Suomi on yksikielinen maa koska, Suomessa asuu yksikielinen suomen kielinen enemmistö jolla on suomalainen identtiteetti. Samalla Suomessa asuu yksikielinen ruotsin kielinen vähemmistö jolla on suomenruotsalainen identtiteetti. Siis kummallakin kansanosalla on yksi kieli ja yksi identtiteetti.
Muutamat kaksikieliset pääkaupunkiseudun peter nymannit (äiti suomenkielinen) ja marco bjurstömmit (opetellut ruotsin uudestaan vanhempana) ovat vähemmistönä suomenruotsalaisten joukossa.(mm. Bettina S ei ole kaksikielinen vaikka osaa suomea.) Suomessa on arviolta 98% väestöstä yksikielisiä, eli suomi ei ole kaksikielinen vaan yksikielinen maa jossa asuu yksikielisiä ihmisiä. Kaksikielisyys on täysin vierasta suomalaisuudessa.
Yleensä suomen kielinen joutuu ensimmäisen kerran tekemisiin ruotsalaisuuden kanssa vasta koulussa pakkoruotsin muodossa. Se ei ole syy olettaa että suomalaisuuteen kuuluisi ruotsalaisuus, ruotsalaisuus on suomen kieliselle yhtä vieras kuin norjalaisuus tai venäläisyys.
Suomi ei ole kaksikielinen koska Suomessa ei asu kaksikielinen kansa. Alueellisesti Suomi ei ole kaksikielinen koska ruotsinkieliset asuvat omissa reservaateissaan rannikolla, eivätkä ole levittäytyneet kuin pienelle alueelle. Itä-rajalta länteen on n.500 km leveällä kaistaleella ainoastaan yksikielisiä kuntia, suomenkielisiä kuntia, joihin ei ruotsalainen identiteetti ei ole ikinä kuulunut.
Suomen valtio voi olla väliaikaisesti kaksikielinen eikä se ei tee kenestäkään yksityishenkilöstä kaksikielistä. Lait ovat ihmisten asettamia jotenka ne eivät määrittele maatamme, siksi niitä voidaan muuttaa ja pitääkin muuttaa. Tämän maan määrittelee sen asuttama kansa eikä mikään laki. Suomen kansaa on jymäytetty menestyksekkäästi jo kymmeniä vuosia luulemaan että suomalaisuus olisi kaksikielinen.
Tarpeellista kieltä ei tarvitse pakottaa. Pakottaminen alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden. Ruotsinkielen on juuri niin tärkeä Suomelle että kun pakkoruotsi poistuu kouluista, niin ruotsinkieli muuttuu yhdessä yössä täysin tarpeettomaksi kieleksi. Ruotsinkieltä eivät tarvitse kuin pakkoruotsinopettjat.
Suomenkielisenä helsinkiläisenä koen ruotsin ja venäjän yhtä kaukaisina.
Muutamat kaksikieliset pääkaupunkiseudun peter nymannit (äiti suomenkielinen) ja marco bjurstömmit (opetellut ruotsin uudestaan vanhempana) ovat vähemmistönä suomenruotsalaisten joukossa.(mm. Bettina S ei ole kaksikielinen vaikka osaa suomea.) Suomessa on arviolta 98% väestöstä yksikielisiä, eli suomi ei ole kaksikielinen vaan yksikielinen maa jossa asuu yksikielisiä ihmisiä. Kaksikielisyys on täysin vierasta suomalaisuudessa.
Yleensä suomen kielinen joutuu ensimmäisen kerran tekemisiin ruotsalaisuuden kanssa vasta koulussa pakkoruotsin muodossa. Se ei ole syy olettaa että suomalaisuuteen kuuluisi ruotsalaisuus, ruotsalaisuus on suomen kieliselle yhtä vieras kuin norjalaisuus tai venäläisyys.
Suomi ei ole kaksikielinen koska Suomessa ei asu kaksikielinen kansa. Alueellisesti Suomi ei ole kaksikielinen koska ruotsinkieliset asuvat omissa reservaateissaan rannikolla, eivätkä ole levittäytyneet kuin pienelle alueelle. Itä-rajalta länteen on n.500 km leveällä kaistaleella ainoastaan yksikielisiä kuntia, suomenkielisiä kuntia, joihin ei ruotsalainen identiteetti ei ole ikinä kuulunut.
Suomen valtio voi olla väliaikaisesti kaksikielinen eikä se ei tee kenestäkään yksityishenkilöstä kaksikielistä. Lait ovat ihmisten asettamia jotenka ne eivät määrittele maatamme, siksi niitä voidaan muuttaa ja pitääkin muuttaa. Tämän maan määrittelee sen asuttama kansa eikä mikään laki. Suomen kansaa on jymäytetty menestyksekkäästi jo kymmeniä vuosia luulemaan että suomalaisuus olisi kaksikielinen.
Tarpeellista kieltä ei tarvitse pakottaa. Pakottaminen alleviivaa ruotsin tarpeettomuuden. Ruotsinkielen on juuri niin tärkeä Suomelle että kun pakkoruotsi poistuu kouluista, niin ruotsinkieli muuttuu yhdessä yössä täysin tarpeettomaksi kieleksi. Ruotsinkieltä eivät tarvitse kuin pakkoruotsinopettjat.
Suomenkielisenä helsinkiläisenä koen ruotsin ja venäjän yhtä kaukaisina.
Vastaukset 4
Vanhimmat
.....joihin ei ruotsalainen identiteetti ei ole ikinä kuulunut.
On kuulunut. Kuuluu vieläkin.
Poikkea vaikka hautausmaille.
Yritähän kielitaidottomana ottaa selvää vanhoista asiakirjoista.
Sukututkimus ei myöskään onnistu.
Ruotsinkielen taito nyt ja vastaisuudessa on erittäin tärkeää meille suomenkielisille.
Haluamme kuulua muiden pohjoismaiden joukkoon.
Kaikki asiakirjat on saatavilla ja käännettävissä suomeksi. Pohjoismaiset kanssakäymiset toteutetaan siinä muodossa kuin niitä enää on englanniksi eli kielellä, jota koko maailma käyttää ja jota pohjoismaalaiset yleensä osaavat erittäin hyvin.
Ruotsia ei tarvita yhtään missään eikä mihinkään.
Tarpeellisuus on aivan eri asia kuin identiteetti. Tässä tapauksessa tarpeellisuus on suhteellinen koska kaikki eivät ole kiinnostneita hautausmaalla käymisestä ym.
Identiteetti on persoonaan sidottu asia. Kirkonkirja ei ole henkilö joten sillä ei ole identiteettiä, eikä se voi määritellä paikallisten asukkaiden identitettiä. Paikallisten identiteettiin ruotsi ei ole koskaa kuulunut.
Suomenkielisyyden nousu nimenomaan alkoi kirkon avulla koska kirkon sisältä vaadittiin että kirkko puhui paikallisten kieltä. Eihän kansa missään ruotsinkielisessä messussa olisi käynyt.
ja suomenkieliset ovat kuin kärpäsenpaska suurella paperilla.