elämä menee taas ihan päin hel******
masentaa ihan helvetist taas ja mikään ei tunnu onnistuvan..juon vaan joka ilta ja isken baarissa miehiä mut en haluu enempää ja joka ilta viiltelen itteeni ja vedän lääkkeitä..en jaksa käydä töissä en jaksa yhtään mitään..oon jo pari kertaa ollukki itsari yrityksen takia sairaalassa mut aina vaan vähän aikaa on menny paremmin mut sitten ne kaikki tulee takaisin....tän pari viikkoo oon vaan itkeny ja en oo noussut sängystä ylös...kaverit on soitellu mut en vaan oo jaksanu vastata...taijan mennä vetäsee parit drinkit ja sitten vaan unilääkettä ja nukkuu ja toivoo vaan et nukkusin ikuiseen uneen...oon vaan niin säälittävä paska joka ei ansaitse elää ja kaikki haluu et kuolen, ei kukaan enää jaksa mua enkä kyl itekkään...ois vaan niin ihanaa kuolla ja olla vihdoinki vapaa
masentaa ihan helvetist taas ja mikään ei tunnu onnistuvan..juon vaan joka ilta ja isken baarissa miehiä mut en haluu enempää ja joka ilta viiltelen itteeni ja vedän lääkkeitä..en jaksa käydä töissä en jaksa yhtään mitään..oon jo pari kertaa ollukki itsari yrityksen takia sairaalassa mut aina vaan vähän aikaa on menny paremmin mut sitten ne kaikki tulee takaisin....tän pari viikkoo oon vaan itkeny ja en oo noussut sängystä ylös...kaverit on soitellu mut en vaan oo jaksanu vastata...taijan mennä vetäsee parit drinkit ja sitten vaan unilääkettä ja nukkuu ja toivoo vaan et nukkusin ikuiseen uneen...oon vaan niin säälittävä paska joka ei ansaitse elää ja kaikki haluu et kuolen, ei kukaan enää jaksa mua enkä kyl itekkään...ois vaan niin ihanaa kuolla ja olla vihdoinki vapaa
Vastaukset 2
Vanhimmat
...mikään ei tunnu miltään, vaikka kaikki onkin ulkoisesti hyvin. Vois hyvinkin jo lähteä täältä pois...
Itse olen TAVATTOMAN väsynyt kulkemaan töissä, niin tavattoman väsynyt, ettei sitä moni usko. Mutta en sittenkään halua tai paremmin uskalla enää edes ajatella, että tekisin itselleni pahaa. Luin tuossa äsken kirjan Vain yksi elämä. Se on Tapio Nousiaisen kirja. Suosittelen lämpimästi lukemaan. Kirja sai ajattelemaan kuinka ainutkertaista ja arvokasta tämä elämä sittenkin on. Tapio Nousiaisen Leipää ja suolaa kasetteja olen joskus kuunnellut. Niitä lausuu Yrjö Jyrinkoski. Niitäkin kannattaisi kuunnella. Niitä taitaa löytyä kirjastosta, en ole kuitenkaan ihan varma.
Lohduttaa, kun on muitakin masentuneita ja väsyneitä. Yritetään jaksaa. Voimia teillekin.