Yksinäisyys ja Ulkonäkö

Riippuu kuule vähän ihmisestä että onko joku habaa nosteleva pelle vaiko habaton. Erona tähän vielä että kauniit naiset saavat peräänsä usein habaa nostelevia mulkkuja :)

Itse sanoisin että olen keskivertoa paremmannäköinen, kenties jopa komea. Lisäksi olen pitkä sekä minulla on urheilullinen kroppa. Käytän myös mielestäni siistejä ja jopa muodikkaita vaatteita. Silti voisin sanoa olevani melko yksinäinen.

Olen kohta 18v täyttävä poika, tai mies, en tiedä.
Kun kävelen kadulla niin tuntuu että lähes jokainen about samanikäinen naispuolinen ihminen katsoo minua . Omasta mielestäni olen suht koht hyvännäköinen. Joku luokkalainen on joskus sanonut että minusta voisi tulla malli, mutta siihen en kyllä usko. Olen kuitenkin ollut todella ujo varsinkin hieman nuorempana ja en ole oikein tutustunut keheenkään. Nyt minulla ei ole yhtäkään hyvää ystävää, enkä ole koskaan seurustellut.

En pysty sanomaan itse itseäni kauniiksi, vaikka monet muut niin ovat tehneetkin. Mutta ihan puolueettomasti arvioiden, en minä mitenkään erityisen pahannäköinen ole. Käsitys yksinäisen ihmisen prototyypistä vain taitaa olla se "ruma ja lihava". Mutta, kyllä meitä "kauniitakin" yksinäisiä on.
Olen siis 17- vuotias nuori nainen.

Mitäköhän sinunkin ajatusmaailmassasi liikkuu? Voin sanoa olevani ihan hyvännäköinen nainen, sen on minulle vastakkaisen sukupuolen edustajat sanoneet ja en häpeä itsekään peilikuvaani (jos nyt on pakko se tässä sanoa) ja silti olen todella yksinäinen...

Luulenphan, että asia on niin päin, että hyvännäköiset, syvästi tuntevat, herkät ja AIDOT ihmiset ovat harvassa...

stereotypia. Olen itse ainakin ollut nätti, niin ovat sanoneet. Mutta en tiedä olenko enää, liian monta yksinäistä valvottua yötä...

Ehkä olette liian vaativia ja siksi yksin.

tyttäreni on suht yksinäinen. onpa myös hieman ujohko, ei ylpeä vaikka ulkonäkönsä puolesta voisi niin olla. olen kyllä ajatellut ettei ainakaan tuo vastakkainen sukupuoli uskalla lähestyä, ulkonäöltään liian täydellistä ihmistä.vaikka sisältä tämä ihminen saattaisi ola täyttä kultaa. pelkäävät kai tulevansa torjutuksi, jos eivät koe ulkonäöllisesti olevansa toisen tasolla.

Eipä sillä ulkonäöllä ole paljon merkitystä, jos itsetunto on niin heikko, ettei pysty solmimaan ihmissuhteita. Olen monta kertaa saanut kuulla naisilta ulkonäöstäni pelkkää positiivista, mutta koska ihmissuhdetaitoni ovat mitä ovat, voisin yhtähyvin kulkea säkki päässä.

Kyllä mulle nätti, mukava nainen kelpaisi ystäväksi ja myös enemmäksi. Se vaan että kelpuuttaako sellainen minut..hmmm?

Mikä ettei. Kyllä ystäväksi kelpaa kaikennäköiset ja kokoiset ihmiset.

Minut on todella monesti kehuttu " herranjumala kuinka komea olet " jne...
Sosiaaliset taidotkaan eivät ole mikään ongelma.
Heikko itsetunto tekee tehtävänsä, olen entinen koulukiusattu, vaikka ei ole edes mitään syytä miksi ?
Olin varmaankin liian mukava ja fiksu muille ihmisille.

Olen ihan kohtuullisen hyvännäköinen ja silti yksinäinen. Oon kuullut tutulta, että eräs toinen jopa on kateellinen mulle. Ja se on jotenkin syy, ettei mun kanssa voi olla. Olen niin yksinäinen. En itse katso ulkonäön mukaan kenen kaveri olen. Musta tuntuu, että juuri hyvännäköisiä ja muutenkin kunnollisia syrjitään, kun niille ollaan kateellisia.

Eihän kaunis ulkonäkö takaa kavereita ja seurustelukumppaneita,mutta kyllähän se auttaa tuossa viimeisessä.

Olen saanut monesti kuulla kuinka kaunis olen, mutta minkäs teet kun on niin helvetin ujo ja hiljainen ettei niitä kavereita ole tarpeeksi...suhteetkin jääneet lyhyiksi, koska olen niin sisäänpäin suuntautunut...