Pääministeri ei pärjännyt itsekään yliopistolla 5 vuodessa, vaan opiskeluun menivät vaivaiset 12 vuotta, jotta tutkinto tulisi ulos!
Samoin Leena Luhtanen: 10 vuotta, opetusministeri: 12 vuotta, maa- ja metsätalousministeri 8 vuotta, työministeri ja Jaakonsaari eivät kykeneet lainkaan älylliseen toimintaan ja eivät saaneetkaan papereita yliopistolta ulos.
SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma sekä muut äänitervot eduskunnasta, kuten Jouni Backman, Eva Biaudet, etc. olivat aika kykenemättömiä opinnoissa ja ei mitään saatu suoritettuksi.
Lähde: viimeinen opiskelijalehti Hesari.
Ovatko he päteviä mitään päättämään? kun eivät itsekään pärjänneet korkeammassa opinahossa.
Samoin Leena Luhtanen: 10 vuotta, opetusministeri: 12 vuotta, maa- ja metsätalousministeri 8 vuotta, työministeri ja Jaakonsaari eivät kykeneet lainkaan älylliseen toimintaan ja eivät saaneetkaan papereita yliopistolta ulos.
SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma sekä muut äänitervot eduskunnasta, kuten Jouni Backman, Eva Biaudet, etc. olivat aika kykenemättömiä opinnoissa ja ei mitään saatu suoritettuksi.
Lähde: viimeinen opiskelijalehti Hesari.
Ovatko he päteviä mitään päättämään? kun eivät itsekään pärjänneet korkeammassa opinahossa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Voivathan he olla päteviä. Eikä kyse ole pärjäämisestäkään, ei opinnoissa eikä työssäänkään.
Yksi juttu kuitenkin hieman häiritsee: monet näistäkin totuudentorvista tuomitsevat opiskelijat laiskoiksi jos eivät valmistu 5-6 vuodessa viimeistään. Työtäkään he eivät hyväksy syyksi hitaampaan opiskelutahtiin, pitäisi vain valmistua nopeammin ettei se mörkö - työvoimapula - vaivaisi. Mikä työvoimapula? Aika harvalla alalla sitä on todellisuudessa. Suuria opiskelijamassoja tuo asia ei paljoa kosketa. Enemmän taitaa olla näitä aloja joille koulutetaan liikaa porukkaa.
kyse tai ei, vittuakos tuollaset nykyajan opiskelijoita sitten patistaa 5 vuoden opiskeluaikaan. Koskas opintorahaa korotetaan ja tulorajat tarkastetaan..? Eläminen meinaan kallistuu ilman tarkistustakin..
opetusta yliopiston puolella!
Viime vuonna tuli ns. JOO-JOO-sopimukset yliopiston välillä. Nyt sitten tänä vuonna rajoitetaan opiskelista laajemmin.
Kun viiden vuoden ohjelma on niin tiukka, kuinka enää onnistuu vaihto ulkomailla?
Ei se tule enää mahdolliseksi!
Avioero ja 260 000 euroa velkaa. Esittää kyllä mitä muiden pitäisi tehdä, muttei pysty itse samaan.
Sinä ne sinne olet valinnut. Äänestä toisin 2007, jos nykyinen meno ei miellytä.
älä tee niinkuin minä teen, vaan niinkuin minä sanon..
Moniko noista opintonsa keskeyttäneistä 'päättäjistä' äänesti opintoajan rajaamisesta pelkästä katkeruudesta? Kun eivät itse pystyneet
suorittamaan opiskelujaan niin nyt sitten kostetaan muille oma epäonnistuminen.
Kaiken maailman vaaleissahan pitäisi ehdokkaan tietojen mukana kertoa myös heidän ammattinsa lisäksi myös keskenjääneet opinnot (esim. fil.yo, tekniikan yo jne). Kyllä se kertoo myös jonkun verran siitä miten ihminen on kykeneväinen viemään asioita loppuun asti.
1) kun pääministeri vielä opiskeli oli elon taajuus matalampi kuin nykyisin
2) pääministeri lienee ollut aktiivinen opiskelupolitiikassa, mikä ei lyhennä valmistumisaikaa.
3) yliopistolla pärjäämiseen (valmistuminen kohtuuajassa) ei vaadita järjen jättiläistä.
Käyttäisittekö logiikkaa, vai syrjäyttääkö katkeruus kautta kateus analytiikan yliopistopalstalla motkottavien päissä?
valtioministeri - mihin niiden tutkinnot jäivät kun yliopistolla valmistumiseen ei tarvita älyä?
He kyllä haluavat kaikkialla esiintyä ja nauttia isoista eduista, mutta miksi eivät sitten kyenneet omalle tutkinota järjestämään, jos he ovat niin päteviä järjestämään koko Suomen kansan elämää?
elämä (politiikka) vei, jonain päivänä voi herätä ja huomata - se hemmetin tutkinto!
Miksi tehdä tutkinnon suorittamisesta "yks iso juttu"? Mitä väliä on sillä onko valmistunut vai ei? Tekeekö se ihmisestä pätevämmän, luotettavamman, organisoidumman, fiksumman, ahkeramman? Jos tutkinnon suorittanut käy vieraissa ja avioliitto on perseelllään - organisoidumpi/luotettavampi kuin..?
Mielestäni: annetaan mahdollisuus - tulokset puhukoon puolestaan. Päättäjistä löytyy koko ihmiskunnan läpileikkaus (demokratia) - paskanpuhujista tyhjänsuorittajien kautta ahkeriin, joskus tutkinnottomiinkin, puurtajiin.
1) Jos elon taajuus olikin pienempi, se koski myös vapaa-aikaa ja muita opiskelun ulkopuolisia viihdykkeitä, jotka seireenilauluillaan houkuttelevat opiskelijoita tenttikirjojen ääreltä. Silloin ei ehkä ollut myöskään opintotukia, joten luulisi senkin pistäneen Vanhaseen vauhtia.
2) Ei nykyinenkään opintoputki salli opiskelijapolitikointia tai muita perusteltuja syitä (kuin kai äitiysloma) opintojen venymiselle.
3) Tämä kohta puhuu nopeamman valmistumisen puolesta, ei sitä vastaan.
En ymmärrä logiikkaasi.
1) Laitoksellani vanhan polven tutkijat järjestään kuluttivat kandin opintoihinsa 10 vuotta. Ja väikkäriin toisen mokoman. Jos sen edes tekivät. Monet ovat vasta nyt sen vääntäneet painostuksesta elon taajuuden lisääntymisen myötä. Kultaisella 70-80 -luvulla oli valmistumattomallekin reippaasti töitä yliopistolla, ei ollut niin kiire projektitöiden kanssa (Sundqvistin politiikka). Oli enemmän aikaa nauttia pitkistä lounaista (tunteeko nyky-yliopistopolvi käsitteen pitkä lounas?)
2) En sitä väittänytkään. Ennen salli.
3) Tällä ei ole oikeastaan mitään tekemistä valmistumisen nopeuden kanssa.