miten suhtaudutte vammaisiin?

storm

miten suhtaudutte vammaisiin, esim. pyörätuolissa istuvaan? onko kellään 'kontaktia' vammaiseen henkilöön? vaikuttaako kavereidesi mielipide paljon omaan mielipiteeseesi vammaisesta?

82

5361

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tietää

      Itse suhtaudun vammaisiin hyvin. En syrji heitä,en kiusaa enkä muutakaan,mikä aiheuttaisi heille pahan mielen. Autan vammaisia jo työni puolesta,sillä olen koulunkäyntiavustaja. Olen miettinyt jopa lähihoitajaksi opiskelua. Vaikka vammaiset tarvitsevat apua kaikessa,niin heitä ei saa syrjiä,koska se on väärin. Se vaan on niin,että vammaisia syntyy tähän terveiden maailmaan,joka pitää hyväksyä. Sitä paitsi vammaisia on monen tasoisia ihmisiä. Kaikki eivät tarvitse apua joka asiassa. On hyvätasoisia,huonotasoisia ja siltä väliltä olevia vammaisia. Tuon lisäksi vamman aste ratkaisee avun tarpeen. Jotkut heistä asuvatkin laitoksessa,mutta suurin osa kuitenkin asuu kotona,jossa joko vanhemmat,muu perheenjäsen tai sijaisperhe hoitaa vammaista ihmistä. Toiset taas on palvelutaloissa jne. Koittakaa hyvät ihmiset hyväksyä vammaisetkin tähän maailmaan,koska heistä ei pääse eroon. Sori jos olen liian myönteinen asiaa kohtaan,mutta kun minä tykkään auttaa ihmisiä muutenkin eri tilanteissa,niin sen takia hyväksyn vammaisetkin. Ei niissä ole mitään pelättävää.

    • Normaali

      Olen normaali vammaista kohtaan ja puolustan tarvittaessa, sano kaverit sitten ihan mitä tahansa. Ja jokaisella kun on oma mielipiteensä, niin kavereiden mielipiteet ei siihen vaikuta. Minä haluan auttaa sellaista, joka itse on kokenut kovaa ja elää elämsäänsä vaikeammin. On se ajateltava siltä kannalta, että jos itse tulisi joskus vammaiseksi esim. onnettomuudessa, niin sitten ei haukuttaisi tai oltais auttamatta.

      T. Auttavainen

    • puer86

      Onhan ne vammaisetkin ihmisiä. Tietysti vammaisuus on vähän laaja käsite. Jotkut vammaisethan pystyvät ihan normaaliin elämään pienin rajoittein. Sitten on tietysti niitä jotka ovat täysin muiden armoilla... Sitten erona on sekin että onko syntymästään vammainen vaiko vammautunut.
      Kohtelen kyllä kaikkia kuin ketä tahansa muuta ihmistä. Eiväthän he mitään vammalleen mahda.
      Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos tiedetään ennen syntymää että lapsen vamma on sitä laatua, ettei tämä kykene ollenkaan itsenäiseen elämään tai kärsisi suuresti vammastaan, niin ei pitäisi antaa syntyä. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen elämään, eikä se toteudu siinä tapauksessa.

    • tyttöpuolinenihmisolento

      mielestäni vammaiset ovat ihan normaaleja ihmisiä, kyllä heilläkin on tunteet ja tarpeet ihan samalla lailla kuin meilläkin. ja muuten hatata, mietin vain, että kun ihminen vanhenee, tai vaikka saa palovammoja niin että hän on ruma, niin pitäisikö hänet silloin tappaa?

    • tyttöpuolinenihmisolento

      mielestäni vammaiset ovat ihan normaaleja ihmisiä, kyllä heilläkin on tunteet ja tarpeet ihan samalla lailla kuin meilläkin. ja muuten hatata, mietin vain, että kun ihminen vanhenee, tai vaikka saa palovammoja niin että hän on ruma, niin pitäisikö hänet silloin tappaa?

      • hatata

        Millainen ihminen oikein olet? Ei tietenkään rumia pitäisi tappaa. Mikäli ihminen saa palovammoja tai on muuten ruma, hän menee plastiikkakirurgille.
        Ruma ei tarkoita sitä, ettei pysty arkisiin askariin ja että jonkun täytyy koko ajan auttaa kaikessa.


      • hatata kirjoitti:

        Millainen ihminen oikein olet? Ei tietenkään rumia pitäisi tappaa. Mikäli ihminen saa palovammoja tai on muuten ruma, hän menee plastiikkakirurgille.
        Ruma ei tarkoita sitä, ettei pysty arkisiin askariin ja että jonkun täytyy koko ajan auttaa kaikessa.

        "Mikäli ihminen saa palovammoja tai on muuten ruma, hän menee plastiikkakirurgille."

        Olipa rinnastus. Hatata menee nyt peilin eteen ihailemaan kauneuttaan:)

        "Kuka äiti haluaa vammaisen lapsen?"

        Tuskin kukaan alunperin haluaa, mutta moni äiti päätyy synnyttämään lapsen riskistä huolimatta.

        "Vammaisia kiusataan...he eivät ole yleensä onnellisia..he ovat usein tyhmiä. Tyhmällä tarkoitan ...on ihan juntti muuten."

        Taidat itsekin olla vammainen, tekstistäsi päätellen diagnosoin sinut ASENNEVAMMAISEKSI.

        "Lisäksi vammaiset ovat rumia...Väittääkö joku, että vammaiset eivät ole rumia? Jos väittää, väitöksen tekijä taitaa olla siinä tapauksessa jotenkin pervo koska hän pitää vammaisten ulkonäköä seksuaalisesti kiihottavana."

        Seksuaalisesti kiihoittunut pervo täällä, hei! Taidan olla jotenkin vammainen, kun en ole vielä tavannut rumaa ihmistä.

        "Pointtini on se, ettei vammaisten pitäisi antaa syntyä."

        Paas kertoen, kuinka tämä KÄYTÄNNÖSSÄ toteutetaan?


      • hatata
        marella kirjoitti:

        "Mikäli ihminen saa palovammoja tai on muuten ruma, hän menee plastiikkakirurgille."

        Olipa rinnastus. Hatata menee nyt peilin eteen ihailemaan kauneuttaan:)

        "Kuka äiti haluaa vammaisen lapsen?"

        Tuskin kukaan alunperin haluaa, mutta moni äiti päätyy synnyttämään lapsen riskistä huolimatta.

        "Vammaisia kiusataan...he eivät ole yleensä onnellisia..he ovat usein tyhmiä. Tyhmällä tarkoitan ...on ihan juntti muuten."

        Taidat itsekin olla vammainen, tekstistäsi päätellen diagnosoin sinut ASENNEVAMMAISEKSI.

        "Lisäksi vammaiset ovat rumia...Väittääkö joku, että vammaiset eivät ole rumia? Jos väittää, väitöksen tekijä taitaa olla siinä tapauksessa jotenkin pervo koska hän pitää vammaisten ulkonäköä seksuaalisesti kiihottavana."

        Seksuaalisesti kiihoittunut pervo täällä, hei! Taidan olla jotenkin vammainen, kun en ole vielä tavannut rumaa ihmistä.

        "Pointtini on se, ettei vammaisten pitäisi antaa syntyä."

        Paas kertoen, kuinka tämä KÄYTÄNNÖSSÄ toteutetaan?

        Minkätakia poimit kirjoituksestani vain pätkiä, etkä kokonaisuuksia? Tuolla tavalla vääristät tarkoittamaani asiaa. Minusta tuo on jo kieroilua, jolla koetat saada minut hämilleni ja pyörtämään puheeni. Koetko tämän keskustelun jonkinlaisena kilpailuna, jonka sinun on pakko voittaa?

        "Olipa rinnastus. Hatata menee nyt peilin eteen ihailemaan kauneuttaan:)"

        Mitä yrität sanoa? Jos ihminen on ruma tai saanut palovammoja ja haluaa olla kaunis, hän menee plastiikkakirurgille ja sillä siisti.

        "Taidat itsekin olla vammainen, tekstistäsi päätellen diagnosoin sinut ASENNEVAMMAISEKSI."

        Yrität nyt loukata minua suoraan tuolla tekstillä. Et vain kyennyt vastaamaan järkevästi, joten päätit aukoa päätäsi.
        Asenteeni vammaisia kohtaan saattaa erota muista.
        Olen tosin mielestäni perustellut pyydettäessä esittämäni väitökset.

        "Seksuaalisesti kiihoittunut pervo täällä, hei! Taidan olla jotenkin vammainen, kun en ole vielä tavannut rumaa ihmistä."

        Missä muka sanoin kiihottuvani vammaisista? Mielestäni vammaiset ovat rumia, eivät kiihottavia.
        Saatat olla kädetön näkövammainen, koska et ole tavannut rumaa ihmistä.

        "Paas kertoen, kuinka tämä KÄYTÄNNÖSSÄ toteutetaan?"

        Mikäli sikiollä todetaan olevan vamma, tehtäisiin abortti. Jos äiti ei halua tai vammaa ei todeta, mutta vauva syntyy kuitenkin vammaisena, asialle ei voida enää mitään.


      • Anonyymi
        hatata kirjoitti:

        Millainen ihminen oikein olet? Ei tietenkään rumia pitäisi tappaa. Mikäli ihminen saa palovammoja tai on muuten ruma, hän menee plastiikkakirurgille.
        Ruma ei tarkoita sitä, ettei pysty arkisiin askariin ja että jonkun täytyy koko ajan auttaa kaikessa.

        Mites Stephen Hawkey?? Vammainen, mutta viisas. Olisiko hänet pitänyt tappaa ennen syntymäänsä, kun vammautui elämänsä vaiheessa? Hän oli viisas mies ja jopa viisasmpi vammaisena, kun sinä ylimielisenä vammaisten haukkujana.


    • PikkuEnkeli

      Ne jotka suhtautuu vammaisiin tuolla tavoin negatiivisesti, niin eikö teillä koskaan tule mieleen, että ajatella jos itse olisitte vammaisen ihmisen asemassa? Ja kuvitelkaa, teitä haukuttaisiin, pilkattaisiin, käytettäisiin hyväksi henkisesti jne. Elämä ei ole näillä ihmisillä helppoa. Kavereiden mielipiteet EIVÄT vaikuta mielipiteeseeni. Ellei ne ole positiivisia. Olkaa kaikki terveet ihmiset onnellisia siitä, että olette terveitä. Ei koskaan kannata olla älyleuhka tai itserakas, sillä silloin saattaa ykskaks sattua joku onnettomuus. Noteeratkaa.

      Sincerely yours, PikkuEnkeli

    • outolintu

      minusta kaiken laiset ihmiset ovat mukavia,en kommaa enempää....

      • "vammaisen" sisar

        En ymmärrä miksi sanotte että vammainen ei voi elää onnellista elämää. Ne on tottunut pienestä asti siihen ja voi jopa olla että ne on onnellisempia kuin ns. normaalit ihmiset. Olen elänyt ikäni vammaisen veljeni kanssa, häntä joutuu hyysäämään. Mutta se ei haittaa. Miten muka voi estää vammaisen syntymisen? Kertokaa. Miksi vammaisia ei saisi olla. Ne on osa tätä elämää, koettakaa jo tajuta se! Niista voi olla paljonkin hyötyä yhteiskunnalle, mutta sitä ei kaikki voi käsittä. Vammaisetkin osaavat tehdä töitä. Veljenikin on työkeskuksessa, vaikka hänellä on aivovamma, ei osaa puhua eikä tehdä paljon muutakaan, mutta työt siltä sujuvat. Ei tarvitse olla ns. terve tekeäkseen töitä! Ja jos joskus näen että vammaisia halveksitaan tai muuten kiusataan, siitä voi tulla sanomista. Olen joutunut sanomaan siitä ennenkin, mutta hyvin on tähän mennessä mennyt oppi perille ja kiusaaminen ja halveksuminen on jäänyt siihen!


      • ....................
        "vammaisen" sisar kirjoitti:

        En ymmärrä miksi sanotte että vammainen ei voi elää onnellista elämää. Ne on tottunut pienestä asti siihen ja voi jopa olla että ne on onnellisempia kuin ns. normaalit ihmiset. Olen elänyt ikäni vammaisen veljeni kanssa, häntä joutuu hyysäämään. Mutta se ei haittaa. Miten muka voi estää vammaisen syntymisen? Kertokaa. Miksi vammaisia ei saisi olla. Ne on osa tätä elämää, koettakaa jo tajuta se! Niista voi olla paljonkin hyötyä yhteiskunnalle, mutta sitä ei kaikki voi käsittä. Vammaisetkin osaavat tehdä töitä. Veljenikin on työkeskuksessa, vaikka hänellä on aivovamma, ei osaa puhua eikä tehdä paljon muutakaan, mutta työt siltä sujuvat. Ei tarvitse olla ns. terve tekeäkseen töitä! Ja jos joskus näen että vammaisia halveksitaan tai muuten kiusataan, siitä voi tulla sanomista. Olen joutunut sanomaan siitä ennenkin, mutta hyvin on tähän mennessä mennyt oppi perille ja kiusaaminen ja halveksuminen on jäänyt siihen!

        Jos on aivoiltaan terve mutta esim. jalat eivät toimi on ihminen tällöin vain fyysisesti vammautunut mutta pystyy kuitenkin tekemään esim. tietokonetyötä. Tällaiset ihmiset ovat mielestäni kuitenkin normaaleja pikkuvioista huolimatta. Jos on taas syntymästään asti istunut lastenrattaissa ja aivotoiminta on vastasyntyneen lapsen tasolla niin sellaiset ovat kuten hatata sanoi turha taakka ja rahanmenetys yhteiskunnalle ja olisi parempi että tällaisten syntymä pyrittäisiin estämään kaikilla mahdollisilla keinoilla. En ymmärrä äitien negatiivista asennetta aborttiin. Ainahan sitä voi uuden lapsen hommata ja toivoa että tällä kertaa tulisi normaali. Helppoahan sitä raskaalla olevalla naisella on kun saa laiskotella koko ajan ja ei se 9kk nyt niin pitkä aika voi olla.


      • ihminen vain minäkin
        .................... kirjoitti:

        Jos on aivoiltaan terve mutta esim. jalat eivät toimi on ihminen tällöin vain fyysisesti vammautunut mutta pystyy kuitenkin tekemään esim. tietokonetyötä. Tällaiset ihmiset ovat mielestäni kuitenkin normaaleja pikkuvioista huolimatta. Jos on taas syntymästään asti istunut lastenrattaissa ja aivotoiminta on vastasyntyneen lapsen tasolla niin sellaiset ovat kuten hatata sanoi turha taakka ja rahanmenetys yhteiskunnalle ja olisi parempi että tällaisten syntymä pyrittäisiin estämään kaikilla mahdollisilla keinoilla. En ymmärrä äitien negatiivista asennetta aborttiin. Ainahan sitä voi uuden lapsen hommata ja toivoa että tällä kertaa tulisi normaali. Helppoahan sitä raskaalla olevalla naisella on kun saa laiskotella koko ajan ja ei se 9kk nyt niin pitkä aika voi olla.

        Et ymmärrä äitien negatiivista asennetta abortteihin. No siinä tapauksessa minä voin kertoa sinulle muutamista ihmisyyden peruselementeistä: rakkaus. Et varmaankaan ole itse äiti tai ymmärtäisit kuinka tunteettomalta tuollainen puhe kuullostaa. Side äidin ja lapsen välillä alkaa kasvamaan jo ennen kuin lapsi näkee päivänvalon.
        Tietenkin olen kanssasi samaa mieltä että vaikeasti vammaisen lapsen äiti voisi harkita aborttia vaihtoehtona, jos lapsen elämän laatu on kyseenalaisena. Yksi asia jota en kuitenkaan oikein ymmärrä ja jonka voisit varmaankin selventää minulle: miksi pidät vammaisia niin tarpeettomana laskuna yhteiskunnalle? Ajatteletko kenties asiaa puhtaasti loogisesta näkökulmasta ottamatta huomioon sitä, kuinka hekin ovat eläviä ja tuntevia olentoja, joita joku rakastaa.
        Niin, rakastaa. Vai oletko kenties sitä mieltä, että rakkaus on tarkoitettu vain normaaleille ihmisille kuten sinä itse? Et varmaankaan ole noin tunteeton ihminen kun tekstisi antaa ymmärtää, mutta sain tekstistäsi sellaisen käsityksen, että lapsia voi vain "hommata" joskus kun siltä tuntuu niin saa kaiken maailman avustuksia ja kaiken päälle töistä lomaa. Suosittelen ettet puhuisi noin halventavaan sävyyn äitiydestä, raskaana olemisesta ja vammaisista kun et näy ymmärtävän asiasta kuin fyysisen puolen.


      • hatata
        ihminen vain minäkin kirjoitti:

        Et ymmärrä äitien negatiivista asennetta abortteihin. No siinä tapauksessa minä voin kertoa sinulle muutamista ihmisyyden peruselementeistä: rakkaus. Et varmaankaan ole itse äiti tai ymmärtäisit kuinka tunteettomalta tuollainen puhe kuullostaa. Side äidin ja lapsen välillä alkaa kasvamaan jo ennen kuin lapsi näkee päivänvalon.
        Tietenkin olen kanssasi samaa mieltä että vaikeasti vammaisen lapsen äiti voisi harkita aborttia vaihtoehtona, jos lapsen elämän laatu on kyseenalaisena. Yksi asia jota en kuitenkaan oikein ymmärrä ja jonka voisit varmaankin selventää minulle: miksi pidät vammaisia niin tarpeettomana laskuna yhteiskunnalle? Ajatteletko kenties asiaa puhtaasti loogisesta näkökulmasta ottamatta huomioon sitä, kuinka hekin ovat eläviä ja tuntevia olentoja, joita joku rakastaa.
        Niin, rakastaa. Vai oletko kenties sitä mieltä, että rakkaus on tarkoitettu vain normaaleille ihmisille kuten sinä itse? Et varmaankaan ole noin tunteeton ihminen kun tekstisi antaa ymmärtää, mutta sain tekstistäsi sellaisen käsityksen, että lapsia voi vain "hommata" joskus kun siltä tuntuu niin saa kaiken maailman avustuksia ja kaiken päälle töistä lomaa. Suosittelen ettet puhuisi noin halventavaan sävyyn äitiydestä, raskaana olemisesta ja vammaisista kun et näy ymmärtävän asiasta kuin fyysisen puolen.

        Yhteiskuntamme ei perustu rakkauteen, vaan kuriin ja järjestykseen. Rakkautta saa olla ihmisten välillä ihan vapaasti, mutta se, kuten muutikin tunteet eivät sovi yhteen tärkeiden päätösten kanssa. Kun kyseessä on yhteiskunnan hyvinvointi, ei siinä aleta ajattelemaan jonkun yhden tai kymmenen ihmisen sydänsuruja.
        Jokaisella terveellä on paikka yhteiskunnassa: Nuoret opiskelevat tuleviin ammatteihin, työikäiset tekevät töitä, vanhat ovat lunastaneet eläkkeensä työllä ja nauttivat siitä lopun ikäänsä. Vaikeasti vammaisilla taas ei ole sijaa yhteiskunnassa. He eivät kykene mihinkään työhön ja jos kykenevät, on terve ihminen siinä aina parempi ja terveitä työttömiähän piisaa toistaiseksi. Jos vammainen on kerran niin elävä ja tunteva olento, luulisi hänen elävän jatkuvassa syyllisyyden tunteessa tietäen, että hänestä ei ole kellekään hyötyä vaan enemmänkin haittaa.


      • ihminenminäkin
        hatata kirjoitti:

        Yhteiskuntamme ei perustu rakkauteen, vaan kuriin ja järjestykseen. Rakkautta saa olla ihmisten välillä ihan vapaasti, mutta se, kuten muutikin tunteet eivät sovi yhteen tärkeiden päätösten kanssa. Kun kyseessä on yhteiskunnan hyvinvointi, ei siinä aleta ajattelemaan jonkun yhden tai kymmenen ihmisen sydänsuruja.
        Jokaisella terveellä on paikka yhteiskunnassa: Nuoret opiskelevat tuleviin ammatteihin, työikäiset tekevät töitä, vanhat ovat lunastaneet eläkkeensä työllä ja nauttivat siitä lopun ikäänsä. Vaikeasti vammaisilla taas ei ole sijaa yhteiskunnassa. He eivät kykene mihinkään työhön ja jos kykenevät, on terve ihminen siinä aina parempi ja terveitä työttömiähän piisaa toistaiseksi. Jos vammainen on kerran niin elävä ja tunteva olento, luulisi hänen elävän jatkuvassa syyllisyyden tunteessa tietäen, että hänestä ei ole kellekään hyötyä vaan enemmänkin haittaa.

        Niin, valitettavasti yhteiskuntamme EI perustu rakkauteen. Ajatelkaapas kuinka asiat olisivat jos perustuisikin. Olen kanssasi eri mieltä rakkauden yhteensopivuudesta tärkeiden päätösten kanssa. Totta on että miehen ja naisen väliset rakkaussuhteet vain sekoittavat asioita ja saavat sinut sokeaksi kaikelle muulle, mutta minä en olekkaan puhunut sen laatuisesta rakkaudesta vaan rakkaudesta lähimmäistä kohtaan. Sille mitä rakastat, et halua tehdä pahaa. Ajatteleppas jos kaikki päätökset tehtäisiin lähimmäisenrakkauden pohjalta. Eikö silloin haluttaisi tehdä päätökset niin, että kaikilla olisi hyvä olla? Ei vain "normaaleilla" ja hyvän kohtelun "ansainneilla" ihmisillä. Mitäpä vammaiset ovat tehneet ansaitakseen synnynnäisen alennustilansa? Ja mitä heidän syyllisyydentuntoonsa tulee, eikö meidän tehtävänämme olisi sitten parantaa heidän elämäsä laatua tekemällä selväksi heille kuinka syyllisyydentunto on aivan turhaa, koska he eivät ole itse tehneet mitään ansaitakseen kohtalonsa. Yhteiskunta ei ole tehnyt ainakaan minulle mitään niin suurta, että olisin valmis ajattelemaan omaa elämääni pelkästään siltä kannalta kuinka hyödyllinen olen sille. Ja olen varma ettet sinäkään ajattele omaa elämääsi pelkästään yhteiskuntaa hyödyttävänä yksilönä. Miksi siis vammaistenkaan elämiä tulisi ajatella siltä kannalta?


      • hatata
        ihminenminäkin kirjoitti:

        Niin, valitettavasti yhteiskuntamme EI perustu rakkauteen. Ajatelkaapas kuinka asiat olisivat jos perustuisikin. Olen kanssasi eri mieltä rakkauden yhteensopivuudesta tärkeiden päätösten kanssa. Totta on että miehen ja naisen väliset rakkaussuhteet vain sekoittavat asioita ja saavat sinut sokeaksi kaikelle muulle, mutta minä en olekkaan puhunut sen laatuisesta rakkaudesta vaan rakkaudesta lähimmäistä kohtaan. Sille mitä rakastat, et halua tehdä pahaa. Ajatteleppas jos kaikki päätökset tehtäisiin lähimmäisenrakkauden pohjalta. Eikö silloin haluttaisi tehdä päätökset niin, että kaikilla olisi hyvä olla? Ei vain "normaaleilla" ja hyvän kohtelun "ansainneilla" ihmisillä. Mitäpä vammaiset ovat tehneet ansaitakseen synnynnäisen alennustilansa? Ja mitä heidän syyllisyydentuntoonsa tulee, eikö meidän tehtävänämme olisi sitten parantaa heidän elämäsä laatua tekemällä selväksi heille kuinka syyllisyydentunto on aivan turhaa, koska he eivät ole itse tehneet mitään ansaitakseen kohtalonsa. Yhteiskunta ei ole tehnyt ainakaan minulle mitään niin suurta, että olisin valmis ajattelemaan omaa elämääni pelkästään siltä kannalta kuinka hyödyllinen olen sille. Ja olen varma ettet sinäkään ajattele omaa elämääsi pelkästään yhteiskuntaa hyödyttävänä yksilönä. Miksi siis vammaistenkaan elämiä tulisi ajatella siltä kannalta?

        Jos yhteiskuntamme sitten perustuisi lähimmäisrakkauteen, löytyisi kuitenkin niitä, jotka tahtoisivat hyötyä muiden armeilaisuudesta.
        Syrjäyttäisikö lähimmäisrakkaus sitten vapaan kilpailun liikemaailmassa? Työpaikkaan olisi pakko ottaa se, joka tulee ekana hakemaan hommia, eikä sitä, joka olisi työssä tehtävään hommaan pätevin.
        Entäs rikolliset? Miten heitä kohdeltaisiin? "En anna tälle narsistiselle sosiopaatille elinkautista, koska en tahtoisi niin tehtävän minulle"
        Kuriin ja järjestykseen turvautuva yhteiskunta on toimivampi. Kun jokainen tekee sitä, missä on hyvä, eikä sitä mitä haluaa tehdä, palvelujen laatu paranee, samoin ihmisten elinolot. Tästä seuraa ihmisten tyytyväisyys.
        Miten voisimme parantaa vaikeasti vammaisten elinoloja paremmaksi kuin ne nyt ovat? Kaikilla vaikeasti vammaisilla on joku hoitamassa heitä jatkuvasti. Mitä muuta he vielä voivat haluta?
        Vammaiset eivät ole ansainneet alennustilaansa, mutta eivät myöskään ympärivuotista hoitoaan.
        Miksi pitäisi panostaa vaikeasti vammaisten kuntoutukseen ja onnelliseksi tekoon, kun samat rahat voisi käyttää syrjäytyneiden nuorten hoitoon ja koulutukseen. Iloisilla vammaisilla ei tee mitään, paitsi että heidän läheisensä tulevat myös jonkin verran pirteimmiksi. Koulutetut ja terveet nuorukaiset taas ovat huomattava hyöty yhteiskunnalle.
        Älä mieti mitä yhteiskuntasi voi tehdä puolestasi, mieti mitä sinä voit tehdä yhteiskuntasi eteen.
        Minä voisin vaikka kuolla yhteiskuntani puolesta, riippuen tietysti kuolemani tuottamasta hyödystä.
        En nyt väitä, että muiden tulisi omistautua yhteikunnalle koko elämästään, mutta kannattaisi ainakin katsoa, ettei elä kokonaan muiden ansioilla.


      • ihminenminäkin
        hatata kirjoitti:

        Jos yhteiskuntamme sitten perustuisi lähimmäisrakkauteen, löytyisi kuitenkin niitä, jotka tahtoisivat hyötyä muiden armeilaisuudesta.
        Syrjäyttäisikö lähimmäisrakkaus sitten vapaan kilpailun liikemaailmassa? Työpaikkaan olisi pakko ottaa se, joka tulee ekana hakemaan hommia, eikä sitä, joka olisi työssä tehtävään hommaan pätevin.
        Entäs rikolliset? Miten heitä kohdeltaisiin? "En anna tälle narsistiselle sosiopaatille elinkautista, koska en tahtoisi niin tehtävän minulle"
        Kuriin ja järjestykseen turvautuva yhteiskunta on toimivampi. Kun jokainen tekee sitä, missä on hyvä, eikä sitä mitä haluaa tehdä, palvelujen laatu paranee, samoin ihmisten elinolot. Tästä seuraa ihmisten tyytyväisyys.
        Miten voisimme parantaa vaikeasti vammaisten elinoloja paremmaksi kuin ne nyt ovat? Kaikilla vaikeasti vammaisilla on joku hoitamassa heitä jatkuvasti. Mitä muuta he vielä voivat haluta?
        Vammaiset eivät ole ansainneet alennustilaansa, mutta eivät myöskään ympärivuotista hoitoaan.
        Miksi pitäisi panostaa vaikeasti vammaisten kuntoutukseen ja onnelliseksi tekoon, kun samat rahat voisi käyttää syrjäytyneiden nuorten hoitoon ja koulutukseen. Iloisilla vammaisilla ei tee mitään, paitsi että heidän läheisensä tulevat myös jonkin verran pirteimmiksi. Koulutetut ja terveet nuorukaiset taas ovat huomattava hyöty yhteiskunnalle.
        Älä mieti mitä yhteiskuntasi voi tehdä puolestasi, mieti mitä sinä voit tehdä yhteiskuntasi eteen.
        Minä voisin vaikka kuolla yhteiskuntani puolesta, riippuen tietysti kuolemani tuottamasta hyödystä.
        En nyt väitä, että muiden tulisi omistautua yhteikunnalle koko elämästään, mutta kannattaisi ainakin katsoa, ettei elä kokonaan muiden ansioilla.

        aivan, ymmärrän sen kyllä, että yhteiskuntamme ei voisi toimia tällä tavalla, koska kaikki ihmiset ovat luonnostaan itsekkäitä ja omaa etuaan ajattelevia. pointtini oli kuitenkin todistaa kuinka rakkaus, jos sitä osattaisiin oikein käyttää, olisi mitä parhain vaikuttaja tärkeissäkin päätöksissä.
        käsittelet kuitenkin asioita varsin suppeasta näkökulmasta. työpaikkaan tietenkin otettaisiin se paras eikä ensiksi saapunut, koska henkilö haluaa toimia myös yrityksen (tai mihin ikinä työntekijää haetaankin) muiden työntekijöiden parhaaksi, eikä vain sen yhden henkilön, joka työtä hakee. hän varmasti ottaisi myös huomioon sen, kuinka työntekijä olisi onneton työssään koska ei osaisi tehdä sitä niin hyvin kuin tietää muiden hakijoiden pystyneen.
        rikollisista sen verran, että tottakai mielenhäiriöiset ihmiset ,jotka ovat vaaraksi ympäristölleen ja muille ihmisille, tuomittaisiin heidän ansaitsemiinsa rangaistuksiin. se on nimenomaan rakkaus lähimmäistä kohtaan joka näin käskisi tehdä. muutenhan meille olisi yksi ja sama vaikka sarjamurhaajat kulkisivat ympäriinsä, jos emme välittäisi ihmisistä. kuitenkin kaikille pitäisi jättää mahdollisuus parantumiseen ja näinollen kuolemantuomiot olisivat poissa käytöstä.
        jos kaikki ihmiset ajattelisivat ennen toisia kuin itseään, jokainen haluaisi tehdä sitä, mistä tietää olevan toisille ihmisille eniten iloa (ts. jokainen tekisi sitä missä olisi hyvä)
        kysyt että miten voisimme tehdä vaikeasti vammaisten elämää paremmaksi kuin se jo nyt on. totta, että ruumiillisella puolella heillä varmasti on kaikki hyvin, mutta sehän on täällä suomessa melkeimpä itsestäänselvyys kaikille meille muillekkin ihmisille. vammaisia voi kuitenkin auttaa hylkäämällä osoittamasi asenteen heitä kohtaan. miltä sinusta tuntuisi jos sinulle sanottaisiin, että olet hyödytön ja kaikille olisi parempi jos kuolisit pois? vai oletko jo tyystin hylännyt kaikki inhimilliset tunteesi ja omistautunut pelkästään yhteiskunnalle?
        mainitsit myös, että vammaiset eivät ole ansainneet ympärivuotista hoitoaan. miten heillä voisi olla siihen edes mahdollisuus? suomi ei ole mikään köyhä valtio, mitä vammaisista huolenpito on sinulta pois? tuskin kukaan vammaisten takia nälkään kuolee.
        mainitsit myös vammaisten hyödyttömyyden. totta on, että vammaisista ei ole yhteiskunnan kannalta mitään hyötyä, mutta ajattele kuinka vähän sinustakaan loppujen lopuksi on. kun taas mennään henkiselle tasolle, niin vammaiset voivat opettaa meille paljon. pelkästään jaksamalla elää, huolimatta syrjinnästä ja vähättelystä, he näyttävät esimerkkiä uskomattomasta sitkeydesä ja luonteenlujuudesta. minulle ainakin tulee heitä katsellessa ajatus siitä, kuinka kiitollinen saan olla omasta terveydestäni.
        lopuksi vielä kysymys: mitä hyötyä sinulle on elää vain yhteiskunnan etua ajatellen? osaako silloin nauttia elämästä?


      • hatata
        ihminenminäkin kirjoitti:

        aivan, ymmärrän sen kyllä, että yhteiskuntamme ei voisi toimia tällä tavalla, koska kaikki ihmiset ovat luonnostaan itsekkäitä ja omaa etuaan ajattelevia. pointtini oli kuitenkin todistaa kuinka rakkaus, jos sitä osattaisiin oikein käyttää, olisi mitä parhain vaikuttaja tärkeissäkin päätöksissä.
        käsittelet kuitenkin asioita varsin suppeasta näkökulmasta. työpaikkaan tietenkin otettaisiin se paras eikä ensiksi saapunut, koska henkilö haluaa toimia myös yrityksen (tai mihin ikinä työntekijää haetaankin) muiden työntekijöiden parhaaksi, eikä vain sen yhden henkilön, joka työtä hakee. hän varmasti ottaisi myös huomioon sen, kuinka työntekijä olisi onneton työssään koska ei osaisi tehdä sitä niin hyvin kuin tietää muiden hakijoiden pystyneen.
        rikollisista sen verran, että tottakai mielenhäiriöiset ihmiset ,jotka ovat vaaraksi ympäristölleen ja muille ihmisille, tuomittaisiin heidän ansaitsemiinsa rangaistuksiin. se on nimenomaan rakkaus lähimmäistä kohtaan joka näin käskisi tehdä. muutenhan meille olisi yksi ja sama vaikka sarjamurhaajat kulkisivat ympäriinsä, jos emme välittäisi ihmisistä. kuitenkin kaikille pitäisi jättää mahdollisuus parantumiseen ja näinollen kuolemantuomiot olisivat poissa käytöstä.
        jos kaikki ihmiset ajattelisivat ennen toisia kuin itseään, jokainen haluaisi tehdä sitä, mistä tietää olevan toisille ihmisille eniten iloa (ts. jokainen tekisi sitä missä olisi hyvä)
        kysyt että miten voisimme tehdä vaikeasti vammaisten elämää paremmaksi kuin se jo nyt on. totta, että ruumiillisella puolella heillä varmasti on kaikki hyvin, mutta sehän on täällä suomessa melkeimpä itsestäänselvyys kaikille meille muillekkin ihmisille. vammaisia voi kuitenkin auttaa hylkäämällä osoittamasi asenteen heitä kohtaan. miltä sinusta tuntuisi jos sinulle sanottaisiin, että olet hyödytön ja kaikille olisi parempi jos kuolisit pois? vai oletko jo tyystin hylännyt kaikki inhimilliset tunteesi ja omistautunut pelkästään yhteiskunnalle?
        mainitsit myös, että vammaiset eivät ole ansainneet ympärivuotista hoitoaan. miten heillä voisi olla siihen edes mahdollisuus? suomi ei ole mikään köyhä valtio, mitä vammaisista huolenpito on sinulta pois? tuskin kukaan vammaisten takia nälkään kuolee.
        mainitsit myös vammaisten hyödyttömyyden. totta on, että vammaisista ei ole yhteiskunnan kannalta mitään hyötyä, mutta ajattele kuinka vähän sinustakaan loppujen lopuksi on. kun taas mennään henkiselle tasolle, niin vammaiset voivat opettaa meille paljon. pelkästään jaksamalla elää, huolimatta syrjinnästä ja vähättelystä, he näyttävät esimerkkiä uskomattomasta sitkeydesä ja luonteenlujuudesta. minulle ainakin tulee heitä katsellessa ajatus siitä, kuinka kiitollinen saan olla omasta terveydestäni.
        lopuksi vielä kysymys: mitä hyötyä sinulle on elää vain yhteiskunnan etua ajatellen? osaako silloin nauttia elämästä?

        "miltä sinusta tuntuisi jos sinulle sanottaisiin, että olet hyödytön ja kaikille olisi parempi jos kuolisit pois?"

        Riippuu sanojasta. Jos kaikki minut tuntevat ihmiset sanoisivat noin, en alkaisi tietenkään itkemään ja suremaan ylenpalttisesti. Silloinhan vasta hyödytön olisinkin, vaan tekisin asialle jotain. Ottaisin selvää, miksi olen hyödytön ja alkaisin toimia hyödyllisemmin.
        Hyssyttely on turhaa. Parempi vain sanoa niin kuin asiat ovat.

        "vai oletko jo tyystin hylännyt kaikki inhimilliset tunteesi ja omistautunut pelkästään yhteiskunnalle?"

        En ole hylännyt tunteitani. En vain anna niiden vaikuttaa harkintakykyyni. Halveksun sellaisia ihmisiä, jotka antavat helposti tunteilleen vallan itsestään.

        "mainitsit myös, että vammaiset eivät ole ansainneet ympärivuotista hoitoaan. miten heillä voisi olla siihen edes mahdollisuus? suomi ei ole mikään köyhä valtio, mitä vammaisista huolenpito on sinulta pois?"

        Kun asia on nyt niin, ettei vaikeasti vammaisten tarvitse syntyä. Suomi on ehkä vähemmän köyhä valtio, mutta silti on sellaisia asioita, jotka tarvitsevat vielä rahoitusta. Jos meillä ei olisi vammaisia, niin niiden hoitoon kulutettavat rahat voitaisiin sijoittaa johonkin tärkeämpään.
        Minä en ajattele niin itsekkäästi, että miettisin, mitä vammaisten hoito on minulta pois. Se on pois yhteiskunnalta.

        "totta on, että vammaisista ei ole yhteiskunnan kannalta mitään hyötyä, mutta ajattele kuinka vähän sinustakaan loppujen lopuksi on."

        Entäs jos jokainen meistä olisi vammainen. Kuinka hyvin yhteiskunta toimisi silloin?

        "kun taas mennään henkiselle tasolle, niin vammaiset voivat opettaa meille paljon. pelkästään jaksamalla elää, huolimatta syrjinnästä ja vähättelystä, he näyttävät esimerkkiä uskomattomasta sitkeydesä ja luonteenlujuudesta. minulle ainakin tulee heitä katsellessa ajatus siitä, kuinka kiitollinen saan olla omasta terveydestäni."

        Tietysti vammaiset jaksavat elää, koska heidän ei tarvitse tehdä mitään itse, vaan kaikki tarjoillaan heidän eteensä maksutta.

        "lopuksi vielä kysymys: mitä hyötyä sinulle on elää vain yhteiskunnan etua ajatellen? osaako silloin nauttia elämästä?"

        Mitä väliä sillä on kuka olen tai mitä ajattelen?
        Tässä aiheessa puhutaan vammaisista, ei minusta. Vaikka olisin itse umpivammainen, saan kirjoittaa tälle palstalle mitä haluan, kunhan se on palstan sääntöjen mukaista.
        Mutta jos kerran vastaus on niin kovin tärkeä, niin miten vaan. Elän omaa elämääni. Kuitenkin pyrin toimimaan niin, ettei oma toimintani ole muiden toiminnan tiellä. Ei se ole yhteiskunnalle omistautumista, ajattelee vain muiden edun omien henkilökohtaisten tarpeiden edelle tilanteen mukaan. Elikkä sinun ei pidä ohitella jonossa, koska juuri sinulla on kiire.
        Tällaisen ajattelutapa ei estä ihmissuhteiden syntyä ja harrastuksien hankkimista. Muttei ei niistä sen enempää.


      • ihminenminäkin
        hatata kirjoitti:

        "miltä sinusta tuntuisi jos sinulle sanottaisiin, että olet hyödytön ja kaikille olisi parempi jos kuolisit pois?"

        Riippuu sanojasta. Jos kaikki minut tuntevat ihmiset sanoisivat noin, en alkaisi tietenkään itkemään ja suremaan ylenpalttisesti. Silloinhan vasta hyödytön olisinkin, vaan tekisin asialle jotain. Ottaisin selvää, miksi olen hyödytön ja alkaisin toimia hyödyllisemmin.
        Hyssyttely on turhaa. Parempi vain sanoa niin kuin asiat ovat.

        "vai oletko jo tyystin hylännyt kaikki inhimilliset tunteesi ja omistautunut pelkästään yhteiskunnalle?"

        En ole hylännyt tunteitani. En vain anna niiden vaikuttaa harkintakykyyni. Halveksun sellaisia ihmisiä, jotka antavat helposti tunteilleen vallan itsestään.

        "mainitsit myös, että vammaiset eivät ole ansainneet ympärivuotista hoitoaan. miten heillä voisi olla siihen edes mahdollisuus? suomi ei ole mikään köyhä valtio, mitä vammaisista huolenpito on sinulta pois?"

        Kun asia on nyt niin, ettei vaikeasti vammaisten tarvitse syntyä. Suomi on ehkä vähemmän köyhä valtio, mutta silti on sellaisia asioita, jotka tarvitsevat vielä rahoitusta. Jos meillä ei olisi vammaisia, niin niiden hoitoon kulutettavat rahat voitaisiin sijoittaa johonkin tärkeämpään.
        Minä en ajattele niin itsekkäästi, että miettisin, mitä vammaisten hoito on minulta pois. Se on pois yhteiskunnalta.

        "totta on, että vammaisista ei ole yhteiskunnan kannalta mitään hyötyä, mutta ajattele kuinka vähän sinustakaan loppujen lopuksi on."

        Entäs jos jokainen meistä olisi vammainen. Kuinka hyvin yhteiskunta toimisi silloin?

        "kun taas mennään henkiselle tasolle, niin vammaiset voivat opettaa meille paljon. pelkästään jaksamalla elää, huolimatta syrjinnästä ja vähättelystä, he näyttävät esimerkkiä uskomattomasta sitkeydesä ja luonteenlujuudesta. minulle ainakin tulee heitä katsellessa ajatus siitä, kuinka kiitollinen saan olla omasta terveydestäni."

        Tietysti vammaiset jaksavat elää, koska heidän ei tarvitse tehdä mitään itse, vaan kaikki tarjoillaan heidän eteensä maksutta.

        "lopuksi vielä kysymys: mitä hyötyä sinulle on elää vain yhteiskunnan etua ajatellen? osaako silloin nauttia elämästä?"

        Mitä väliä sillä on kuka olen tai mitä ajattelen?
        Tässä aiheessa puhutaan vammaisista, ei minusta. Vaikka olisin itse umpivammainen, saan kirjoittaa tälle palstalle mitä haluan, kunhan se on palstan sääntöjen mukaista.
        Mutta jos kerran vastaus on niin kovin tärkeä, niin miten vaan. Elän omaa elämääni. Kuitenkin pyrin toimimaan niin, ettei oma toimintani ole muiden toiminnan tiellä. Ei se ole yhteiskunnalle omistautumista, ajattelee vain muiden edun omien henkilökohtaisten tarpeiden edelle tilanteen mukaan. Elikkä sinun ei pidä ohitella jonossa, koska juuri sinulla on kiire.
        Tällaisen ajattelutapa ei estä ihmissuhteiden syntyä ja harrastuksien hankkimista. Muttei ei niistä sen enempää.

        muotoilin ehkä kysymykseni huonosti.. tarkoitin kysyä, että miltä sinusta tuntuisi jos sinulle sanottaisiin, että olet täysin hyödytön ja kaikille olisis parempi jos kuolisit poi JA et voisi tehdä asialle mitään? (tarkoitan tällä, että jos olisit samassa asemassa kuin vammaiset)
        jokaisella on tietenkin oikeus elää sellaista elämää kuin haluaa mutta kun sanoit "halveksun sellaisia ihmisiä, jotka antavat helposti tunteilleen vallan itsessään" tuli väkisinkin mieleeni, että jos ei anna tunteilleen valtaa, niin tunnetko sitten oikeasti mitään vai ovatko tunteesi vain tunteiden varjoja? voiko olla esimerkiksi rakastunut vain osittain ja jos voi niin mielestäni elämä menettäisi siinä syvyyttään. en tarkoita tätä kritisoidakseni tai loukatakseni sinua. ihmetelenpä vain näin vierasta ajatusmallia minulle...
        en yhä vieläkään käsitä tapaa jolla puhut yhteiskunnasta kuin se olisi jokin irrallinen, tärkeä asia. yhteiskunta koostuu ihmisistä ja me olemme ihmisiä. kun kerran välität yhteiskunnasta niin miten voit olla huomioimatta niitä palasia (eli ihmisiä) joista se koostuu? mikä olisi mielestäsi tärkeämpi sijoituskohde kuin vammaisten avustus. minä en keksi yhtäkään tahoa joka tarvitsisi sitä rahaa niin kipeästi, että olisi soveliasta vain eliminoida kaikki vammaiset.
        "tottakai vammaiset jaksavat elää, koska heidän ei tarvitse tehdä mitään itse, vaan kaikki tarjoillaan heidän eteensä maksutta" tarkoitatko tällä sanoa, että kun ihmisellä on rahallisesti kaikki hyvin niin hänen elämänsä on täydellistä? jos asia on näin niin miksi suomessa, jossa kaikille on turvattu perustoimeentulo, on niin korkeat itsemurha tilastot? eikö köyhä ihminen voi olla onnellinen?
        en tarkoittanut loukata yksityisyyttäsi, halusin vain yrittää ymmärtää sinun mielipiteitäsi, jotka kuulostavat minulle niin vierailta.


      • hatata
        ihminenminäkin kirjoitti:

        muotoilin ehkä kysymykseni huonosti.. tarkoitin kysyä, että miltä sinusta tuntuisi jos sinulle sanottaisiin, että olet täysin hyödytön ja kaikille olisis parempi jos kuolisit poi JA et voisi tehdä asialle mitään? (tarkoitan tällä, että jos olisit samassa asemassa kuin vammaiset)
        jokaisella on tietenkin oikeus elää sellaista elämää kuin haluaa mutta kun sanoit "halveksun sellaisia ihmisiä, jotka antavat helposti tunteilleen vallan itsessään" tuli väkisinkin mieleeni, että jos ei anna tunteilleen valtaa, niin tunnetko sitten oikeasti mitään vai ovatko tunteesi vain tunteiden varjoja? voiko olla esimerkiksi rakastunut vain osittain ja jos voi niin mielestäni elämä menettäisi siinä syvyyttään. en tarkoita tätä kritisoidakseni tai loukatakseni sinua. ihmetelenpä vain näin vierasta ajatusmallia minulle...
        en yhä vieläkään käsitä tapaa jolla puhut yhteiskunnasta kuin se olisi jokin irrallinen, tärkeä asia. yhteiskunta koostuu ihmisistä ja me olemme ihmisiä. kun kerran välität yhteiskunnasta niin miten voit olla huomioimatta niitä palasia (eli ihmisiä) joista se koostuu? mikä olisi mielestäsi tärkeämpi sijoituskohde kuin vammaisten avustus. minä en keksi yhtäkään tahoa joka tarvitsisi sitä rahaa niin kipeästi, että olisi soveliasta vain eliminoida kaikki vammaiset.
        "tottakai vammaiset jaksavat elää, koska heidän ei tarvitse tehdä mitään itse, vaan kaikki tarjoillaan heidän eteensä maksutta" tarkoitatko tällä sanoa, että kun ihmisellä on rahallisesti kaikki hyvin niin hänen elämänsä on täydellistä? jos asia on näin niin miksi suomessa, jossa kaikille on turvattu perustoimeentulo, on niin korkeat itsemurha tilastot? eikö köyhä ihminen voi olla onnellinen?
        en tarkoittanut loukata yksityisyyttäsi, halusin vain yrittää ymmärtää sinun mielipiteitäsi, jotka kuulostavat minulle niin vierailta.

        "miltä sinusta tuntuisi jos sinulle sanottaisiin, että olet täysin hyödytön ja kaikille olisis parempi jos kuolisit pois JA et voisi tehdä asialle mitään? (tarkoitan tällä, että jos olisit samassa asemassa kuin vammaiset)"

        Jos olisin vihannes tai mieleltäni, että ruumiiltani erittäin vajaa, olisi parempi ettei minua sitten olisi. Eihän se tietenkään hyvältä tuntuisi.

        "jos ei anna tunteilleen valtaa, niin tunnetko sitten oikeasti mitään vai ovatko tunteesi vain tunteiden varjoja? voiko olla esimerkiksi rakastunut vain osittain ja jos voi niin mielestäni elämä menettäisi siinä syvyyttään."

        Tietysti tunnen. Jos ottaa päähän, niin sitten ottaa mutta en ainakaan riko paikkoja talostani tai raivoa muille ihmisille ympärilläni.

        "yhteiskunnasta kuin se olisi jokin irrallinen, tärkeä asia. yhteiskunta koostuu ihmisistä ja me olemme ihmisiä. kun kerran välität yhteiskunnasta niin miten voit olla huomioimatta niitä palasia (eli ihmisiä) joista se koostuu? mikä olisi mielestäsi tärkeämpi sijoituskohde kuin vammaisten avustus. minä en keksi yhtäkään tahoa joka tarvitsisi sitä rahaa niin kipeästi, että olisi soveliasta vain eliminoida kaikki vammaiset."

        Poliisit, lääkärit, koulut, kirjastot, tiehuolto, vedenpuhdistus, sosiaalityöntekijät. Vammaisten hoidosta ei ole mitään hyötyä, kun taas noista mainitsemistani palveluista on kaikista paljon hyötyä.

        "tarkoitatko tällä sanoa, että kun ihmisellä on rahallisesti kaikki hyvin niin hänen elämänsä on täydellistä? jos asia on näin niin miksi suomessa, jossa kaikille on turvattu perustoimeentulo, on niin korkeat itsemurha tilastot? eikö köyhä ihminen voi olla onnellinen?"

        Raha ei pelkästään tuo onnellisuutta. Ihmissuhteet ja harrastukset ovat osa sitä.
        Vaikeasti vammaisten on varmaan aika hankala iskeä heilaa tai pelata jalkapalloa. Sitten voidaan hankkia vammaisten hoitoon erikoistunut henkilö selittämään vammaiselle, että hänet hyväksytään yhteiskuntaan, eikä haittaa että hän on erilainen. Vammainen saattaa olla onnellinen hetken, kunnes hän kuitenkin tajuaa, ettei voi koksaan tulla normaaliksi ihmiseksi ja käydä töissä, harrastaa kivoja juttuja ja viettää aikaa rakastamansa henkilön kanssa. Vai pitäisikö totuutta piilottaa vammaisilta, etteivät he tulisi onnettomiksi?
        Suomessa on korkea itsemurhatilasto ihmisten ongelmien takia. Nämä ongelmat ovat yleensä sosiaalisia ongelmia ja siksi sosiaalityöntekijöiden toimintaa tulisi rahoittaa.
        Vaikka maailmassa on paljon kärsiviä ihmisiä, on meillä Suomalaisillakin omat huolemme. Kun teini menettää maineensa koulussa voi se tuntua vähäiseltä huolelta verrattuna jonkun afrikkalaisen teinin jatkuvaan nälkään. Mutta kuitenkin maineen menettäminen koulussa voi tehdä teinin elämän varsin kurjaksi.
        Pointtini on se, että afrikkalaisilla, vammaisilla ja terveillä suomalaisilla on kaikilla omat huolensa, joiden hoitamatta jättäminen voi tehdä elämän todella kurjaksi, välittämättä siitä millaisia ne ovat verrattuna toisiinsa. Elikkä on turha olla kiitollinen siitä, että synnyimme suomeen emmekä köyhään afrikkaan.
        "Aargh! Taas pinaattikeittoa! Vihaan pinaattikeittoa. Mutta olempahan kiitollinen, että saan jotakin syödäkseni, ihmiset afrikassa eivät saa tätäkään."
        Ei se seikka, että afrikkalaiset saavat ruokaa, muuta pinaattikeittoa hyvänmakuiseksi.


      • ihminenminäkin
        hatata kirjoitti:

        "miltä sinusta tuntuisi jos sinulle sanottaisiin, että olet täysin hyödytön ja kaikille olisis parempi jos kuolisit pois JA et voisi tehdä asialle mitään? (tarkoitan tällä, että jos olisit samassa asemassa kuin vammaiset)"

        Jos olisin vihannes tai mieleltäni, että ruumiiltani erittäin vajaa, olisi parempi ettei minua sitten olisi. Eihän se tietenkään hyvältä tuntuisi.

        "jos ei anna tunteilleen valtaa, niin tunnetko sitten oikeasti mitään vai ovatko tunteesi vain tunteiden varjoja? voiko olla esimerkiksi rakastunut vain osittain ja jos voi niin mielestäni elämä menettäisi siinä syvyyttään."

        Tietysti tunnen. Jos ottaa päähän, niin sitten ottaa mutta en ainakaan riko paikkoja talostani tai raivoa muille ihmisille ympärilläni.

        "yhteiskunnasta kuin se olisi jokin irrallinen, tärkeä asia. yhteiskunta koostuu ihmisistä ja me olemme ihmisiä. kun kerran välität yhteiskunnasta niin miten voit olla huomioimatta niitä palasia (eli ihmisiä) joista se koostuu? mikä olisi mielestäsi tärkeämpi sijoituskohde kuin vammaisten avustus. minä en keksi yhtäkään tahoa joka tarvitsisi sitä rahaa niin kipeästi, että olisi soveliasta vain eliminoida kaikki vammaiset."

        Poliisit, lääkärit, koulut, kirjastot, tiehuolto, vedenpuhdistus, sosiaalityöntekijät. Vammaisten hoidosta ei ole mitään hyötyä, kun taas noista mainitsemistani palveluista on kaikista paljon hyötyä.

        "tarkoitatko tällä sanoa, että kun ihmisellä on rahallisesti kaikki hyvin niin hänen elämänsä on täydellistä? jos asia on näin niin miksi suomessa, jossa kaikille on turvattu perustoimeentulo, on niin korkeat itsemurha tilastot? eikö köyhä ihminen voi olla onnellinen?"

        Raha ei pelkästään tuo onnellisuutta. Ihmissuhteet ja harrastukset ovat osa sitä.
        Vaikeasti vammaisten on varmaan aika hankala iskeä heilaa tai pelata jalkapalloa. Sitten voidaan hankkia vammaisten hoitoon erikoistunut henkilö selittämään vammaiselle, että hänet hyväksytään yhteiskuntaan, eikä haittaa että hän on erilainen. Vammainen saattaa olla onnellinen hetken, kunnes hän kuitenkin tajuaa, ettei voi koksaan tulla normaaliksi ihmiseksi ja käydä töissä, harrastaa kivoja juttuja ja viettää aikaa rakastamansa henkilön kanssa. Vai pitäisikö totuutta piilottaa vammaisilta, etteivät he tulisi onnettomiksi?
        Suomessa on korkea itsemurhatilasto ihmisten ongelmien takia. Nämä ongelmat ovat yleensä sosiaalisia ongelmia ja siksi sosiaalityöntekijöiden toimintaa tulisi rahoittaa.
        Vaikka maailmassa on paljon kärsiviä ihmisiä, on meillä Suomalaisillakin omat huolemme. Kun teini menettää maineensa koulussa voi se tuntua vähäiseltä huolelta verrattuna jonkun afrikkalaisen teinin jatkuvaan nälkään. Mutta kuitenkin maineen menettäminen koulussa voi tehdä teinin elämän varsin kurjaksi.
        Pointtini on se, että afrikkalaisilla, vammaisilla ja terveillä suomalaisilla on kaikilla omat huolensa, joiden hoitamatta jättäminen voi tehdä elämän todella kurjaksi, välittämättä siitä millaisia ne ovat verrattuna toisiinsa. Elikkä on turha olla kiitollinen siitä, että synnyimme suomeen emmekä köyhään afrikkaan.
        "Aargh! Taas pinaattikeittoa! Vihaan pinaattikeittoa. Mutta olempahan kiitollinen, että saan jotakin syödäkseni, ihmiset afrikassa eivät saa tätäkään."
        Ei se seikka, että afrikkalaiset saavat ruokaa, muuta pinaattikeittoa hyvänmakuiseksi.

        myönnät siis itsekkin ettei sinusta olisi mukavaa olla vammaisten asemassa ja kuulla jonkun joka ajattelee kuten sinä nyt todistavan sinulle mitättömyyttäsi. miksi siis aiheutat heille tarpeetonta tuskaa?
        en ymmärrä miten koulut, poliisi yms. tarvitsisivat rahaa enemmän kuin vammaiset? koulutus on meillä aivan loistavalla tolalla samoin kuin poliisien toiminta. eikö jokainen ihmiselämä ole arvokas? vai olemmeko kaikki eriarvoisia sen mukaan kuinka menestyviä/kauniita/rikkaita/älykkäitä olemme?
        tiedoksi vammaisten elämän laadusta, että se voi tosiaankin olla yhtä hyvä kuin meillä normaaleilla ihmisillä.
        miten niin vammaiset eivät voi iskeä heiloja, harrastaa kivoja juttuja tai viettää aikaa rakastamansa henkilön kanssa? tuo kommentti oli mielestäni täysin perusteeton.
        usein se ei ole niinkään itse vammaisuus, joka saa vammaisen onnettomaksi vaan se, että sinunlaisesi ihmiset kohtelevat heitä kuin saastaa.
        huolista ja kiitollisuudesta voin jälleen todeta kuinka ihmisluonne on heikko ja me emme osaa olla kiitollisia siitä mistä pitäisi. emme osaa arvostaa asioita ennenkuin menetämme ne. pinaattikeitto maistuisi varmasti sinustakin ihanalle jos näkisit nälkää. teinistä joka menetti maineensa koulussa ei voi muuta kuin todetta kuinka typerä ja pinnallinen ihminen hän on jos tosiaankin kärsii siitä yhtä paljon kuin afrikkalaiset teinit jatkuvassa ruuan puutteessa. on todellakin olemassa eri asteisia kärsimyksiä, mutta ihmisen itsekkyyden vuoksi emme osaa ajatella omaa pikku kärsimystämme pitemmälle ja tämä saa sen näyttämään vakavammalta kuin se onkaan. joten emmekö siis katselisi vammaisia (ja pinaattikeittoa) suopein silmin tästedes ja ajattelisi kuinka hyvin meidän asiamme ovat.


      • hatata
        ihminenminäkin kirjoitti:

        myönnät siis itsekkin ettei sinusta olisi mukavaa olla vammaisten asemassa ja kuulla jonkun joka ajattelee kuten sinä nyt todistavan sinulle mitättömyyttäsi. miksi siis aiheutat heille tarpeetonta tuskaa?
        en ymmärrä miten koulut, poliisi yms. tarvitsisivat rahaa enemmän kuin vammaiset? koulutus on meillä aivan loistavalla tolalla samoin kuin poliisien toiminta. eikö jokainen ihmiselämä ole arvokas? vai olemmeko kaikki eriarvoisia sen mukaan kuinka menestyviä/kauniita/rikkaita/älykkäitä olemme?
        tiedoksi vammaisten elämän laadusta, että se voi tosiaankin olla yhtä hyvä kuin meillä normaaleilla ihmisillä.
        miten niin vammaiset eivät voi iskeä heiloja, harrastaa kivoja juttuja tai viettää aikaa rakastamansa henkilön kanssa? tuo kommentti oli mielestäni täysin perusteeton.
        usein se ei ole niinkään itse vammaisuus, joka saa vammaisen onnettomaksi vaan se, että sinunlaisesi ihmiset kohtelevat heitä kuin saastaa.
        huolista ja kiitollisuudesta voin jälleen todeta kuinka ihmisluonne on heikko ja me emme osaa olla kiitollisia siitä mistä pitäisi. emme osaa arvostaa asioita ennenkuin menetämme ne. pinaattikeitto maistuisi varmasti sinustakin ihanalle jos näkisit nälkää. teinistä joka menetti maineensa koulussa ei voi muuta kuin todetta kuinka typerä ja pinnallinen ihminen hän on jos tosiaankin kärsii siitä yhtä paljon kuin afrikkalaiset teinit jatkuvassa ruuan puutteessa. on todellakin olemassa eri asteisia kärsimyksiä, mutta ihmisen itsekkyyden vuoksi emme osaa ajatella omaa pikku kärsimystämme pitemmälle ja tämä saa sen näyttämään vakavammalta kuin se onkaan. joten emmekö siis katselisi vammaisia (ja pinaattikeittoa) suopein silmin tästedes ja ajattelisi kuinka hyvin meidän asiamme ovat.

        Totta kai myönnän, että en haluaisi olla vammainen. Minä hyväksyisin sen, että joku toteaa minut hyödyttömäksi, jos olisin vaikeasti vammainen. En ole muistaakseni hakannut tai nimitellyt vammaisia. Olen tuonut julki mielipiteeni ja uskaltanut seisoa sen takana.
        Tarkoitan siis, että en kirjoittanut tähän aiheeseen vain "vammaiset on homoja" ja jättänyt asian sikseen, niin kuin joku angstiteini olisi voinut tehdä.
        Koulukiusaamisesta puhutaan paljon, opettajien epäpätevyydestä on toisinaan juttua, koulurakennusten kunto ja välineistö on paikoin huono.
        Poliiseilla ei ole tarvittavia välineistöjä rikosten nopeaan ratkaisuun. Muistaakseni jotkut DNA testit piti tehdä Englannissa. Vaikka poliisimme onkin hyvin koulutettua ja lahjomatonta, on esimerkiksi huumeiden myynti ja ihmisten kuljetus Suomen kautta voimissaan.
        Jokainen ihmiselämä ei ole arvokas. Onko muka narsistisen sosiopaattipedofiilimurhaajan henki arvokas? Tai vihanneksen? Tai kuuromykkäsokean, joka on halvaantunut päälaesta alaspäin ja menettänyt kaikki raajansa?
        Vammaista riivaavan vamman laatu riippuu siitä, kuinka mukavasti hän voi elää. Jokainen tietysti asettaa tietyt tavoitteet sille, mikä on onnellista elämää.
        Tarkoitin, että vammainen ei voi harrastaa kivoja juttuja ja viettää aikaa beiben kanssa samalla tavalla, kuin terve ihminen ja tämä seikkaa saa heidät lopulta onnettomiksi.
        En kohtele vammaisia huonosti enkä kerro heille aatoksistani. En väitä, että kaikki tämän päivän vammaiset pitäisi tappaa ja jättää hoitamatta, vaan ettei niiden tarvitsisi syntyä.
        Pointtini tuossa kiitollisuusasiassa oli se, että meidän elämämme onnellisuus koostuu pikkuseikoista. Se, että pinaattikeitto on pahaa, on tosiaan pikkuseikka verrattuna afrikkalaisen nuoren nälänhätään. Mutta jos joutuisi syömään joka päivä vihaamansa ruokaa, tulisi siinä pian ankea olo. Jos koulussa kiusataan jatkuvasti, sekään ei ole kivaa. Pitäisikö meidän suomalaisten jättää hoitamatta kaikki ongelmamme ja todeta vain "olemmepahan kiitollisia, että emme ole vammaisia/köyhiä afrikkalaisia"?


      • ihminen minäkin
        hatata kirjoitti:

        Totta kai myönnän, että en haluaisi olla vammainen. Minä hyväksyisin sen, että joku toteaa minut hyödyttömäksi, jos olisin vaikeasti vammainen. En ole muistaakseni hakannut tai nimitellyt vammaisia. Olen tuonut julki mielipiteeni ja uskaltanut seisoa sen takana.
        Tarkoitan siis, että en kirjoittanut tähän aiheeseen vain "vammaiset on homoja" ja jättänyt asian sikseen, niin kuin joku angstiteini olisi voinut tehdä.
        Koulukiusaamisesta puhutaan paljon, opettajien epäpätevyydestä on toisinaan juttua, koulurakennusten kunto ja välineistö on paikoin huono.
        Poliiseilla ei ole tarvittavia välineistöjä rikosten nopeaan ratkaisuun. Muistaakseni jotkut DNA testit piti tehdä Englannissa. Vaikka poliisimme onkin hyvin koulutettua ja lahjomatonta, on esimerkiksi huumeiden myynti ja ihmisten kuljetus Suomen kautta voimissaan.
        Jokainen ihmiselämä ei ole arvokas. Onko muka narsistisen sosiopaattipedofiilimurhaajan henki arvokas? Tai vihanneksen? Tai kuuromykkäsokean, joka on halvaantunut päälaesta alaspäin ja menettänyt kaikki raajansa?
        Vammaista riivaavan vamman laatu riippuu siitä, kuinka mukavasti hän voi elää. Jokainen tietysti asettaa tietyt tavoitteet sille, mikä on onnellista elämää.
        Tarkoitin, että vammainen ei voi harrastaa kivoja juttuja ja viettää aikaa beiben kanssa samalla tavalla, kuin terve ihminen ja tämä seikkaa saa heidät lopulta onnettomiksi.
        En kohtele vammaisia huonosti enkä kerro heille aatoksistani. En väitä, että kaikki tämän päivän vammaiset pitäisi tappaa ja jättää hoitamatta, vaan ettei niiden tarvitsisi syntyä.
        Pointtini tuossa kiitollisuusasiassa oli se, että meidän elämämme onnellisuus koostuu pikkuseikoista. Se, että pinaattikeitto on pahaa, on tosiaan pikkuseikka verrattuna afrikkalaisen nuoren nälänhätään. Mutta jos joutuisi syömään joka päivä vihaamansa ruokaa, tulisi siinä pian ankea olo. Jos koulussa kiusataan jatkuvasti, sekään ei ole kivaa. Pitäisikö meidän suomalaisten jättää hoitamatta kaikki ongelmamme ja todeta vain "olemmepahan kiitollisia, että emme ole vammaisia/köyhiä afrikkalaisia"?

        kanssasi eri mieltä olosta alkaa muodostautua minulle melkeempä harrastus. et kylläkään ole hakannut tai nimitellyt vammaisia vaan olet saanut heidät kuulostamaan hyödyttömiltä taakoilta joita kukaan ei tahdo, ja kaiken lisäksi vielä perustellusti, mikä on vieläkin pahempaa kuin vain randomit asiattomat kommentit jotka ovat prustelujen puutteessa helposti ohitettavia ja ei niin loukkaavia. luuletko ettei kukaan vammainen eksy näille sivuille tai saa jostain taholta kuulla näitä mielipiteitä? samaa mieltä olen siitä, ettei vaikeasti vammaisten lasten tulisi antaa syntyä, jos jo etukäteen tietää heidän elämänsä olevan kärsimystä.
        olen jälleen erimieltä kanssasi jokaisen ihmiselämän arvokkudesta. pedofiilisosiopaattisarjamurhaajakin on ihminen ja kykeneväinen muuttumaan oikealla hoidolla. vammaisten ja kuurojen ja mykkien sairaus ei sitten ole niin helposti parannettavissa. kuitenkin heidän sairautensa kohdistuu lähinnä ruumiiseen ja he ovat siksi paljon mukavampaa seuraa. mistä sinä tiedät mikä saa vammaiset onnettomiksi? itse olen saanut sellaisen käsityksen keskusteltuani vammaisten ihmisten kanssa, että he eivät ole näreissään niinkään siitä, mitä eivät voi tehdä kuten normaalit ihmiset, vaan siitä kuinka ihmiset suhtautuvat heidän erilaisuuteensa. joten periaatteessa vammaisella olisi yhtä hyvät mahdollisuudet onnellisuuteen kuin kellä tahansa ´meistä. jos vain annamme heille sen mahdollisuuden.
        tietenkään meidän ei pitäisi jättää huomiotta ongelmiamme, vaan yrittää hoitaa ne niin hyvin kuin mahdollista. pointtini oli se, että emme masennu täysin jos koulussa syödään viikon pelkästään pinaattikeittoa, tai jos maineemme menee muiden luokkatoverieni silmissä. suhteellisuudentaju on päivän sana.


      • hatata
        ihminen minäkin kirjoitti:

        kanssasi eri mieltä olosta alkaa muodostautua minulle melkeempä harrastus. et kylläkään ole hakannut tai nimitellyt vammaisia vaan olet saanut heidät kuulostamaan hyödyttömiltä taakoilta joita kukaan ei tahdo, ja kaiken lisäksi vielä perustellusti, mikä on vieläkin pahempaa kuin vain randomit asiattomat kommentit jotka ovat prustelujen puutteessa helposti ohitettavia ja ei niin loukkaavia. luuletko ettei kukaan vammainen eksy näille sivuille tai saa jostain taholta kuulla näitä mielipiteitä? samaa mieltä olen siitä, ettei vaikeasti vammaisten lasten tulisi antaa syntyä, jos jo etukäteen tietää heidän elämänsä olevan kärsimystä.
        olen jälleen erimieltä kanssasi jokaisen ihmiselämän arvokkudesta. pedofiilisosiopaattisarjamurhaajakin on ihminen ja kykeneväinen muuttumaan oikealla hoidolla. vammaisten ja kuurojen ja mykkien sairaus ei sitten ole niin helposti parannettavissa. kuitenkin heidän sairautensa kohdistuu lähinnä ruumiiseen ja he ovat siksi paljon mukavampaa seuraa. mistä sinä tiedät mikä saa vammaiset onnettomiksi? itse olen saanut sellaisen käsityksen keskusteltuani vammaisten ihmisten kanssa, että he eivät ole näreissään niinkään siitä, mitä eivät voi tehdä kuten normaalit ihmiset, vaan siitä kuinka ihmiset suhtautuvat heidän erilaisuuteensa. joten periaatteessa vammaisella olisi yhtä hyvät mahdollisuudet onnellisuuteen kuin kellä tahansa ´meistä. jos vain annamme heille sen mahdollisuuden.
        tietenkään meidän ei pitäisi jättää huomiotta ongelmiamme, vaan yrittää hoitaa ne niin hyvin kuin mahdollista. pointtini oli se, että emme masennu täysin jos koulussa syödään viikon pelkästään pinaattikeittoa, tai jos maineemme menee muiden luokkatoverieni silmissä. suhteellisuudentaju on päivän sana.

        Mikäli joku vammainen eksyy näille sivuille ja lukee juttujani, hän saa itse vetää omat johtopäätöksensä kirjoitusteni paikkaansapitävyydestä.
        Jos pedofiilipsykopaattinarsistisarjamurhaajan voi hoitaa (siihen hoitoon voi mennä useita kymmeniä vuosia), niin entäs se aivokuollut vihannes? Onko hän erityisen arvokas? Minusta on tekopyhää nostaa jokainen ihmishenki korvaamattoman arvokkaaksi, välittämättä siitä, millainen ihminen on kyseessä.
        Voisi kuvitella, että vammaiset tulevat onnettomiksi sellaisista asioista, kuin terveetkin ihmiset. Ihmiset tulevat aina suhtautumaan vammaisten erilaisuuteen. Vammaiset eristetään meistä terveistä rakentamalla heille vammaisten parkkipaikkoja ja vessoja, kouluttamalla vammaisten omia lääkäreitä ja hoitajia. Vammaisia ei voida koskaan kohdella samalla tavalla kuin terveitä.
        Vammaiset voivat olla onnellisia, mutta kuinka paljon ja kuinka monen täytyy tehdä työtä sen asian eteen? Ja miten tämä käytännössä tapahtuu?


      • ihminenminäkin
        hatata kirjoitti:

        Mikäli joku vammainen eksyy näille sivuille ja lukee juttujani, hän saa itse vetää omat johtopäätöksensä kirjoitusteni paikkaansapitävyydestä.
        Jos pedofiilipsykopaattinarsistisarjamurhaajan voi hoitaa (siihen hoitoon voi mennä useita kymmeniä vuosia), niin entäs se aivokuollut vihannes? Onko hän erityisen arvokas? Minusta on tekopyhää nostaa jokainen ihmishenki korvaamattoman arvokkaaksi, välittämättä siitä, millainen ihminen on kyseessä.
        Voisi kuvitella, että vammaiset tulevat onnettomiksi sellaisista asioista, kuin terveetkin ihmiset. Ihmiset tulevat aina suhtautumaan vammaisten erilaisuuteen. Vammaiset eristetään meistä terveistä rakentamalla heille vammaisten parkkipaikkoja ja vessoja, kouluttamalla vammaisten omia lääkäreitä ja hoitajia. Vammaisia ei voida koskaan kohdella samalla tavalla kuin terveitä.
        Vammaiset voivat olla onnellisia, mutta kuinka paljon ja kuinka monen täytyy tehdä työtä sen asian eteen? Ja miten tämä käytännössä tapahtuu?

        aivokuollut vihannes... riippuu aivan tapauksesta. jos hänellä ei ole enää mitään mahdollisuutta palata tajuihinsa ja tiedostaa mitään, niin silloin hän on enemmänkin kimpale lihaa, eikä ihminen enää. korostan kuitenkin kuinka jokainen IHMINEN on arvokas. ei ruumis, eikä kimpale lihaa, eikä edes se kuinka hyödyttömiä olemme yhteiskunnalle tee meistä arvottomia.
        minusta on itsekästä arvostella ihmisiä heidän ominaisuuksien mukaan, joihin he itse eivät voi vaikuttaa. totta, että vammaisia ei voida kohdella samalla tavalla kuin terveitä, koska he ovat erilaisia. minusta kuitenkin tämä erillaisuus on enemmänkin rikkaus kuin taakka meidän yhteiskunnassamme.
        miten niin kuinka paljon työtä vammaisten onnellisuus vie? ja miten niin miten se kätännössä tapahtuu? miten kukaan meistä tulee käytännössä onnelliseksi? en ymmärrä kysymystäsi. jos tarkoitit puhua vammaisten ruumiillisesta hyvinvoinnista, niin totta, että he vaativat enemmän ruumiilista työtä kuin normaali ihminen, mutta mitä siitä? vammaisten hoitajat ovat itse valinneet alansa, ja saavat siitä palkkaa. Ja olen varma etteivät vammaisia hoitavat perheenjäsenet tai sukulaiset koe tehtäväänsä työnä. vammaiset ovat jokapäiväinen ja luonnollinen osa tätä maailmaa. ennemminkin kohdistaisin arvosteluni henkilöihin, jotka ovat itse aiheuttaneet alennustilansa, kuten puli-ukot ja muut ihmiset, jotka ovat juoneet aivonsa toimintakyvyytömiksi.


      • hatata
        ihminenminäkin kirjoitti:

        aivokuollut vihannes... riippuu aivan tapauksesta. jos hänellä ei ole enää mitään mahdollisuutta palata tajuihinsa ja tiedostaa mitään, niin silloin hän on enemmänkin kimpale lihaa, eikä ihminen enää. korostan kuitenkin kuinka jokainen IHMINEN on arvokas. ei ruumis, eikä kimpale lihaa, eikä edes se kuinka hyödyttömiä olemme yhteiskunnalle tee meistä arvottomia.
        minusta on itsekästä arvostella ihmisiä heidän ominaisuuksien mukaan, joihin he itse eivät voi vaikuttaa. totta, että vammaisia ei voida kohdella samalla tavalla kuin terveitä, koska he ovat erilaisia. minusta kuitenkin tämä erillaisuus on enemmänkin rikkaus kuin taakka meidän yhteiskunnassamme.
        miten niin kuinka paljon työtä vammaisten onnellisuus vie? ja miten niin miten se kätännössä tapahtuu? miten kukaan meistä tulee käytännössä onnelliseksi? en ymmärrä kysymystäsi. jos tarkoitit puhua vammaisten ruumiillisesta hyvinvoinnista, niin totta, että he vaativat enemmän ruumiilista työtä kuin normaali ihminen, mutta mitä siitä? vammaisten hoitajat ovat itse valinneet alansa, ja saavat siitä palkkaa. Ja olen varma etteivät vammaisia hoitavat perheenjäsenet tai sukulaiset koe tehtäväänsä työnä. vammaiset ovat jokapäiväinen ja luonnollinen osa tätä maailmaa. ennemminkin kohdistaisin arvosteluni henkilöihin, jotka ovat itse aiheuttaneet alennustilansa, kuten puli-ukot ja muut ihmiset, jotka ovat juoneet aivonsa toimintakyvyytömiksi.

        Jos ihminen on arvokas, niin entäs sitten eläimet? Kumpi on arvokkaampi: sukupuuttoon kuoleva eläin vai ihminen? Tai kymmenen sukupuuttoon kuolevaa eläintä vai ihminen?
        Minusta on järkeenkäyvää arvostella ihmistä hänen ominaisuuksiensa mukaan, joihin hän ei voi itse vaikuttaa. Kyllähän työnantaja saa olla ottamatta vammaista töihin, vaikka vammainen olisi kuinka syytön vammoihinsa.
        Rikkaus on jotakin kaunista tai hyödyllistä. Vammaiset eivät ole kumpaakaan.
        Sanoit, että vammaisilla on mahdollisuus onneen, jos me annamme siihen mahdollisuuden. Tämän käsitin niin, että terveiden on tehtävä vammaisten onnen eteen vielä jotakin, mutta mitä? Jokainen meistä tulee käytännössä onnelliseksi keskimäärin hyvistä ihmissuhteista ja kiinnostavista harrastuksista. Myöskin tietty päivärytmi, vapaa-aika ja ruokavalio ovat tärkeitä. Joillekin tietysti riittää paljon vähempi mutta tämä riippuu ihmisestä.
        Jos vammaisia ei olisi, vammaisten hoitajat voisivat hoitaa syrjäytyneitä nuoria, alkoholisteja tai mielisairaita.
        Vaikka vammaisten lasten vanhemmat eivät koe tehtäväänsä työnä, se silti rajoittaa heidän elämäänsä paljon enemmän, kuin terveen lapsen hoito.
        Vammaiset eivät ole luonnollinen osa tätä elämää. Luonnossa vammaiset eläimet kuolevat pois melkein heti syntymänsä jälkeen. Mutaatiot dna:ssa eivät ole luonnollisia.
        Puliukot eivät läheskään aina ole itse niin syyllisiä kuin voisi kuvitella. Kun elämä vaikuttaa menevän totaalisesti päin persettä, sitä tulee kokeilleeksi kaikenlaista äärimmäistä ikävän tunteen poistamiseksi.


      • ihminenminäkin
        hatata kirjoitti:

        Jos ihminen on arvokas, niin entäs sitten eläimet? Kumpi on arvokkaampi: sukupuuttoon kuoleva eläin vai ihminen? Tai kymmenen sukupuuttoon kuolevaa eläintä vai ihminen?
        Minusta on järkeenkäyvää arvostella ihmistä hänen ominaisuuksiensa mukaan, joihin hän ei voi itse vaikuttaa. Kyllähän työnantaja saa olla ottamatta vammaista töihin, vaikka vammainen olisi kuinka syytön vammoihinsa.
        Rikkaus on jotakin kaunista tai hyödyllistä. Vammaiset eivät ole kumpaakaan.
        Sanoit, että vammaisilla on mahdollisuus onneen, jos me annamme siihen mahdollisuuden. Tämän käsitin niin, että terveiden on tehtävä vammaisten onnen eteen vielä jotakin, mutta mitä? Jokainen meistä tulee käytännössä onnelliseksi keskimäärin hyvistä ihmissuhteista ja kiinnostavista harrastuksista. Myöskin tietty päivärytmi, vapaa-aika ja ruokavalio ovat tärkeitä. Joillekin tietysti riittää paljon vähempi mutta tämä riippuu ihmisestä.
        Jos vammaisia ei olisi, vammaisten hoitajat voisivat hoitaa syrjäytyneitä nuoria, alkoholisteja tai mielisairaita.
        Vaikka vammaisten lasten vanhemmat eivät koe tehtäväänsä työnä, se silti rajoittaa heidän elämäänsä paljon enemmän, kuin terveen lapsen hoito.
        Vammaiset eivät ole luonnollinen osa tätä elämää. Luonnossa vammaiset eläimet kuolevat pois melkein heti syntymänsä jälkeen. Mutaatiot dna:ssa eivät ole luonnollisia.
        Puliukot eivät läheskään aina ole itse niin syyllisiä kuin voisi kuvitella. Kun elämä vaikuttaa menevän totaalisesti päin persettä, sitä tulee kokeilleeksi kaikenlaista äärimmäistä ikävän tunteen poistamiseksi.

        Tässä tulemme nyt sellaisiin kysymyksiin kuten: onko ihminen eläin? henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että ei ole. mielestäni ihmishenki on arvokkaampi kuin eläimen. tämän kommentin seurauksena saattavat kymmenet kettutytöt hyökätä kimppuuni, mutta olen valmis perustelemaan kantani näin sattuessa.
        ei työnanatajan tietenkään olisi pakko ottaa työhönsä soveltumatonta vammaista töihin, kuten ei työhönsä soveltumatonta tervettä ihmistäkään. en tarkoita, että meidän olisi kohdeltava vammaisia kuin he olisivat parempia kuin me, vaan samanveroisina. samanlainen ihminen vikoineen ja heikkouksineen siellä sisällä on.
        ihminen voi olla kaunis muutoinkin kuin ulkoisesti. ihminen voi olla empaattinen, sitkeä, epäitsekäs, positiivisesti ajatteleva ja minusta nämä ominaisuudet muun muassa tekevät ihmisestä sisäisesti kauniin.
        terveiden ei tarvitse tehdä vammaisten onnen eteen muuta kuin kohdella heitä tasa-arvoisina ihmisinä.
        mikä tekee syrjäytyneistä nuorista tai alkoholisteista tai mielisairaista vammaisia ihmisiä arvokkaamman?
        puliukoista sen verran, että kuka käski heidän ryhtyä rypemään itsesäälissä sen sijaan, että yrittäisi korjata perseelleen mennyttä elämäänsä? pakottiko joku heidät juomaan enemmän kuin teveys sallii? mielestäni heillä on ollut täysi vapaus valita mitä elämällään tekee.


    • ollaanko eläimiä

      Tuo "taakka yhteiskunnalle" kuulostaa vähän eläimelliseltä. Kyllä eläinten yhteisöissä vammaiset ja heikot jätetäänkin heitteille, että laji selviytyisi. Mutta eiköhän ihmisillä nyt ole vähän eri juttu, eikä darwinistinen "vain parhaat selviävät" -ajattelu taida meillä johtaa oikein mihinkään!

      • hatata

        Antaa kuullostaa eläimelliseltä. Se nyt vain on fakta, ettei vaikeasti vammaisista ole meille mitään hyötyä.
        Normaalista, mutta alkoholisoituneesta, ujosta, heikosta, huumeita käyttävästä ja köyhästä ihmisestä voi aina tulla sosiaalinen ja menestyvä ihminen, joka tekee yhteiskuntaa, että häntä itseään hyödyttävää työtä. Vaikeasti vammaisesta ei koskaan voi tulla tällaista. Jollei sitten kehitellä jotakin hoitomenetelmää, jolla saataisiin vaikeasti vammaiset kuntoon.


      • pirpaliina
        hatata kirjoitti:

        Antaa kuullostaa eläimelliseltä. Se nyt vain on fakta, ettei vaikeasti vammaisista ole meille mitään hyötyä.
        Normaalista, mutta alkoholisoituneesta, ujosta, heikosta, huumeita käyttävästä ja köyhästä ihmisestä voi aina tulla sosiaalinen ja menestyvä ihminen, joka tekee yhteiskuntaa, että häntä itseään hyödyttävää työtä. Vaikeasti vammaisesta ei koskaan voi tulla tällaista. Jollei sitten kehitellä jotakin hoitomenetelmää, jolla saataisiin vaikeasti vammaiset kuntoon.

        Vammaisia täytyy olla, jotta tuollaiset tyypit kuin sinä voisivat tuntea itsensä normaaliksi!
        Mene ja kato peiliin, oletko täydellinen?


      • pirpaliina kirjoitti:

        Vammaisia täytyy olla, jotta tuollaiset tyypit kuin sinä voisivat tuntea itsensä normaaliksi!
        Mene ja kato peiliin, oletko täydellinen?

        "Minkätakia poimit kirjoituksestani vain pätkiä, etkä kokonaisuuksia? Tuolla tavalla vääristät tarkoittamaani asiaa. Minusta tuo on jo kieroilua, jolla koetat saada minut hämilleni ja pyörtämään puheeni. Koetko tämän keskustelun jonkinlaisena kilpailuna, jonka sinun on pakko voittaa?"

        Poimin pääkohdat viestistäsi, turhaa kai on kopioida koko viestiä, senhän jokainen voi halutessaan lukea itse, ja saada oikean käsityksen asiastasi?

        Ensin ajattelin, että tämä ei ole mikään kilpailu, mutta muutin mieleni. Vastaus on kyllä.


      • hatata
        pirpaliina kirjoitti:

        Vammaisia täytyy olla, jotta tuollaiset tyypit kuin sinä voisivat tuntea itsensä normaaliksi!
        Mene ja kato peiliin, oletko täydellinen?

        Olisit yhtä hyvin voinut jättää viestisi kirjoittamatta. Tuo on vain näsäviisasta piikittelyä.


      • hatata
        marella kirjoitti:

        "Minkätakia poimit kirjoituksestani vain pätkiä, etkä kokonaisuuksia? Tuolla tavalla vääristät tarkoittamaani asiaa. Minusta tuo on jo kieroilua, jolla koetat saada minut hämilleni ja pyörtämään puheeni. Koetko tämän keskustelun jonkinlaisena kilpailuna, jonka sinun on pakko voittaa?"

        Poimin pääkohdat viestistäsi, turhaa kai on kopioida koko viestiä, senhän jokainen voi halutessaan lukea itse, ja saada oikean käsityksen asiastasi?

        Ensin ajattelin, että tämä ei ole mikään kilpailu, mutta muutin mieleni. Vastaus on kyllä.

        "Ensin ajattelin, että tämä ei ole mikään kilpailu, mutta muutin mieleni. Vastaus on kyllä."

        Sitten sinun kannattaa jättää väliin tähän keskusteluun vastaaminen. Olisi harmillista jos toistaiseksi laadukas keskustelu muuttuisi turhaksi liekitykseksi, missä itse aihe unohtuisi kokonaan.


    • Mulla on itellä kehitysvammanen serkku ja olen mä yrittäny sen kans pärjätä vaikka onhan se vähä vaikeaa ku sillä on huono kuulo(synnynnäinen vika)
      eli sille pitää viittoa.
      Ei kavereitten mielipiteet yleensä vakuta mun mielipiteeseen.
      Sitten tunnen yhen tytön joka on kehitysvammanen ja se vaikuttaa paljo normaalimmalta kun se mun serkku. vaivautunu olo saattaa olla mutta kyllä koitan puhua tavallisesti sille kuin muillekkin.

    • ...

      On olemassa monenlaisia "vammaisia".
      On
      -liikuntakyvyttömiä/liikuntavammaisia
      -monivammaisia
      -eri tason Downin syndroomaisia
      -autisteja
      -aspergerin syndroomaisia
      -vammautuneita
      -syntymästään asti "vammaisia"
      -aivovammaisia
      -lievästi jälkeenjääneitä
      -sokeita, kuuroja, mykkiä, kuurosokeita jne.
      -keskittymishäiriöisiä (kyllä, tämäkin on pakko kirjoittaa, jos sokeat ja kuurotkin lasketaan!)
      -ns. "vihanneksia", joilla ei ole ollut minkäänlaista aivotoimintaa a) joko syntymästään asti tai b)onnettomuuden takia
      -henkilöitä, joilta puuttuu erilaisia ruumiinosia joko syntymästä asti tai myöhemmin
      ...
      ja paljon, paljon muita. Jokaisella on periaatteessa oikeus elämään. Tällä palstalla on lähinnä keskusteltu "vihanneksista". Kyllä heilläkin on oikeus syntyä, mutta en tiedä, onko järkeä pitää heitä hengissä, jos he tosiaan ovat vain kimpale lihaa -ei raajoja, silmiä, korvia, aivotoimintaa eikä kykyä hengittää itsenäisesti. Samoin onnettomuuden vuoksi aivotoimintansa menettäneet, en tiedä, onko järkeä pitää heitä keinotekoisesti elossa, mutta ei heitä tarvitse tappaa, vaan ennemminkin vain lopettaa keinotekoinen hengissäpitäminen.
      Jokainen elämä on arvokas.

      • ...

        Itsekin olen asiasta samaa mieltä: he ansaitsevat elää, mutta heidän elämänsä ei ole elämisen arvoista.


      • hatata

        "Jokainen elämä on arvokas."

        Onko narsistisen pedofiilimassamurhaajaraiskaajan henki yhtä arvokas, kuin jalomielisen punaisen ristin vapaaehtoistyöntekijän?


      • ....
        hatata kirjoitti:

        "Jokainen elämä on arvokas."

        Onko narsistisen pedofiilimassamurhaajaraiskaajan henki yhtä arvokas, kuin jalomielisen punaisen ristin vapaaehtoistyöntekijän?

        Ei ole yhtä arvokas, mutta on kuitenkin arvokas, koska se voi muuttua (vaikka juuri siksi punaisen ristin vapaaehtoistyöntekijäksi :D)


      • Aspergerin syndroomainen

        Minulla on AS, enkä ole vammainen!


    • Ezy150

      Meijän opettajan vieres istuu yks David Hasselhof ja se ei häiritse ellei sen eteen mee heiluttaa sormee. :/

    • vammanen :(

      Minä olen vammanen... Mulla on skolioosi ja astma... ja vieläpä kauhea migreeni. vihaan itseäni tämän takia... niin, skolioosi on sellainen sairaus, että selkäranka on kierossa :( mutta ei sen takia istta pyörätuolissa, enainakaan minä istu... pystyn liikkumaan niinkuin muutkin ja elänkin melkein normaalia elämää... mutta kuitenkaan en voi hyväksyä itseäni... mietin usein, mikseivät vanhempani voineet tehdä aborttia ja vastaus olikin jo tuolla ylempänä: aborttia vastustavat vain herkistelijät ja uskovaiset. omat vanhempani on aika uskonnollisia ja muutenkin.. ei uskovaisia, mutta uskonnollisia :( niin ja minulla epäillään myös diabetestä ja jos se on positiivien aion päättää päiväni. En halua elää vammasena enää... Mutta oon eläny jo kohta 15 vuotta...

      • hatata

        Eikös skolioosia voi hoitaa tukemalla selkärankaa, leikkauksella tai kuntoutuksella?
        Muuten kuullostaa aika ikävältä sun juttus. Ei sun kannata kuitenkan itseään vihata jonkun skolioosin, migreenin, tai astman takia. Tietysti ne rajoittaa elämää, mutta sun kannattaisi hankkia joku siisti harrastus, mistä voi olla ylpeä. Kun löytää itselleen sopivan harrastuksen, tulee oikeasti hyvä mieli.
        Vittuako menet itseäsi tappamaan diabeteksen vuoksi. Kun pikkusen mietit, niin eiköhän sullekin löydy elämään joku järjestys ja sisältö. Itsemurha on muutenkin ihan tyhmä teko. Mietihän vähän miten sun vanhemmat ja läheiset alkaa suremaan.


      • boiga18

        En väheksy tuntemuksiasi, mutta minullakin on skolioosi ja astma. Mutta tämän lisäksi minulla on koko liuta muitakin vammoja, jotka aiheuttavat jo pieniä esteitä normaaliin elämään. Kävelyni on horjuvaa, minulla on kuulolaitteet ja kasvojeni lihakset eivät toimi normaalisti ym. Enkä ole päiväkään itsemurhaa harkinnut.
        Minusta sinun vain pitäisi muuttaa tuota asennettasi. Ehkä puhuisit jonkun kanssa? Voisit ilmeisesti elää aivan normaalia elämää.


      • pure_venus

        Se olisi TODELLA väärin tehty!


      • Ode

        Hyvä ihminen, ei sulla ole mitään syytä vihata itseäsi! Vaivasi ei suinkaan johdu siitä, että olisit tehnyt jotain väärää. Muista, että olet paljon muutakin kuin sun ongelmat! Sun hyvät ominaisuudet, ehkäpä empatia ja ystävällisyys, merkitsee enemmän kuin ne.

        Mitä jos vanhempasi halusi sut, sillä rakastaa sua arvokkaana lapsenaan? Älä vertaile itseäsi terveempiin ikätovereihin, se vain masentaa. Elät kuitenkin aika normaalia elämää...

        Et kai pidä sisälläsi pahaa oloasi? Se olisi liian rankkaa! Avauduthan siis jollekin mukavalle, vastuuntuntoiselle aikuiselle. Sun vanhemmat kyllä välittää susta!


    • hatata

      Koska viestin hierarkiasta tuli liian syvä, jouduin vastaamaan tällä tavalla.
      Asiaan.
      Biologisessa mielessä ihminen on eläin. Kehittyneiden aivojen aiheuttama ajattelu erottavat ihmisen eliöistä, jotka eivät ajattele. Väitän, että sopivissa olosuhteissa mille tahansa olennolle kehittyy monien sukupolvien myötä mahdollisuus samanlaiseen ajatusmaailmaan kuin ihmisellä. Joten ihminen on vain hyvin pitkälle kehittynyt laji evoluutiossa.
      Vammaisia ei vain voida kohdella samanveroisina kuin meitä. Miten he muka pärjäisivät ilman invavessaa, invataksia, invaparkkipaikkaa ja heille tarkoitettua koulutusta ja hoitoa?
      Mitä väliä sillä sitten on jos vammainen on sisäisesti kaunis? Entäs jos vammainen on ilkeä, itsekäs ja julma?
      Jotkin vammaiset ovat sellaisia, ettei heidän aivonsa toimi samalla lailla kuin meidän, joten heillä ei ole sellaista tunnemaailmaa, millaisen me tiedämme.
      Syrjäytyneet nuoret, alkoholistit ja mielisairaat voidaan hoitaa kuntoon ja laittaa töihin. Siksi he ovat vammaisia tärkeämpiä.
      Puliukkojen käytökselle varmasti löytyy psykologinen selitys. Joskus on vain elämässä sellaisia hetkiä, että mikään ei toimi. Tällaisesta tilanteesta on vaikea päästä yli yksin ja kun apua ei muilta tule, sitä haetaan viinasta. En minä erityisesti näiden puliukkojen puolella ole. Onhan se totta, että pitäisi pystyä ajattelemaan selvästi vaikkeissakin tilanteissa ja äärimmäisen masentavan tunteen vallassa.

      • ihminenminäkin

        Biologisessa mielessä ihminen on eläin, kyllä. eikö meillä kuitenkin ole paljon mikä erottaa meidät eläimestä? kuten moraali ja kyky tuntea empatiaa. se, että ihmiset jättävät käyttämättä näitä ihmisyyden perusominaisuuksia, aiheuttaa että vajoamme eläinten tasolle. elikkäs kun ajattelemme kuin eläimet (vain vahvimmat yksilöt selviytyvät-periaate) se tekee meistä enemmän eläimiä kuin ihmisiä.tulipas sekava selitys, mutta perusidea on kuitenkin, että ihmisinä meidän pitäisi olla kykeneväisiä suvaitsemaan muitakin kuin vahvoja yksilöitä joukossamme. (kuten vammaisia ja mielisairaita)
        jos vammainen on itsekäs ja julma niin häntä voi kohdella kuten muitakin itsekkäitä ihmisiä.
        minulle ei käynyt aivan selväksi mitä tarkoitat "syrjäytyneillä nuorilla"? tarkoitatko työttömiä ja vailla ammattia olevia nuoria? alkoholi tuhoaa aivoja. tämä on tieteellisesti todistettu tosiseikka, samoin kuin ettei kerran tuhoutuneet aivosolut enää kasva takaisin. joten alkoholismi tarpeeksi pitkälle mentyään vastaa jonkinlaista aivovammaa. tosin se on itse aiheutettu. tällaisten alkoholistien kuntoutus tulee pitemmän päälle kalliimmaksi kuin vammaisten hoito. ja he ovat itse aiheuttaneet sen. mielisairaus on asia erikseen, mielisairaat ihmiset eivät voi tilalleen mitään, mutta alkoholiriippuvuus on aina itse aiheutettua, sano mitä sanot.


      • hatata
        ihminenminäkin kirjoitti:

        Biologisessa mielessä ihminen on eläin, kyllä. eikö meillä kuitenkin ole paljon mikä erottaa meidät eläimestä? kuten moraali ja kyky tuntea empatiaa. se, että ihmiset jättävät käyttämättä näitä ihmisyyden perusominaisuuksia, aiheuttaa että vajoamme eläinten tasolle. elikkäs kun ajattelemme kuin eläimet (vain vahvimmat yksilöt selviytyvät-periaate) se tekee meistä enemmän eläimiä kuin ihmisiä.tulipas sekava selitys, mutta perusidea on kuitenkin, että ihmisinä meidän pitäisi olla kykeneväisiä suvaitsemaan muitakin kuin vahvoja yksilöitä joukossamme. (kuten vammaisia ja mielisairaita)
        jos vammainen on itsekäs ja julma niin häntä voi kohdella kuten muitakin itsekkäitä ihmisiä.
        minulle ei käynyt aivan selväksi mitä tarkoitat "syrjäytyneillä nuorilla"? tarkoitatko työttömiä ja vailla ammattia olevia nuoria? alkoholi tuhoaa aivoja. tämä on tieteellisesti todistettu tosiseikka, samoin kuin ettei kerran tuhoutuneet aivosolut enää kasva takaisin. joten alkoholismi tarpeeksi pitkälle mentyään vastaa jonkinlaista aivovammaa. tosin se on itse aiheutettu. tällaisten alkoholistien kuntoutus tulee pitemmän päälle kalliimmaksi kuin vammaisten hoito. ja he ovat itse aiheuttaneet sen. mielisairaus on asia erikseen, mielisairaat ihmiset eivät voi tilalleen mitään, mutta alkoholiriippuvuus on aina itse aiheutettua, sano mitä sanot.

        Ihminen ei ole syntyessään ajatteleva hyväntekijä. Olihan niitä susilapsia. Kaikki on kiinni kasvatuksesta. Ei ihminen erota kolmevuotiaana, mikä on väärin ja mikä ei.
        "vain vahvin selviytyy" on aika ääripäinen ajattelutapa. Työelämässä on hyvä ajatella noin. Ilman reilua kilpailua ei meille yritettäisi tarjota parhaita mahdollisia tuotteita ja palveluita.
        Yhteiskunnassa sen sijaan tulisi ajatella, että vahvoilla on oikeus selviytyä, koska ovat tehneet töitä sen eteen. Minusta yhteiskunta ei vain tarvitse turhia taakkoja kannettaviksi, olivat he kuinka empaattisia hyvänsä. Mukavia ihmisiä löytyy laumoittain terveiden ja työtätekevien joukosta. Yhteiskunnan hyvinvointi taataan työllä, ei kivoja ajattelevilla ihmisillä.
        Meidän oma elämämme ja yhteiskunnan elämä ovat eri asia. Yhteiskunnan elämä on palvelukset, joita se tarjoaa. Palveluksia tuottavat töissä käyvät ihmiset. Yhteiskunnalle työssä käyvä ihminen on yksikkö, ei yksilö, jolla on tunteet ja oma ajatusmaailma. Yhteiskunnan toimia voidaan mitata numeroilla.
        Oma elämämme on meidän harrastuksemme, ajatuksemme ja ihmissuhteemme. Tunteita ja ajatuksia ei mitata numeroin.
        No niin. Pointtini on siis se, että vammaiset alentavat yhteiskunnan voimavaroja. He ovat yksikkö, josta ei ole mitään hyötyä.
        Meidän elämässämme vammaiset ovat sitten ystäviä, tuttuja ja perheenjäseniä. Ja heitä kohdellaan sen mukaan, miten he käyttäytyvät.
        Ei vammaisia edes hyljeksitä sen takia, koska he eivät käy töissä. Heitä syrjitään siksi, koska he ovat ruman näköisiä ja heillä on pakkoliikkeitä.
        Syrjäytyneet nuoret ovat niitä, joiden koulu on mennyt pieleen tupakoinnin, alkoholin tai huumeiden kautta. Tai sitten koulu ei muuten vain luonnistu.
        Aivosoluja tuhoutuu koko ajan, eikä ne vanhat papat ja mammat ole niin kovin tolloja kun miettii miten paljon aivosoluja niillä on tuhoutunut luonnollisesti ja alkoholin myötä.
        Alkoholistin kuntoutusko tulee vammaisten hoitoa kalliimmaksi? Pötyä. Vammaista hoidetaan koko hänen elämänsä ajan, alkoholisti voidaan saada kuntoon jo yhdessä vuodessa tai joissakin kuukausissa.


      • ihminenminäkin
        hatata kirjoitti:

        Ihminen ei ole syntyessään ajatteleva hyväntekijä. Olihan niitä susilapsia. Kaikki on kiinni kasvatuksesta. Ei ihminen erota kolmevuotiaana, mikä on väärin ja mikä ei.
        "vain vahvin selviytyy" on aika ääripäinen ajattelutapa. Työelämässä on hyvä ajatella noin. Ilman reilua kilpailua ei meille yritettäisi tarjota parhaita mahdollisia tuotteita ja palveluita.
        Yhteiskunnassa sen sijaan tulisi ajatella, että vahvoilla on oikeus selviytyä, koska ovat tehneet töitä sen eteen. Minusta yhteiskunta ei vain tarvitse turhia taakkoja kannettaviksi, olivat he kuinka empaattisia hyvänsä. Mukavia ihmisiä löytyy laumoittain terveiden ja työtätekevien joukosta. Yhteiskunnan hyvinvointi taataan työllä, ei kivoja ajattelevilla ihmisillä.
        Meidän oma elämämme ja yhteiskunnan elämä ovat eri asia. Yhteiskunnan elämä on palvelukset, joita se tarjoaa. Palveluksia tuottavat töissä käyvät ihmiset. Yhteiskunnalle työssä käyvä ihminen on yksikkö, ei yksilö, jolla on tunteet ja oma ajatusmaailma. Yhteiskunnan toimia voidaan mitata numeroilla.
        Oma elämämme on meidän harrastuksemme, ajatuksemme ja ihmissuhteemme. Tunteita ja ajatuksia ei mitata numeroin.
        No niin. Pointtini on siis se, että vammaiset alentavat yhteiskunnan voimavaroja. He ovat yksikkö, josta ei ole mitään hyötyä.
        Meidän elämässämme vammaiset ovat sitten ystäviä, tuttuja ja perheenjäseniä. Ja heitä kohdellaan sen mukaan, miten he käyttäytyvät.
        Ei vammaisia edes hyljeksitä sen takia, koska he eivät käy töissä. Heitä syrjitään siksi, koska he ovat ruman näköisiä ja heillä on pakkoliikkeitä.
        Syrjäytyneet nuoret ovat niitä, joiden koulu on mennyt pieleen tupakoinnin, alkoholin tai huumeiden kautta. Tai sitten koulu ei muuten vain luonnistu.
        Aivosoluja tuhoutuu koko ajan, eikä ne vanhat papat ja mammat ole niin kovin tolloja kun miettii miten paljon aivosoluja niillä on tuhoutunut luonnollisesti ja alkoholin myötä.
        Alkoholistin kuntoutusko tulee vammaisten hoitoa kalliimmaksi? Pötyä. Vammaista hoidetaan koko hänen elämänsä ajan, alkoholisti voidaan saada kuntoon jo yhdessä vuodessa tai joissakin kuukausissa.

        yhteiskunnan kannalta ei vammaisista varmaankaan ole mitään hyötyä, mutta kovin vähästä asiasta jota arvostamme elämissämme loppujen lopuksi on. ystävien pitämisestä ei ole hyötyä, ei harrastuksista, ei lemmikeistä... pitäisikö meidän luopua rakkaista asioista vain sen takia, että niistä ei ole yhteiskunnalle hyötyä? luopuisiko kukaan meistä OIKEASTI elämästään jos siitä ei olisi hyötyä yhteiskunnalle? ja kun emme, niin miksi vammaistenkaan pitäisi luopua elämisoikeudestaan? yhteiskunta on MEITÄ varten, me emme ole sitä varten.
        nykyinen yhteiskunta suomessa toteuttaa tasa-arvon periaatteita aika hyvin, se yrittää parhaansa että meillä kaikilla olisi hyvä elämä. ei sen tarkoitus ole kahlita meitä ja olla meidän elämämme sisältö, vaan parantaa elämiemme laatua ja tuoda kaikille yhtäläiset mahdollisuudet.
        miksi ihmisiä syrjitään? koska ihmiset ovat itsekkäitä ja ajattelemattomia olentoja, jotka eivät osaa ajatella muiden kuin itsensä hyvinvointia. minä näen tässä enemmän työsarkaa meille kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämisessä. samalla myös auttaisimme yhteiskuntaa saavuttamaan sen, mihin se pyrkii: ihmisten onnellisuuteen.
        alkoholismi hoidon materialistisesta puolesta taas sen verran, että maassamme on reilusti enemmän alkoholisteja kuin vammaisia, hoito saattaa kestää lyhyemmän aikaa, mutta kun potilaiden määrät ovat niin huikeat, niin eikö vammaisten hoito tule loppujen lopuksi halvemmaksi.


      • hatata
        ihminenminäkin kirjoitti:

        yhteiskunnan kannalta ei vammaisista varmaankaan ole mitään hyötyä, mutta kovin vähästä asiasta jota arvostamme elämissämme loppujen lopuksi on. ystävien pitämisestä ei ole hyötyä, ei harrastuksista, ei lemmikeistä... pitäisikö meidän luopua rakkaista asioista vain sen takia, että niistä ei ole yhteiskunnalle hyötyä? luopuisiko kukaan meistä OIKEASTI elämästään jos siitä ei olisi hyötyä yhteiskunnalle? ja kun emme, niin miksi vammaistenkaan pitäisi luopua elämisoikeudestaan? yhteiskunta on MEITÄ varten, me emme ole sitä varten.
        nykyinen yhteiskunta suomessa toteuttaa tasa-arvon periaatteita aika hyvin, se yrittää parhaansa että meillä kaikilla olisi hyvä elämä. ei sen tarkoitus ole kahlita meitä ja olla meidän elämämme sisältö, vaan parantaa elämiemme laatua ja tuoda kaikille yhtäläiset mahdollisuudet.
        miksi ihmisiä syrjitään? koska ihmiset ovat itsekkäitä ja ajattelemattomia olentoja, jotka eivät osaa ajatella muiden kuin itsensä hyvinvointia. minä näen tässä enemmän työsarkaa meille kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitämisessä. samalla myös auttaisimme yhteiskuntaa saavuttamaan sen, mihin se pyrkii: ihmisten onnellisuuteen.
        alkoholismi hoidon materialistisesta puolesta taas sen verran, että maassamme on reilusti enemmän alkoholisteja kuin vammaisia, hoito saattaa kestää lyhyemmän aikaa, mutta kun potilaiden määrät ovat niin huikeat, niin eikö vammaisten hoito tule loppujen lopuksi halvemmaksi.

        Ystävät, lemmikit ja harrastukset ovat hyödyttömiä yhteiskunnalle, mutta ne tekevät meidät onnellisiksi. En sano tässä että meidän pitäisi luopua sellaisesta, mistä yhteiskunta ei hyödy, vaan sellaisesta mistä sille on haittaa. Harrastuksemme ja ystävämme eivät haittaa yhteiskuntaa, jollei joku sitten harrasta kirkonpolttoa, talojen töhrimistä tai muuta vandalismia.
        Yhteiskunta on meitä varten, mutta me olemme sen luoneet ja meidän toimemme vaikuttavat sen pystyssäpysymiseen.
        Yhteiskunnan tehtävä ei ole tosiaankaan kahlita meitä ja määrätä kaikesta, mutta meidän tulisi pyrkiä olemaan sille hyödyksi ja olla rasittamatta sitä. Tämä on velvollisuutemme. Palkkioksi saamme sosiaaliturvaa kun sitä tarvitsemme, lomaa, palkan työstä ja eläkkeen kun työmme on tehty. Ei tämä velvollisuus ole koko elämämme, vapaa-ajalla voimme tehdä sitten mitä huvittaa. Eikä sitä velvollisuutta ole pakko noudattaa. Velvollisuuden noudattaminen olisi vain suotavaa ja hyvä juttu.
        Ihmisten syrjintään on monia syitä. Osa on ikäviä, mutta joskus syrjinnän takana on vääristynyt ajatus maailman parantamisesta. Eiväthän natsi-saksan juutalaisvihaajatkaan ajatelleet koko ajan vain itseään. Heidän mielessään oli valtion ja yhteiskunnan hyvinvointi, ei henkilökohtainen etu.
        Tummaihoisia syrjitään, koska tumman näkeminen herättää joissakin meistä alitajuisesti negatiivisia tuntemuksia. Tai sitten halutaan taas suojella omaa maata vierailta.
        Yhteiskunnan hyvinvointi on sama asia kuin onnellisuus. Kun kaikille on töitä ja he hoitavat työnsä hyvin, heillä ei ole taloudellisia huolia ja he voivat keskittyä vapaa-ajallaa heitä miellyttäviin harrastuksiin.
        Kaikki alkoholistit eivät halua hoitoon. Eivät he ole haitaksi samalla lailla kuin vammaiset. Jotkin alkoholistit hoitavat työnsä hyvin, mutta ryyppäävät sitten kotona.
        Olen kyllä heikoilla jäillä näiden alkoholistien puollustamisen kannalla. Johtuisikohan siitä, että en halua tehdä koko hommaa. Alkoholismi on tosiaan suuri ongelma, 7/10 väkivaltarikoksista johtuu alkoholista. Alkoholi rikkoo perheitä, autoja ja ikkunoita. Vammaiset eivät kärsi alkoholismista nyt, mutta entäs jos me kaikki olisimme vammaisia? Kyllä meidän joukossamme silloinkin olisi alkoholisteja.
        Joka tapauksessa alkoholisti on yksilönä paljon arvokkaampi kuin vammainen. Alkoholistin voi hoitaa kuntoon, vammaista ei.


    • [Rapa]

      Minä itse olen vammainen, cp-vammainen joka tarkoittaa sitä, ettei mun päässäni ole mitään vikaa. Mulla on myös vammaisia ystäviä ja pidän niitä yhtä lailla ihmisinä, kuin ketä tahansa. Vammaisuukisa on eri tasoisia. Kaikkien pitäisi saada elää. Kuitenkaan en näe mitään hieonoa siinä, että joku lapsi pidetään väkisin elossa, jotta se voisi elää kasvina. Vammaiset lapset ehkeivät aina kaikkeen pysty, mutta jollain tasolla kaikkea voivat tehdä. Kuten moni on sanonut että heitä pitää koko ajan auttaa ei pidä paikkaansa. Itse en tarvitse minkään laista avustusta, ja ne jotka tarvitsevat apua osaavat kyllä nukkuakkin ilman apua.
      Vammaiset eivät ensinkään kaikki ole rumia, kauneus on katsojan silmissa, henkilö joka pitää vammaisia vastenmielisinä pitävät näitä myös rumina. Pyörätuolissa istuvat eivät välttämättä kaikki ole vammaisia, vaan saattaahan näillä olla vaikka onnettomuudesta tullut vamma ja näitä kutsutaan enemmänkin invaliideiksi.
      Kaikki vammaiset eivät ole tyhmiä vaikka oppimisessa olisikin vaikeuksia hekin voivat opiskella, maailmassa on sellaisia ihmisiäkin jotka eivät oikein pysty opiskelemaan, mutteivät ole vammaisia.
      Joku sanoi, että pitäisi jättää synnyttämättä. Se on minusta julmaa, esim minä olen itseni mielestä ihan normaali ihminen ja pidän myös vammaisia ystäviäni mielenkiintoisina ihmisinä. Jos meitä "vammaisia" ei olisi puuttuisi tästä maailmasta suuri palanen. Jos kaikki vammaiset otettaisiin pois, vammaisten vihaajat vihaisivat jotakin toista vähemmistöä...

    • [Rapa]

      itse voin sanoa olevani onnellien niin kuin ovat muutkin kaikilla on vaikeutensa ja ongelmansa.
      Minua on kiusattu. Ja se on vain kiusaajien vika, että jotkut vammaiset eivät ole onnellisia!

    • Anonyymi

      Mä olen lievästi kehitysvammainen ja kiusasin yhtä keskitasoisesti kehitysvammaista miestä siitä että se tykkää enemmän kehitysvammaisista naisista kuin strippareista.

    • Anonyymi

      Vammoja on monenlaisia jonka vuoksi mm. joutuu käyttämään pyörätuolia.
      Itse istuin pyörätuolissa yli kaksi vuotta, loukkaannuin Afganistanissa kranaatinsirpaleista jalkoihin. Tiedän miltä tuntuu olla ja liikkua pyörätuolilla. Nyt kykenen kävelemään jotenkin.

    • Anonyymi

      Itsellä pikkusisko pahasti autisti ei osaa puhua tms suhtaudun vammaisiin hyvin eihän se mikään ongelma minulle ole vähä aina kamut ihmetellyt siskon autismia mutta ei syrji millään tavalla

    • Anonyymi

      Ihan ok suhtaudun ja tunnenkin joitakin kehitysvammaisia.
      Ja miksi dissaisinkaan heitä, heissä on kuitenkin todella mukavia ja herttaisen kivoja ihmisiä ihan siinä, kuten terveissäkin. Ja kun vammoille ei mitään voi, on ne sitten syntymässä saatuja tai vaikka jonkin onnettomuuden seurauksena tullut aivovamma tms.
      JA on jotenkin ärsyttävää, jos joku haukkuu tai halveksii vammaisia heidän vammaisuutensa takia, ainakin/varsinkin jos ei tunne heitä ihmisenä tai muutenkaan. Eli muiden mielipide ei vaikutaa omaan mielipiteeseeni vammaisista.
      Tietty jos vammainen on ilkeä, niin sitten en nyt välitä niinkään olla tekemisissä, mutta siihenkin vaikuttaa justiinsa se ilkeys, ei vammaisuus. Toki esim. aivovamma voi aiheuttaa käytöshäiriöitä/persoonallisuuden muutoksen, mikä tulee ilmi mm. ilkeytenä.

    • Anonyymi

      Kiihdytän kun ylittävät tietä.

      • Anonyymi

        Toki jarrutan ennenkuin kolahtaa.


    • Anonyymi

      Vamamiset osaa itsekin olla ilkeitä. Olen hoitanut vammaisia. He kiroilevat,uhkaavat lyödä ym ja ei voi sanoa etteivät ymmärrä.

    • Anonyymi

      Ovat ilkeitä.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta tosi tosi paljon

      Siksi en pysty sisäistämään sitä, että se ei ole molemminpuolista. Sattuu liikaa. En osaa käsitellä sitä tunnetta, koska
      Ikävä
      51
      3387
    2. Mikä sai sut ihastumaan

      Mitä tapahtui?
      Ikävä
      153
      2035
    3. Kaupan kassalla kannataa olla kylmä käytös

      https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010488540.html "19-vuotias Minja ja 59-vuotias Anne työskentelevät sillä todelli
      Sinkut
      197
      1678
    4. Mitä tehdä asialle?

      Jos laitan deitti-ilmon "40-vuotias nainen etsii seuraa" niin ketään ei kiinnosta (korkeintaan paria runkkaripenaa joill
      Sinkut
      131
      1583
    5. 80
      1135
    6. Hyvää heinäkuuta

      Hyvää huomenta ihanaa. 🦗🌾☔🤗🌻❤️
      Ikävä
      234
      1094
    7. Mitä helvettiä pakolaisille pitäisi tehdä RAJALLA?

      Jos Venäjä työntää rajalle pakolaisia ja tekee Suomelle selväksi että heidän puolelleen ei ole pakolaisilla asiaa - mitä
      Maailman menoa
      266
      996
    8. Ethän syytä itseäsi

      siitä miten asia menivät. Mä en antanut sulle tilaisuutta.
      Ikävä
      122
      926
    9. Olen pahoillani mies

      Olen surullinen puolestasi, ettet saanut kaipaamaasi naista. Yrititkö lopulta edes? Teistä olisi tullut hyvä pari
      Ikävä
      52
      909
    10. Olet mies varmasti peto

      Makkarin puolella. 🤤
      Ikävä
      72
      855
    Aihe