko mitään keinoa saada uusia lajikkeita metsäämme?
Sieniä metsään?
Nimetön
71024
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ruokasieni, sitä pitää keittää vaan vähän kauemmin. Minä keitän sitä 15 min. ja sen jälkeen kaadan ne siivilään ja siinä huuhtelen. Mustarousku on todella maukas sieni.
ja söimme mustarouskuja lapsena. Nykyisin olen jättänyt ne poimimatta, kun useammassakin sienikirjassa varoitetaan niiden aiheuttavan mutaatioita. Muita rouskuja kyllä käytän edelleenkin.
pulkkosieni on myrkyllinen.
Jos aiot saada uusia lajeja, niin ehkä maan muokkaus olisi paras keino-enemmän nurmea ja vaihtelevuutta maastoon. Ne voisivat olla 'laikkuja' maastossa. Puulajeista kannattaa suosia mäntyä, lehtikuusta, haapaa, tammeakin. Jos oma maa, tarkista mitkä puulajit ja sienet viihtyvät yhdessä. Jos ei, vain maanomistajan luvalla...
Sienten itiöitä on kaikkialla ilmassa joten ne lajit, jotka valikoituvat sinne, johtuvat maastosta.
Tällaista lisäämistä on yritetty saada tieteellisesta aikaan onnistumatta.
Itsepäinen eliö toi sieni. Kirjan mukaan kanttarellit esim. kasvavat koivuisissa matsissä ja kerrotaan, että sellaisessa ja sellaisessa maastossa kasvaa rouskuja, haaparouskut siellä, karvarouskut täällä, haperot vaativat sellaisen ja sellaisen maaston jne, mutta vaikka kuinka selitän keskisuomalaisen kesämökkini metsikössä sienien perskeille, että sopisi nyt itiöidä tähän, kun on niin sopiva paikka justiinsa sinunlaisellesi sienelle, niin arvaa vaan.
Sanovat, että hautaamalla sanomalehtiä puolen metrin syvyyteen muutaman sentin kerroksena on mahdollista saada korvasieni parin vuoden kuluttua. Kokeiltu on. En vain enää muista, missä ne sanomalehdet ovat haudattuna. Sieniä ei ole näkynyt.
Kyllä pulkkosieni leviää nurmikkoon ihan villisti, mutta vaikka siinä olisi kanttarellillekin hyvää tilaa, niin ei ensimmäistäkään! Pulkkosieni on kylläkin vaarallinen sieni, samoin samettijalka, jota myös näkyy pihanurmikoilla siellä täällä.
Mustarousku on aika jännä, kun siitä nyt on tehty vaarallinen. Muuttaa kuulemma perimää, vai mitä ihmettä se olikaan! Siitäköhän johtuu, että me suomalaiset olemme tällaisia kuin olemme, sillä mustarouskua on syöty ruuaksi aina. Hyvä ja maukas suolasienenä. Vielä parikymmentä vuotta sitten se oli eräs parhaita ruokasieniämme.
Syön niitä salaa edelleenkin!
totta-esim. tatit esiintyvät yhdessä puiden kanssa-lehtikuusentatti kumppanina vain lehtikuusi, mannäynherkkutatti-mänty,
totta-esim. tatit esiintyvät yhdessä puiden kanssa-lehtikuusentatti kumppanina vain lehtikuusi, mannäynherkkutatti-mänty, haavanpunikkitatti-haapa, haaparousku-koivu ja kuusi, koivunpunikkitatti-koivu jne.
Sienten itiöitä on tosiaan kaikkialla ja on sattuman kauppaa-myös maasto ja puulajit vaikuttavat-mitä sinne ilmestyy.
Ks. vaikka sivut.koti.soon.fi/kytoh/sieniopas/frameset.htm.
Sitähän vois kokeilla esim kanttrellit viihtyy paikoilla missä on muurahaispesiä ja maatuvaa koivupuuta. Voisit vaikka viedä koivupurua ja risua (haketta) metsään jossa on murkkupesä lähellä ja sitten siirtää päälle maata mikä on otettu paikasta missä jo kasvaa kanttrellejä. Jos vaikka saisit kasvurihmastoa mukaan. Olen myös huomannut että mökillä on kanttrellejä tullut sinne mihin olen heittänyt perkuujätteet. Itiöemien eli siis sienien ilmaantumiseen voi kyllä mennä kolmekkin vuotta.