Täytyy kyllä sanoa kun on tuota Suse 9.3:sta käyttänyt, että Linux ei ihan standardi-kotitoimistokäytössä pärjää MS:n tuotteille. Hirvittävä konffaaminen tuossa on, ja jos koneella on tarkoitus tehdä töitä eikä enimmäkseen opiskella järjestelmänhallintaa man-sivuilta, niin onhan tuo turhan työläs.
Ja mitä Linuxin vakauteen tulee, niin aika helposti tuo Suse 9.3 distro ainakin tuntuu jumiutuvan. Ohjelmien kaatuminen on erittäin yleistä. XP sitävastoin ei juurikaan kaadu, ja softatkin toimivat aivan eri varmuudella kuin Linuxissa.
Linuxin järkevä työkäyttö vaatisi ainakin sen, että tekisi kustomoidun asennuksen, jonka asentaisi imagena eri koneisiin. Normaalille käyttäjälle ei linuxin säätämistä voi jättää (kuten windowsissa), se olisi hirvittävää resurssien tuhlaamista.
No miksi sitten käytän linuxia? Ite olen käyttänyt PC:tä vuodesta -92, ja kersana oli jollain kierolla tavalla hauskaakin konffata dossin käynnistysvalikoita, että sai pelit toimimaan. Samaten modeemien konffaaminen oli dossissa välillä aika haastavaa, ja sitä suurempi oli riemu kun sai johonkin purkkiin yhteyden.
Linuxissa on jotain samaa... irkkaaminen, surffailu, softan etsiminen ja asiaan liittyvien keskusteluiden seuraaminen on helvetin hauskaa, kun taas windows on varsin tylsä "työkalu". On jollain tavalla palkitsevaa asennella kodekkeja ja muuta roskaa aivot killissä, kun palkinnoksi saa jonkun leffan toimimaan (joka olisi windowsissa toiminut ihan heittämällä :) Lisäksi linux on suht. suosittu erilaisissa palvelimissa ja sulautetuissa järjestelmissä, ja tuntuu fiksulta ajatukselta pitää jonkinlainen perustietämys yllä.
Tämmöstä minä pohdiskelin, kiitos ja anteeksi.
Epämuodikas mielipide
60
3746
Vastaukset
- nii
Mitä töitä teet linuxilla?
- nii
Meinaan, että ei minulla ainakaan ole mikään hirveä konffaaminen saada linux pelaamaan tarpeta vastaavaksi. Tosin se riippuu jakelustakin.
Nopeammin linuxin saa konffattua kuin windowsin. Itse asiassa suoraan asennuksen jälkeen linux on paljon valmiimpi.
Sen vuoksi käytänkin nykyään vain linuxia. - Russell
En mitään. Työkoneessani on Win2000, eikä se ole minun valittavissani. Normaalisti käytän työssäni Framemaker SGML, officen kaikkia sovelluksia (-access), paint shop prota ja muutamia muita sovelluksia.
Himassa käytän konetta pelaamiseen, emailiin, surffailuun, leffojen katsomiseen, irkkimiseen ja mihin nyt konetta yleensä voi käyttää. Käyttiksinä on tällä hetkellä XP ja Suse 9.3, joista useammin tulee käytettyä XP:tä, koska:
A) se boottaa nopeammin
B) oheislaitteet toimivat oikein (en ole esim. jaksanut selvittää miten Linuxin saisi tajuamaan x800 näyttistä)
C) pelit toimivat
Asiasta sadanteen, tuo X800 on hyvä esimerkki siitä, mitä tarkoitan Linuxin vaikealla käytöllä. Windowsissa näyttiksen asennus menee niin, että tuplaklikataan ajuripaketti, ja klikataan pari kertaa nextiä. Linuxissa... no, muutami ohjeita olen löytänyt, mutta kovin huteralta vaikuttaa. Russell kirjoitti:
En mitään. Työkoneessani on Win2000, eikä se ole minun valittavissani. Normaalisti käytän työssäni Framemaker SGML, officen kaikkia sovelluksia (-access), paint shop prota ja muutamia muita sovelluksia.
Himassa käytän konetta pelaamiseen, emailiin, surffailuun, leffojen katsomiseen, irkkimiseen ja mihin nyt konetta yleensä voi käyttää. Käyttiksinä on tällä hetkellä XP ja Suse 9.3, joista useammin tulee käytettyä XP:tä, koska:
A) se boottaa nopeammin
B) oheislaitteet toimivat oikein (en ole esim. jaksanut selvittää miten Linuxin saisi tajuamaan x800 näyttistä)
C) pelit toimivat
Asiasta sadanteen, tuo X800 on hyvä esimerkki siitä, mitä tarkoitan Linuxin vaikealla käytöllä. Windowsissa näyttiksen asennus menee niin, että tuplaklikataan ajuripaketti, ja klikataan pari kertaa nextiä. Linuxissa... no, muutami ohjeita olen löytänyt, mutta kovin huteralta vaikuttaa.B) oheislaitteet toimivat oikein (en ole esim. jaksanut selvittää miten Linuxin saisi tajuamaan x800 näyttistä)
Eli valmistajan sivuilla käynti on täysin pois suljettua GNU/Linux:lla, mutta winukalla se on sallittua?
https://support.ati.com/ics/support/default.asp?deptID=894&task=knowledge&folderID=300- nuf
Russell kirjoitti:
En mitään. Työkoneessani on Win2000, eikä se ole minun valittavissani. Normaalisti käytän työssäni Framemaker SGML, officen kaikkia sovelluksia (-access), paint shop prota ja muutamia muita sovelluksia.
Himassa käytän konetta pelaamiseen, emailiin, surffailuun, leffojen katsomiseen, irkkimiseen ja mihin nyt konetta yleensä voi käyttää. Käyttiksinä on tällä hetkellä XP ja Suse 9.3, joista useammin tulee käytettyä XP:tä, koska:
A) se boottaa nopeammin
B) oheislaitteet toimivat oikein (en ole esim. jaksanut selvittää miten Linuxin saisi tajuamaan x800 näyttistä)
C) pelit toimivat
Asiasta sadanteen, tuo X800 on hyvä esimerkki siitä, mitä tarkoitan Linuxin vaikealla käytöllä. Windowsissa näyttiksen asennus menee niin, että tuplaklikataan ajuripaketti, ja klikataan pari kertaa nextiä. Linuxissa... no, muutami ohjeita olen löytänyt, mutta kovin huteralta vaikuttaa.Kaikki noviisit ne täällä aina huutelee, kun on pari kertaa linuxia käyttänyt...
Ensin on asennus turattu tekemällä omia "säätöjä" - mm. valitaan paketit itse ja ja jätetään salasanat tyhjiksi. Sitten tullaan itkemään linuxin vikoja tänne, heh.
Sitten ei osata asentaa ohjelmia jakelun pakettihallinnalla vaan itketään setup.exen perään ja ihmetellään "miten nää tar-paketit asennetaan".
Edes sitä A4 kokoista asennusohjetta ei viitsitä lukea ja ohjelmien hakeminen valikosta ja niihin tutustuminen on ylivoimaista.
Johtopäätöksenä tullaan tänne julistamaan, että linux on huono/keskeneräinen/liian vaikea vaikka ko. henkilön pitäisi juhlia joka päivä sitä että on selvinnyt elämässä hengissä tähän asti.
Windowsia ollaan valmiita opettelemaan ja asennetaan/kautta ylläpidetään mittavia arsenaaleja virustorjunta-, palomuuri-, tiedostosiivous-, spywaretorjunta- ja rekisterinputsausohjelmia. Ja tuolla on palstat täynnä sormi suussa olevia "onnellisia" wintoys-käyttäjiä, vaikka sen piti olla niin helppokäyttöinen...
Se onkin parempi, että moiset pellet vaan eheyttää sitä wintoysiaan ja jättää oikeat käyttöjärjestelmät aikuisille. - Russell
nuf kirjoitti:
Kaikki noviisit ne täällä aina huutelee, kun on pari kertaa linuxia käyttänyt...
Ensin on asennus turattu tekemällä omia "säätöjä" - mm. valitaan paketit itse ja ja jätetään salasanat tyhjiksi. Sitten tullaan itkemään linuxin vikoja tänne, heh.
Sitten ei osata asentaa ohjelmia jakelun pakettihallinnalla vaan itketään setup.exen perään ja ihmetellään "miten nää tar-paketit asennetaan".
Edes sitä A4 kokoista asennusohjetta ei viitsitä lukea ja ohjelmien hakeminen valikosta ja niihin tutustuminen on ylivoimaista.
Johtopäätöksenä tullaan tänne julistamaan, että linux on huono/keskeneräinen/liian vaikea vaikka ko. henkilön pitäisi juhlia joka päivä sitä että on selvinnyt elämässä hengissä tähän asti.
Windowsia ollaan valmiita opettelemaan ja asennetaan/kautta ylläpidetään mittavia arsenaaleja virustorjunta-, palomuuri-, tiedostosiivous-, spywaretorjunta- ja rekisterinputsausohjelmia. Ja tuolla on palstat täynnä sormi suussa olevia "onnellisia" wintoys-käyttäjiä, vaikka sen piti olla niin helppokäyttöinen...
Se onkin parempi, että moiset pellet vaan eheyttää sitä wintoysiaan ja jättää oikeat käyttöjärjestelmät aikuisille.Hauska analyysi, kiitos yrityksestä.
... käytin Linuxia ensimmäisen kerran vuonna -98. - nuf
Russell kirjoitti:
Hauska analyysi, kiitos yrityksestä.
... käytin Linuxia ensimmäisen kerran vuonna -98.Toinen ryhmä naukujista ovat nämä vuodesta miekka ja kivi linuxia "käyttäneet" jotka eivät jostain syystä kuitenkaan ole oppineet mitään siitä.
On se kumma, että vasta-alkajillakin linux ja ohjelmat pysyvät pystyssä, mutta näillä "konkareilla" tuppaa kaikki kaatumaan ja muutenkin olemaan niin vaikeata. Seitsemän vuoden "kokemuksenkin" jälkeen ohjelmien asentaminen on edelleen vaikeaa ja kaikki vaatii hirveää konffaamista...
Nämä ovat juuri niitä pahimpia märisijöitä, kun viiden minuutin panostuksella ovat omasta mielestään mitä parhaimpia asiantuntijoita.
Mahtavan kokemuksen tuoman tietämyksensä painoarvolla he käyvät säännöllisesti trollaamassa linuxia: On asennettu sitä ja tätä, käytetty kaikenlaista. Eikä toimi. Linux ei ole vielä valmis siihen ja tähän. Minä tiedän, koska olen perehtynyt asiaan, lukenut pari man-sivuakin.
Jostain syystä syvä kokemus ei kuitenkaan koskaan tunnu auttavan näitä mestareita yksinkertaisimpienkaan asioiden onnistuneeseen suorittamiseen linuxissa. Koodekkipaketin asentaminen onnistuu noobiltakin muutamalla hiiren klikkauksella, mutta russeleille se on aina elämyksen paikka, jota voi hehkutella julkisestikin.
Muuta johtopäätöstä ei voi tehdä kuin että kyseiset yksilöt kuuluvat nykyihmisistä degeneroituneeseen Homo Microsoftus -lajiin jota tuttavallisemmin kutsumme täällä kädettömiksi apinoiksi. Mikään wintoysista poikkeava ei yksinkertaisesti voi toimia heillä vankasta ehdollistumisesta johtuen. Onneksi wintoys on rakennettu tarjoamaan heille sopivaa ajankulua eheytyksineen ja virusralleineen - siitä he elävät. Russell kirjoitti:
Hauska analyysi, kiitos yrityksestä.
... käytin Linuxia ensimmäisen kerran vuonna -98.-98... No joo, -94 muistaakseni mulla eka slakkivaari tuli käyttöön AMD:n 486:lla joka oli piristetty kideoskilaattoria vaihtamalla 80MHz(66MHz vakiona) koneeksi! ;-)
Muistia huimat 8M ja kovona ISA:an menevä 10M korttikovalevy vai oliko se 20M, ja näyttönä oli harmaasävy monitori, joka muuten löytyy ohjaimineen vieläkin multa!- Nokia/Herkules
djmosse kirjoitti:
-98... No joo, -94 muistaakseni mulla eka slakkivaari tuli käyttöön AMD:n 486:lla joka oli piristetty kideoskilaattoria vaihtamalla 80MHz(66MHz vakiona) koneeksi! ;-)
Muistia huimat 8M ja kovona ISA:an menevä 10M korttikovalevy vai oliko se 20M, ja näyttönä oli harmaasävy monitori, joka muuten löytyy ohjaimineen vieläkin multa!" -94 muistaakseni mulla eka slakkivaari tuli käyttöön AMD:n 486:lla joka oli piristetty"
Mulla oli 386SX, johon aluksi asensin Linuxin kernel-versioineen 0.99 ;) Asennus muistutti jotakin Slackware-tyyppiistä asennusta - levyke kerrallaan (korppu/lerppu?).
"ja näyttönä oli harmaasävy monitori, joka muuten löytyy ohjaimineen vieläkin multa!"
Samoin. Herkules-kortti (ISA/täyspitkä) ja Nokian vastaväri, vai miksi tuota oikein nimitellään.
Valitettavasti X ei taida enää tukea Herkulesta? Resothan ovat jotakin 720x350 tms. Nokia/Herkules kirjoitti:
" -94 muistaakseni mulla eka slakkivaari tuli käyttöön AMD:n 486:lla joka oli piristetty"
Mulla oli 386SX, johon aluksi asensin Linuxin kernel-versioineen 0.99 ;) Asennus muistutti jotakin Slackware-tyyppiistä asennusta - levyke kerrallaan (korppu/lerppu?).
"ja näyttönä oli harmaasävy monitori, joka muuten löytyy ohjaimineen vieläkin multa!"
Samoin. Herkules-kortti (ISA/täyspitkä) ja Nokian vastaväri, vai miksi tuota oikein nimitellään.
Valitettavasti X ei taida enää tukea Herkulesta? Resothan ovat jotakin 720x350 tms.kikkailemalla sen X:n sai käyntiin harmaa sävynä ;-)
Ja kun kerran "netti" oli koulussa ja korput oli mitä oli, niin asennus kesti "hieman"!
Eli kerran päivässä sai jatkettua asennusta....
Tää mun oli oikein harmaasävy, ellei jopa superherkules!?- Nokia/Herkules
djmosse kirjoitti:
kikkailemalla sen X:n sai käyntiin harmaa sävynä ;-)
Ja kun kerran "netti" oli koulussa ja korput oli mitä oli, niin asennus kesti "hieman"!
Eli kerran päivässä sai jatkettua asennusta....
Tää mun oli oikein harmaasävy, ellei jopa superherkules!?"Ja kun kerran "netti" oli koulussa ja korput oli mitä oli, niin asennus kesti "hieman"!"
No, jaa... Itse noudin kaikki kymmenen (vai montakohon noita oli?) levykeimagea yhden yön aikana ;)
No, nykyisin jakelu kuin jakelu tupsahtaa muutamassa tunnissa. Kokoahan noilla on max. 4,3 Gt (DVD).
- sait?
Oikeastaan sefun pitäisi siirtää tämä juttu tuonne Sodat-palstalle johon se paremmin sopisi mutta on ihan pakko kysyä että paljonko sait korvausta mikkikseltä tuosta jutustasi?
Et kai ihan huvin vuoksi kirjoittele vastoin parempaa tietämystäsi jos olet kerran Linuxia kokeillut? - Täyttä roskaa
"Täytyy kyllä sanoa kun on tuota Suse 9.3:sta käyttänyt,"
Olisihan tuo pitänyt arvata jo "varmasta vinkistäsi" NTFS-ajureista, että juttusi liittyy vain yksinkertaiseen trollaamiseen ja täydelliseen *askan puhumiseen:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=656&posting=22000000010430639
Taitaa taas olla "vanha tuttu" TT asialla (tai jokin muu hänen sivupersoonansa). - piippiip
Täytyy itsekin Linux-käyttäjänä myöntää, että useimmat Linux-jakelut on kieltämättä aivan liian keskeneräisiä.
Tässä oma historia:
REDHAT9 toimi hienosti
FEDORA CORE 3 toimii hienosti kahdella näytöllä
FEDORA CORE 4 ei toimi kahdella näytöllä vaan matrox g450 onnistuu kaatamaan koko tietokoneen.
MANDRIVA ei toimi kahdella näytöllä oikein
LINEOX 3 toimii kahdella näytöllä ihan hyvin, mutta RPM-pakettien asentaminen väittää että /media/cdrecorder ei ole toimiva lähde, vaikka yrittää asentaa pakettia suoraan kiintolevyltä...
UBUNTU ei löydä kahta näyttöä...
Tällä hetkellä koneessani on FEDORA CORE 3.
Se toimii todella hienosti ja vakiona tuli kaikki tarvittavat ohjelmistot, aMSN-messengeriä ja Operan selainta lukuunottamatta.
Mutta ei voi todellakaan odottaa, että keskiverto käyttäjä kokeilisi viittä distroa että löytäisi omassa kokoonpanossaan toimivan. MS Windows kun toimii (lähes) kaikissa kokoonpanoissa.- pöhö
MS Windows kun toimii (lähes) kaikissa kokoonpanoissa. kun viitsit nähdä vaivan ajurien asettelussa:)Niitähän wanhakunnon mato magneetikin toki tarvitsee
- ksym_
pöhö kirjoitti:
MS Windows kun toimii (lähes) kaikissa kokoonpanoissa. kun viitsit nähdä vaivan ajurien asettelussa:)Niitähän wanhakunnon mato magneetikin toki tarvitsee
> MS Windows kun toimii (lähes) kaikissa
> kokoonpanoissa. kun viitsit nähdä vaivan ajurien
> asettelussa:)Niitähän wanhakunnon mato magneetikin
> toki tarvitsee
Eipä tuo ole suuri vaiva.
Verkkokortti kuitenkin toimii out-of-box, ja matalallakin resoluutiolla pystyy sen verta surffaamaan netissä, että saa tarvittavat ajurit hankittua.
Ja BTW, Windowsin mukana oleva driver database on paljon kattavampi kuin mikään vastaava GNU/Linux järjestelmissä. Että niin. ksym_ kirjoitti:
> MS Windows kun toimii (lähes) kaikissa
> kokoonpanoissa. kun viitsit nähdä vaivan ajurien
> asettelussa:)Niitähän wanhakunnon mato magneetikin
> toki tarvitsee
Eipä tuo ole suuri vaiva.
Verkkokortti kuitenkin toimii out-of-box, ja matalallakin resoluutiolla pystyy sen verta surffaamaan netissä, että saa tarvittavat ajurit hankittua.
Ja BTW, Windowsin mukana oleva driver database on paljon kattavampi kuin mikään vastaava GNU/Linux järjestelmissä. Että niin.miksi sitten esim. näinkin perus kortti kuin 19160 ajurit täytyy antaa korpulla, jotta saa asennettua käyttiksen kovolle?
Tai miten asennan 64bit XP:en verkkokortin ajurit nf3 lankulle niin että ne toimii...?- ksym_
djmosse kirjoitti:
miksi sitten esim. näinkin perus kortti kuin 19160 ajurit täytyy antaa korpulla, jotta saa asennettua käyttiksen kovolle?
Tai miten asennan 64bit XP:en verkkokortin ajurit nf3 lankulle niin että ne toimii...?> miksi sitten esim. näinkin perus kortti kuin 19160
> ajurit täytyy antaa korpulla, jotta saa
> asennettua käyttiksen kovolle?
Yritäppä sitten saada GNU/Linux järjestelmässä toimimaan joku uudempi USB-vipstaaki, tai joku muu PCI/AGP/PCI-E kortti minkä ajurit on proprietarya ...
Olenko vielä kertonut Linux kernelin driver binary interfacesta? Linuxiin ei ole mahdollista tehdä täysin binääristä ajuria, vaan ajurit on aina käännettävä kernelille sopivaksi ennen niiden lataamista. Tämä ei toimi enterprise-piireissä, missä driverit on binary only.
> Tai miten asennan 64bit XP:en verkkokortin
> ajurit nf3 lankulle niin että ne toimii...?
XP 64 on lähinnä surkea paskaviritys, jonka kehitys jätettänee puolitiehen. Windows Vista on se ainut 64-bittinen Winblows mikä tulee toimimaan.
Huono puoli Vistassa on vaan se, että kerneliin on integroitu DRM-moduuleita, mitkä paljastaa sut viranomaisille jos kovolta löytyy ei-rekisteröityjä ääni/video tiedostoja tai ohjelmia.
PÄÄTELMÄ:
Ihan sama mitä käyttää, perseeseen otetaan ja kovaa. Windowsilla vaan vähän kovempaa, moottorisahalla komeasti suolet roiskuen, ainakin jos saavat noi DRM:ät läpi kaikkien maiden lainsäädännöstä ;)
Vapaan lähdekoodin käyttiksen käyttäminen on sikäli peruskäyttäjälle parempaa, kun voi olla varma yksilönsuojasta. Mutta jos moisesta ei välitä, niin on lopulta ihan sama että ottaako suuhun Omenan vai Redmondin lihaisan sukuelimen ;D - minä itse.
ksym_ kirjoitti:
> miksi sitten esim. näinkin perus kortti kuin 19160
> ajurit täytyy antaa korpulla, jotta saa
> asennettua käyttiksen kovolle?
Yritäppä sitten saada GNU/Linux järjestelmässä toimimaan joku uudempi USB-vipstaaki, tai joku muu PCI/AGP/PCI-E kortti minkä ajurit on proprietarya ...
Olenko vielä kertonut Linux kernelin driver binary interfacesta? Linuxiin ei ole mahdollista tehdä täysin binääristä ajuria, vaan ajurit on aina käännettävä kernelille sopivaksi ennen niiden lataamista. Tämä ei toimi enterprise-piireissä, missä driverit on binary only.
> Tai miten asennan 64bit XP:en verkkokortin
> ajurit nf3 lankulle niin että ne toimii...?
XP 64 on lähinnä surkea paskaviritys, jonka kehitys jätettänee puolitiehen. Windows Vista on se ainut 64-bittinen Winblows mikä tulee toimimaan.
Huono puoli Vistassa on vaan se, että kerneliin on integroitu DRM-moduuleita, mitkä paljastaa sut viranomaisille jos kovolta löytyy ei-rekisteröityjä ääni/video tiedostoja tai ohjelmia.
PÄÄTELMÄ:
Ihan sama mitä käyttää, perseeseen otetaan ja kovaa. Windowsilla vaan vähän kovempaa, moottorisahalla komeasti suolet roiskuen, ainakin jos saavat noi DRM:ät läpi kaikkien maiden lainsäädännöstä ;)
Vapaan lähdekoodin käyttiksen käyttäminen on sikäli peruskäyttäjälle parempaa, kun voi olla varma yksilönsuojasta. Mutta jos moisesta ei välitä, niin on lopulta ihan sama että ottaako suuhun Omenan vai Redmondin lihaisan sukuelimen ;DSe ei muuten ole kernelin vika jos laitevalmistajat ei tue linuxia/open sourcea. Ei tienrakentajiakaan voi syyttää jos tietyt autotehtaat valmistaisivat kaikki autonsa kulkemaan kiskoilla.
Täytyy vain odotella että laitevalmistajat siirtyy nykyaikaan.
Huonoja puolia Vistassa on enemmän kuin yksi.
Windows Vista on tämänhetkisten tietojen mukaan linuxia jäljessä. Kaikella muulla tavoin paitsi laitteiston tukemisessa. Linux/unix/bsd ominaisuuksia on mainostettu Windowsin uusiksi ominaisuuksiksi joihin vain Windows pystyy. Tällainen bull-shit-markkinointi on, ei ainoastaan laitonta, mutta myös todella tyhmä veto. - ksym_
minä itse. kirjoitti:
Se ei muuten ole kernelin vika jos laitevalmistajat ei tue linuxia/open sourcea. Ei tienrakentajiakaan voi syyttää jos tietyt autotehtaat valmistaisivat kaikki autonsa kulkemaan kiskoilla.
Täytyy vain odotella että laitevalmistajat siirtyy nykyaikaan.
Huonoja puolia Vistassa on enemmän kuin yksi.
Windows Vista on tämänhetkisten tietojen mukaan linuxia jäljessä. Kaikella muulla tavoin paitsi laitteiston tukemisessa. Linux/unix/bsd ominaisuuksia on mainostettu Windowsin uusiksi ominaisuuksiksi joihin vain Windows pystyy. Tällainen bull-shit-markkinointi on, ei ainoastaan laitonta, mutta myös todella tyhmä veto.> Windows Vista on tämänhetkisten tietojen
> mukaan linuxia jäljessä. Kaikella muulla
> tavoin paitsi laitteiston tukemisessa.
Nojuu, Win32 rajapinta on aika kryptinen ...
Mutta siirtyvät .NET ohjelmointiin kohtapuoliin, sittenpä Windows menestyy jopa kehittäjien rintamalla.
Win32:ssa on yksi hyvä käsky: getModuleDirectory(), millä saa kontekstista riippumatta suoritettavan/ladattavan tiedoston absoluuttisen sijainnin. Tällaista toivoisin myös GNU/Linux järjestelmiin.
> Windows Vista on tämänhetkisten tietojen
> mukaan linuxia jäljessä. Kaikella muulla
> tavoin paitsi laitteiston tukemisessa.
Ei tietääkseni.
Windowsia on aina mainostettu Windowsiksi. Se ei varmaan koskaan tule tukemaan POSIX:ia, tai muitakaan standardeja, mutta kun kuluttajat eivät välitä niin vitunko väliä ...
Ei Windows silti ole jäljessä, päinvastoin, se on kuronut matkaa kiinni hyvin: nykyään Vistassa on jo pakko tehdä normal-user, ja ohjelmien asentaminen aiheuttaa admin-salasanan kyselyn ;D - minä ihte.
ksym_ kirjoitti:
> Windows Vista on tämänhetkisten tietojen
> mukaan linuxia jäljessä. Kaikella muulla
> tavoin paitsi laitteiston tukemisessa.
Nojuu, Win32 rajapinta on aika kryptinen ...
Mutta siirtyvät .NET ohjelmointiin kohtapuoliin, sittenpä Windows menestyy jopa kehittäjien rintamalla.
Win32:ssa on yksi hyvä käsky: getModuleDirectory(), millä saa kontekstista riippumatta suoritettavan/ladattavan tiedoston absoluuttisen sijainnin. Tällaista toivoisin myös GNU/Linux järjestelmiin.
> Windows Vista on tämänhetkisten tietojen
> mukaan linuxia jäljessä. Kaikella muulla
> tavoin paitsi laitteiston tukemisessa.
Ei tietääkseni.
Windowsia on aina mainostettu Windowsiksi. Se ei varmaan koskaan tule tukemaan POSIX:ia, tai muitakaan standardeja, mutta kun kuluttajat eivät välitä niin vitunko väliä ...
Ei Windows silti ole jäljessä, päinvastoin, se on kuronut matkaa kiinni hyvin: nykyään Vistassa on jo pakko tehdä normal-user, ja ohjelmien asentaminen aiheuttaa admin-salasanan kyselyn ;Dnykyään vistassa? Visvahan julkaistaan virallisesti vasta vuoden 2006 lopussa, eli reilun vuoden päästä. Eiköhän linuxit sun muut kuro sitä välimatkaa lisää siinä ajassa...
Ihan samaan microsoft vankilaan siinä edelleen joutuis jos visvaan vaihtais...
Sitäpaitti jos windows ottaa unix ominaisuudet käyttöön vasta nyt, sehän on silloin (teoriassa) melkein 50vuotta unixia jäljessä :)
- mehulinko
"On jollain tavalla palkitsevaa asennella kodekkeja ja muuta roskaa aivot killissä, kun palkinnoksi saa jonkun leffan toimimaan (joka olisi windowsissa toiminut ihan heittämällä :)"
kumaa, mulla homma toimi just päin vastoin. Wintoosassa oli hirmunen homma vääntää kodekkei jotta sai viideota näkymään. Jäipä moni videoklippi näkemättä mokomalla wintoosalla.
Linuxissa homma toimii heittämällä hyvin pienellä vaivalla. Kaikki on toiminnu mitä olen halunnukkin.- ksym_
Käsituntumalta voisi sanoa, että joku GNU/Linux distro toimii hyvin, jos se toimii.
Jos ei toimi hyvin, niin sitten säätäminen vie paljon enemmän aikaa kuin Winblowsin turaaminen.
Winshitin kuntoonlaitto vie lähes vakioajan, samat toimenpiteet siinä tarvinnee tehdä melkein joka kokoonpanossa ...
- ksym_
Eipä tuohon voi enää enempää lisätä.
Perinteinen UNIX järjestelmäsuunnittelu on jo aikansa elänyt. XML-pohjaiset hajautetut konfiguraatiotietokannat tulevat syrjäyttämään kryptiset /etc:n tiedosto. Perinteinen /usr:än alle softien sekaisinsotkeminen korvataan täysin eristetyllä komponenttihallinnalla.
Jos GNU/Linuxit eivät moisia suostu ottamaan vastaan, niin veikkaan että pian häviävät maailmankartalta.
Linux on hyvä kerneli.
GNU-userland on kohtalainen userland, PELKILTÄÄN.
GNU/Linuxit sitävastoin on kamalia purkkavirityksiä, skriptien varassa pyöriviä hässäkkäpaskoja. Voin suositella ainoastaan kaltaisilleni hakkerifriikeille :)
Toinen legacy-unix(like) olisi ehkä joku BSD, mutta niitä tarvitsee vähämmän säätää, ja ovat userlandinsa takia vakaampia.- se sattuuuu uu-uu-uuu
Voi voi, eikö sulle löydy paikkaa, kun windows on kädettämille korkeakouluapinoille, BSD ei tee rahaa ja linuxit mac on pelkkiä purkkapaskavirityksiä?
Ulkopuolisuus tekee katkeraksi. Goottihan on katkera jo valmiiksi.
Mielestäsi ehkä BSD on valmiimpi halveksumiesi kädettömien apinoiden käyttöön?
Että siitä vaan asentamaan FreeBSD kaikki aloittelijat, heh. - ksym_
se sattuuuu uu-uu-uuu kirjoitti:
Voi voi, eikö sulle löydy paikkaa, kun windows on kädettämille korkeakouluapinoille, BSD ei tee rahaa ja linuxit mac on pelkkiä purkkapaskavirityksiä?
Ulkopuolisuus tekee katkeraksi. Goottihan on katkera jo valmiiksi.
Mielestäsi ehkä BSD on valmiimpi halveksumiesi kädettömien apinoiden käyttöön?
Että siitä vaan asentamaan FreeBSD kaikki aloittelijat, heh.> Voi voi, eikö sulle löydy paikkaa, kun windows on
> kädettämille korkeakouluapinoille, BSD ei tee
> rahaa ja linuxit mac on pelkkiä
> purkkapaskavirityksiä?
Mac OS X on EI OLE PURKKA, se on mahtava. Nerokas, suorastaan.
Siinähän kaikki asetukset tallennetaan
XML-pohjaisiin tietokantoihin, mistä sitten
eri ohjelmistokomponenttien (ja legacy-etc:n) ajonaikaiset konffit pyöräytetään käyttäjän varmistaessa asetukset. Tällein homman pitäisikin toimia. GNU/Linuxeissa ei tätä systeemiä käytetä, koska GNU/Linux käyttäjät ovat laiskoja oppimaan uusia asioita. Ainakin monet ovat.
Mac OS X:ssä on aika paljolti FreeBSD:n system layout. Base-system on TÄYSIN erotettu 3rd party softista. Näin pitäisi olla GNU/Linuxeissakin, mutta eipä ole: kaikki softat sotketaan keskenään /usr -hierarkian alle. Säälittävää.
BSD tekisi rahaa, jos PR-voimat kääntäisivät katseensa sen puoleen. Outoa kyllä, surkeasti kyhätyt skriptihelvetillä pyörivät purkka-GNU/Linuxit saavat paljon enemmän huomiota, ilman toteutusteknisiä syitä.
> Ulkopuolisuus tekee katkeraksi. Goottihan on
> katkera jo valmiiksi.
Ulkopuolisuus tekee Gootin?
Olen itsekkin miettinyt tätä teoriaa jo jonkin aikaa ... kiinnostava näkökulma sikäli.
> Mielestäsi ehkä BSD on valmiimpi halveksumiesi
> kädettömien apinoiden käyttöön?
KYLLÄ.
Kun BSD:n kerran laittaa kuntoon, niin sitä ei tarvitse enää korjailla ...
Katsos ...
BSD:issä on base-system, eli siis järjestelmän perus infrastruktuuri, erotettu TÄYSIN kolmannen osapuolen softista.
GNU/Linuxeissa kaikki softat sotketaan sekaisin /usr:än alle. Ei kovin hyvä menetelmä järjestelmän vakauden kannalta.
Tätä seikkaa kukaan voi kieltää. BSD on suunnitteluteknisesti nykyisiä GNU/Linux purkkia paljon edellä.
Silti, Linux kerneli pieksää BSD:n kerneliä monissakin eri tilanteissa, kuten raskaissa clusteroinneissa ja sulautetuissa järjestelmissä, sekä monissa multimediasovellutuksissa.
Ainoastaan GNU/Linuxien userland tekee niistä surkeita purkkavirityksiä.
> Että siitä vaan asentamaan FreeBSD kaikki
> aloittelijat, heh.
Suosittelen ilman varausta. FreeBSD opettaa henkistä kestävyyttä, nöyryyttä ja kykyä tehdä yhteistyötä. Se tekee aikuisia individuaaleja.
En nyt sano, että FreeBSD:n käyttäjät olisivat kaikki symppiksia, viisauden perikuvia. Sielläkin skenessä löytyy kihahtaneita ristiretkeläisiä (Theo De'Raadt anyone?), mutta ovatpa paljon harvemmassa kuin GNU/Linux skenessä ;) - melkein
ksym_ kirjoitti:
> Voi voi, eikö sulle löydy paikkaa, kun windows on
> kädettämille korkeakouluapinoille, BSD ei tee
> rahaa ja linuxit mac on pelkkiä
> purkkapaskavirityksiä?
Mac OS X on EI OLE PURKKA, se on mahtava. Nerokas, suorastaan.
Siinähän kaikki asetukset tallennetaan
XML-pohjaisiin tietokantoihin, mistä sitten
eri ohjelmistokomponenttien (ja legacy-etc:n) ajonaikaiset konffit pyöräytetään käyttäjän varmistaessa asetukset. Tällein homman pitäisikin toimia. GNU/Linuxeissa ei tätä systeemiä käytetä, koska GNU/Linux käyttäjät ovat laiskoja oppimaan uusia asioita. Ainakin monet ovat.
Mac OS X:ssä on aika paljolti FreeBSD:n system layout. Base-system on TÄYSIN erotettu 3rd party softista. Näin pitäisi olla GNU/Linuxeissakin, mutta eipä ole: kaikki softat sotketaan keskenään /usr -hierarkian alle. Säälittävää.
BSD tekisi rahaa, jos PR-voimat kääntäisivät katseensa sen puoleen. Outoa kyllä, surkeasti kyhätyt skriptihelvetillä pyörivät purkka-GNU/Linuxit saavat paljon enemmän huomiota, ilman toteutusteknisiä syitä.
> Ulkopuolisuus tekee katkeraksi. Goottihan on
> katkera jo valmiiksi.
Ulkopuolisuus tekee Gootin?
Olen itsekkin miettinyt tätä teoriaa jo jonkin aikaa ... kiinnostava näkökulma sikäli.
> Mielestäsi ehkä BSD on valmiimpi halveksumiesi
> kädettömien apinoiden käyttöön?
KYLLÄ.
Kun BSD:n kerran laittaa kuntoon, niin sitä ei tarvitse enää korjailla ...
Katsos ...
BSD:issä on base-system, eli siis järjestelmän perus infrastruktuuri, erotettu TÄYSIN kolmannen osapuolen softista.
GNU/Linuxeissa kaikki softat sotketaan sekaisin /usr:än alle. Ei kovin hyvä menetelmä järjestelmän vakauden kannalta.
Tätä seikkaa kukaan voi kieltää. BSD on suunnitteluteknisesti nykyisiä GNU/Linux purkkia paljon edellä.
Silti, Linux kerneli pieksää BSD:n kerneliä monissakin eri tilanteissa, kuten raskaissa clusteroinneissa ja sulautetuissa järjestelmissä, sekä monissa multimediasovellutuksissa.
Ainoastaan GNU/Linuxien userland tekee niistä surkeita purkkavirityksiä.
> Että siitä vaan asentamaan FreeBSD kaikki
> aloittelijat, heh.
Suosittelen ilman varausta. FreeBSD opettaa henkistä kestävyyttä, nöyryyttä ja kykyä tehdä yhteistyötä. Se tekee aikuisia individuaaleja.
En nyt sano, että FreeBSD:n käyttäjät olisivat kaikki symppiksia, viisauden perikuvia. Sielläkin skenessä löytyy kihahtaneita ristiretkeläisiä (Theo De'Raadt anyone?), mutta ovatpa paljon harvemmassa kuin GNU/Linux skenessä ;)Kyl määkin määkisin mäkkiä... Paitsi että ei siitä todellakaan kauan ole kun mac oli sinun mielestäsi kuorrutettu karkkipaska nössöille :)
BSD on vielä vähemmmän valmis tavallisen kuluttajan tavalliseen työpöytäkäyttöön. Siinä sen pr-puutteen selitys.
Syvällisen analyysini mukaan itsesääli ja pelko tekee gootin.
Ratto-Teo on todella kilahtanut sosiopaatti. Selvä fanaatikko. Tietenkin niitä löytyy vähemmän bsd-(wannabe)skenestä, koska piiri on todella pieni. Ja yksi paha diktaattori karkoittaa tehokkaasti muut fanaatikot... - Winus
melkein kirjoitti:
Kyl määkin määkisin mäkkiä... Paitsi että ei siitä todellakaan kauan ole kun mac oli sinun mielestäsi kuorrutettu karkkipaska nössöille :)
BSD on vielä vähemmmän valmis tavallisen kuluttajan tavalliseen työpöytäkäyttöön. Siinä sen pr-puutteen selitys.
Syvällisen analyysini mukaan itsesääli ja pelko tekee gootin.
Ratto-Teo on todella kilahtanut sosiopaatti. Selvä fanaatikko. Tietenkin niitä löytyy vähemmän bsd-(wannabe)skenestä, koska piiri on todella pieni. Ja yksi paha diktaattori karkoittaa tehokkaasti muut fanaatikot...Kernaasti kusysi ja kasi päälle. Molemmissa SDF-kernel kastronoituina kuoreensa, jos linux up-ja unit jumittaa ei linux sen enmpää kuin win-v all.
Ole sen enempää valmista purkkapaskaa kuin ihmisen sosoipaattinen mieli. Paha siinä on sen EGO MINä.
Sehän se tekee söötistäkin ihmisjärjestelmästä purkkapaskaviritelmän tai pikemminkin yritelmän.
Jos ymmärrätte pointsin.. Minä en Linuxista tiedä sen purkkavääristymän fogusoitumista enempää, en niin mitään. Ensimmäinen yritelmä tutustua on meneillään ihka ihana SuomiKnoppix. Live cd. alias anderous is good bat babitist. - himmeetä
Winus kirjoitti:
Kernaasti kusysi ja kasi päälle. Molemmissa SDF-kernel kastronoituina kuoreensa, jos linux up-ja unit jumittaa ei linux sen enmpää kuin win-v all.
Ole sen enempää valmista purkkapaskaa kuin ihmisen sosoipaattinen mieli. Paha siinä on sen EGO MINä.
Sehän se tekee söötistäkin ihmisjärjestelmästä purkkapaskaviritelmän tai pikemminkin yritelmän.
Jos ymmärrätte pointsin.. Minä en Linuxista tiedä sen purkkavääristymän fogusoitumista enempää, en niin mitään. Ensimmäinen yritelmä tutustua on meneillään ihka ihana SuomiKnoppix. Live cd. alias anderous is good bat babitist.Ei h*lvetti, siinä se tuli...
Onkohan raato-Teo opiskellut hädissään suomea... - Vittuuntunut Entinen Nörtti
se sattuuuu uu-uu-uuu kirjoitti:
Voi voi, eikö sulle löydy paikkaa, kun windows on kädettämille korkeakouluapinoille, BSD ei tee rahaa ja linuxit mac on pelkkiä purkkapaskavirityksiä?
Ulkopuolisuus tekee katkeraksi. Goottihan on katkera jo valmiiksi.
Mielestäsi ehkä BSD on valmiimpi halveksumiesi kädettömien apinoiden käyttöön?
Että siitä vaan asentamaan FreeBSD kaikki aloittelijat, heh.Pitäisikö mielestäsi tietokoneella:
A) Saada aikaiseksi se mitä haluaa ilman sen kummempia ongelmia
vai
B) Ihmetellä kymmeniä eri epästandardinmukaisuuksia, kahlata erilaisia ja erityylisiä asennusohjeita, yrittää saada haluamansa pelaamaan myös ehkä toisella saman nimen alla kulkevalla arkkitehtuurilla ja yleensäkin keskittyä vähintään 60% ajasta muuhun kuin siihen mitä yleensäkin tietokoneella tahtoo aikaansaada?
TIETOKONEET JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT OVAT TARKOITETTU KÄYTTÄJÄLLE - EIVÄT KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN KONFIGUROIJAFRIIKILLE.
Jos haluat hyvän tietokoneen, hyvän käyttöjärjestelmän ja tehdä mitä haluat et todellakaan hanki Windowsia. Silloin hankit Macin.
Kyllä, linux on kriisissä tämän asian suhteen. Laske yhteen montako distroa on, sitten mieti miten nämä distrot loppujen lopuksi muka niin hirveästi eroavat toisistaan? Missä on linux-yhteisön eteenpäin vievä voima? Hommastahan on selkeästi tullut microsoftmaista "Pakataan sama paska uusiin kuoriin ja myydään taas" toimintaa.
Ehehehei, kyllä ksym_ puhuu asiaa.
Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon. Näin ihanaa on tämä linuxin rajapintapelleily. Mutta arvaa mitä, kirjoitimpa kuitenkin amulen WIKIin vinkin tekosestani jotta muutkin tämän osaisivat tehdä.
En ole kädetön, mutta onko EDES kohtuullista pyytää että asiat yleensäkin toimisivat edes jotenkuten ilman että joka vitun softan käyntiin saadakseen pitää sorkkia omaa purkkaa ja teippiä? Eikö linux ole yhteensopiva linuxin kanssa?
Ps. Windowsilla ajan setup.exe:n ja kaikki toimii. Onko se osoitus siitä kuinka paska windows on? Ei mielestäni. Mitä etua muka saavutetaan monimutkaisuudella? Kerro - oi suuri se sattuuu...
(perkele, olisin cutcopypastettanut nimesi mutta Linuxin Opera käyttää jostain syystä eri cutcopypaste tekniikkaa kuin muu KDE. On se mukavaa kuinka linuxin käytäntö on tehdä kaikki aina eri tavalla, aina, niin ettei varmasti saa koskaan tehtyä mitään asiaa oikeasti samalla tavalla kaikkialla.)
Sattuuko realieettipeili tosiaan näin paljon? Enhän ole väittänyt etteikö suuri osa shellityökaluista olisi loistavia, etteikö linuxin verkkojärjestelmä olisi kaikin puolin hieno ja toimiva tai että kernel on todella siisti. Olen vain sanonut että distrojen tekijöillä ei tunnu olevan hajuakaan asioista tai halua palvella linuxyhteisöä millään järkevällä tavalla. Ja distroista on kiinni se onko linux hyvä vai paska - loppukädessä.
Vai voitko kiistää? Sinulla ehkä on aikaa väsätä slackistä juuri sellainen kuin haluat. Minulla on kuitenkin perhe ja työ joista niistäkin tulisi huolehtia - minulla ei kertakaikkiaan ole aikaa säätää joka helvetin asiaa itse. Onko kohtuullista vaatia käyttöjärjestelmältä edes perus-käyttäjäystävällisyyttä? Vittuuntunut Entinen Nörtti kirjoitti:
Pitäisikö mielestäsi tietokoneella:
A) Saada aikaiseksi se mitä haluaa ilman sen kummempia ongelmia
vai
B) Ihmetellä kymmeniä eri epästandardinmukaisuuksia, kahlata erilaisia ja erityylisiä asennusohjeita, yrittää saada haluamansa pelaamaan myös ehkä toisella saman nimen alla kulkevalla arkkitehtuurilla ja yleensäkin keskittyä vähintään 60% ajasta muuhun kuin siihen mitä yleensäkin tietokoneella tahtoo aikaansaada?
TIETOKONEET JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT OVAT TARKOITETTU KÄYTTÄJÄLLE - EIVÄT KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN KONFIGUROIJAFRIIKILLE.
Jos haluat hyvän tietokoneen, hyvän käyttöjärjestelmän ja tehdä mitä haluat et todellakaan hanki Windowsia. Silloin hankit Macin.
Kyllä, linux on kriisissä tämän asian suhteen. Laske yhteen montako distroa on, sitten mieti miten nämä distrot loppujen lopuksi muka niin hirveästi eroavat toisistaan? Missä on linux-yhteisön eteenpäin vievä voima? Hommastahan on selkeästi tullut microsoftmaista "Pakataan sama paska uusiin kuoriin ja myydään taas" toimintaa.
Ehehehei, kyllä ksym_ puhuu asiaa.
Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon. Näin ihanaa on tämä linuxin rajapintapelleily. Mutta arvaa mitä, kirjoitimpa kuitenkin amulen WIKIin vinkin tekosestani jotta muutkin tämän osaisivat tehdä.
En ole kädetön, mutta onko EDES kohtuullista pyytää että asiat yleensäkin toimisivat edes jotenkuten ilman että joka vitun softan käyntiin saadakseen pitää sorkkia omaa purkkaa ja teippiä? Eikö linux ole yhteensopiva linuxin kanssa?
Ps. Windowsilla ajan setup.exe:n ja kaikki toimii. Onko se osoitus siitä kuinka paska windows on? Ei mielestäni. Mitä etua muka saavutetaan monimutkaisuudella? Kerro - oi suuri se sattuuu...
(perkele, olisin cutcopypastettanut nimesi mutta Linuxin Opera käyttää jostain syystä eri cutcopypaste tekniikkaa kuin muu KDE. On se mukavaa kuinka linuxin käytäntö on tehdä kaikki aina eri tavalla, aina, niin ettei varmasti saa koskaan tehtyä mitään asiaa oikeasti samalla tavalla kaikkialla.)
Sattuuko realieettipeili tosiaan näin paljon? Enhän ole väittänyt etteikö suuri osa shellityökaluista olisi loistavia, etteikö linuxin verkkojärjestelmä olisi kaikin puolin hieno ja toimiva tai että kernel on todella siisti. Olen vain sanonut että distrojen tekijöillä ei tunnu olevan hajuakaan asioista tai halua palvella linuxyhteisöä millään järkevällä tavalla. Ja distroista on kiinni se onko linux hyvä vai paska - loppukädessä.
Vai voitko kiistää? Sinulla ehkä on aikaa väsätä slackistä juuri sellainen kuin haluat. Minulla on kuitenkin perhe ja työ joista niistäkin tulisi huolehtia - minulla ei kertakaikkiaan ole aikaa säätää joka helvetin asiaa itse. Onko kohtuullista vaatia käyttöjärjestelmältä edes perus-käyttäjäystävällisyyttä?no sitten säädät GNU/Linuxin kerran kuntoon ja käytät sitä hamaan loppuun asti TAI siirryt entistä syvemmälle winukkaan ja konffaat sen JOKA kerta kun joudut asentamaan uusiksi... Ja turha edes vihjata ettei winukka sekoa, miksi sitten sille on tehty muutamia mainitakseni mm. defrag, ad-aware softia, regcleanereita, erilaisia tweak softia kun niihin "piilotettuihin" tiedostoihin/asetuksiin ei pääse muuten käsiksi.....
- ksym_
melkein kirjoitti:
Kyl määkin määkisin mäkkiä... Paitsi että ei siitä todellakaan kauan ole kun mac oli sinun mielestäsi kuorrutettu karkkipaska nössöille :)
BSD on vielä vähemmmän valmis tavallisen kuluttajan tavalliseen työpöytäkäyttöön. Siinä sen pr-puutteen selitys.
Syvällisen analyysini mukaan itsesääli ja pelko tekee gootin.
Ratto-Teo on todella kilahtanut sosiopaatti. Selvä fanaatikko. Tietenkin niitä löytyy vähemmän bsd-(wannabe)skenestä, koska piiri on todella pieni. Ja yksi paha diktaattori karkoittaa tehokkaasti muut fanaatikot...> Paitsi että ei siitä todellakaan kauan ole kun mac
> oli sinun mielestäsi kuorrutettu karkkipaska
> nössöille :)
Ja sellaisille sitä suosittelenkin.
Hakkerit ja tietotekniikan kautta elävät cyberpunkkarit, kuten minä, tekevät itselleen palveluksen käyttämällä jotain muokattavampaa ja teknisesti valveutuneemmille tarkoitettua käyttöjärjestelmää.
> BSD on vielä vähemmmän valmis tavallisen
> kuluttajan tavalliseen työpöytäkäyttöön. Siinä
> sen pr-puutteen selitys.
No graafisia installereita, GUI-paskaa ja muuta Mac/Windows härpäkkeitä ei FreeBSD:hen toivottavasti koskaan tulekkaan base-systemiin. FreeBSD on UNIX-like järjestelmä, ja ko. systeemeissä ei graafinen käyttöliittymä ole koskaan ollut se järjestelmän keskeinen idea. Onneksi ...
Olen tässä sellasita anaali-analyysiä pyöritellyt päässäni, että ehkä 5 vuoden päästä ihmiset alkavat olla jo niin valistuneita, että he pyrkivät alusta asti opettelemaan näitä teknisiä järjestelmiä noiden karkkikuorrutteisten siirappi-GUI-kikkareiden sijaan ... viimeistään siinä vaiheessa, kun kaikki kaupalliset Mac OS:t ja Windows:it on DRM kernel-modifikaatioilla tehty automaattisesti piratismin paljastaviksi yksilönvalvontapäätteiksi ;D
> Syvällisen analyysini mukaan itsesääli ja pelko
> tekee gootin.
Sitten en varmaan ole gootti, ainakaan pure-consept sellainen ... itsesääliä on vaikea tuntea, kun tietää olevansa lähiympäristön lahjakkain kyberharrastaja.
Kjäh /,,/
> Ratto-Teo on todella kilahtanut sosiopaatti.
> Selvä fanaatikko. Tietenkin niitä löytyy
> vähemmän bsd-(wannabe)skenestä, koska piiri on
> todella pieni. Ja yksi paha diktaattori
> karkoittaa tehokkaasti muut fanaatikot...
Theo on kyllä sikäli kova äijä, että sillä on visioita. Ja sen tyyli on niin agressiivinen, solvaava ja vittuileva, että pitää sille pistää kaks peukkua pystyyn, näin trollaaja-kollegana ;)
Jostain sain semmosen käsityksen, että Theo olisi Satanistisen kirkon jäsen tms ... ainakin OpenBSD:n oheisgrafiikat antaa semmosien käsityksen. Theon oma elitismi ja itsensä jumalallistaminen viittaisi myös tuohon suuntaan =) - Teo
himmeetä kirjoitti:
Ei h*lvetti, siinä se tuli...
Onkohan raato-Teo opiskellut hädissään suomea...On mun anuspumpulini illan Winus a' DOS jälkeen.
Kuka se Teo alias raato mahtaa olla?
Linux törnkillin tiedän ja hänen huurteisensa kamu Kallen. Viimeksi vääntäessä vitsaa vihdasta tämä Windosin hierarkia herra ERROR you don't up kierähti kehiin kalsareissa. Siinä taas nähtiin nörtin fiilarit silloin kun käyttis jumittaa. Se on aina psykiatrin paikka. - calerae
Vittuuntunut Entinen Nörtti kirjoitti:
Pitäisikö mielestäsi tietokoneella:
A) Saada aikaiseksi se mitä haluaa ilman sen kummempia ongelmia
vai
B) Ihmetellä kymmeniä eri epästandardinmukaisuuksia, kahlata erilaisia ja erityylisiä asennusohjeita, yrittää saada haluamansa pelaamaan myös ehkä toisella saman nimen alla kulkevalla arkkitehtuurilla ja yleensäkin keskittyä vähintään 60% ajasta muuhun kuin siihen mitä yleensäkin tietokoneella tahtoo aikaansaada?
TIETOKONEET JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT OVAT TARKOITETTU KÄYTTÄJÄLLE - EIVÄT KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN KONFIGUROIJAFRIIKILLE.
Jos haluat hyvän tietokoneen, hyvän käyttöjärjestelmän ja tehdä mitä haluat et todellakaan hanki Windowsia. Silloin hankit Macin.
Kyllä, linux on kriisissä tämän asian suhteen. Laske yhteen montako distroa on, sitten mieti miten nämä distrot loppujen lopuksi muka niin hirveästi eroavat toisistaan? Missä on linux-yhteisön eteenpäin vievä voima? Hommastahan on selkeästi tullut microsoftmaista "Pakataan sama paska uusiin kuoriin ja myydään taas" toimintaa.
Ehehehei, kyllä ksym_ puhuu asiaa.
Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon. Näin ihanaa on tämä linuxin rajapintapelleily. Mutta arvaa mitä, kirjoitimpa kuitenkin amulen WIKIin vinkin tekosestani jotta muutkin tämän osaisivat tehdä.
En ole kädetön, mutta onko EDES kohtuullista pyytää että asiat yleensäkin toimisivat edes jotenkuten ilman että joka vitun softan käyntiin saadakseen pitää sorkkia omaa purkkaa ja teippiä? Eikö linux ole yhteensopiva linuxin kanssa?
Ps. Windowsilla ajan setup.exe:n ja kaikki toimii. Onko se osoitus siitä kuinka paska windows on? Ei mielestäni. Mitä etua muka saavutetaan monimutkaisuudella? Kerro - oi suuri se sattuuu...
(perkele, olisin cutcopypastettanut nimesi mutta Linuxin Opera käyttää jostain syystä eri cutcopypaste tekniikkaa kuin muu KDE. On se mukavaa kuinka linuxin käytäntö on tehdä kaikki aina eri tavalla, aina, niin ettei varmasti saa koskaan tehtyä mitään asiaa oikeasti samalla tavalla kaikkialla.)
Sattuuko realieettipeili tosiaan näin paljon? Enhän ole väittänyt etteikö suuri osa shellityökaluista olisi loistavia, etteikö linuxin verkkojärjestelmä olisi kaikin puolin hieno ja toimiva tai että kernel on todella siisti. Olen vain sanonut että distrojen tekijöillä ei tunnu olevan hajuakaan asioista tai halua palvella linuxyhteisöä millään järkevällä tavalla. Ja distroista on kiinni se onko linux hyvä vai paska - loppukädessä.
Vai voitko kiistää? Sinulla ehkä on aikaa väsätä slackistä juuri sellainen kuin haluat. Minulla on kuitenkin perhe ja työ joista niistäkin tulisi huolehtia - minulla ei kertakaikkiaan ole aikaa säätää joka helvetin asiaa itse. Onko kohtuullista vaatia käyttöjärjestelmältä edes perus-käyttäjäystävällisyyttä?"Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon."
Tuo on juuri se juttu, mikä vit*ttaa aina vaan uudestaan ja uudestaan. Ihan oikeasti. Noita libejä on olemassa niin perkeleesti, että ei voi olettaa, että kenelläkään on kaikkia mahdollisia ja mahdottomia kirjastoja asennettuna koneelle. Siis varsinkaan niinä kaikkina mahdollisina versioina, joita joku sekunda koodari nyt on vaan päättänyt käyttää.
Tuli ihan mieleeni, että kerran muutama vuosi sitten, erästä ohjelmaa asentaessani (siis käänsin sourceista) törmäsin tilanteeseen, että softa käytti sellasta versiota eräästä lib:stä, jota ei sitten kirveelläkään löytynyt enää mistään päin maailmaa. No eipä siinä sitten muuta kuin muutama tunti sourcen selailua ja muutoksia tekemään, jotta sain mokoman paskan käyttämään tuoreempaa rutiinia. Ja koko homma vaan sen takia, että joillakin tyypeillä on oikeasti semmonen idea, että sen käytettävän rutiinin pitää olla jostain TIETYSTÄ library versiosta.
Joku tähän tietysti hihkuu, että tuo sourcen muokkaaminen on mahdollista vain ja ainoastaan über open sourcen ansiosta. Mutta onko se oikeasti tarpeellista. Pitäsisikö peruskäyttäjän muka osata tuokin kaikki tehdä saadakseen jonkun pikku killukkeen toimimaan? Ei minun mielestäni. Itse tuon osaan, kun olen parikymmentä vuotta jo koodannut, mutta en minä sitä vaariltani osaa edellyttää.
Jos kyseinen softa ei olisi ollut erityisen tärkeä olisi tuo minultakin jäänyt tekemättä ihan varmasti. - ksym_
calerae kirjoitti:
"Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon."
Tuo on juuri se juttu, mikä vit*ttaa aina vaan uudestaan ja uudestaan. Ihan oikeasti. Noita libejä on olemassa niin perkeleesti, että ei voi olettaa, että kenelläkään on kaikkia mahdollisia ja mahdottomia kirjastoja asennettuna koneelle. Siis varsinkaan niinä kaikkina mahdollisina versioina, joita joku sekunda koodari nyt on vaan päättänyt käyttää.
Tuli ihan mieleeni, että kerran muutama vuosi sitten, erästä ohjelmaa asentaessani (siis käänsin sourceista) törmäsin tilanteeseen, että softa käytti sellasta versiota eräästä lib:stä, jota ei sitten kirveelläkään löytynyt enää mistään päin maailmaa. No eipä siinä sitten muuta kuin muutama tunti sourcen selailua ja muutoksia tekemään, jotta sain mokoman paskan käyttämään tuoreempaa rutiinia. Ja koko homma vaan sen takia, että joillakin tyypeillä on oikeasti semmonen idea, että sen käytettävän rutiinin pitää olla jostain TIETYSTÄ library versiosta.
Joku tähän tietysti hihkuu, että tuo sourcen muokkaaminen on mahdollista vain ja ainoastaan über open sourcen ansiosta. Mutta onko se oikeasti tarpeellista. Pitäsisikö peruskäyttäjän muka osata tuokin kaikki tehdä saadakseen jonkun pikku killukkeen toimimaan? Ei minun mielestäni. Itse tuon osaan, kun olen parikymmentä vuotta jo koodannut, mutta en minä sitä vaariltani osaa edellyttää.
Jos kyseinen softa ei olisi ollut erityisen tärkeä olisi tuo minultakin jäänyt tekemättä ihan varmasti.Olisitko kiinnostunut kehittämään ns. exo-runtime ympäristöä?
Ideana tässä minun projektissa on se, että kaikki ohjelmat käännetään "virtuaaliselle prefixille", eli --prefix=/0. Sitten minun kehittämällä järjestelmäkutsut diverttaavalla sandboxilla uudelleenohjataan /0 -prefixi osoittamaan softan oikeaan asennushakemistoon kohdeympäristössä, jolloin softa AINA hakee datatiedostonsa eristetystä sijainnista.
Softat käännetään täysin eristetyssä chrootissa, niin että voit importtaa sinne TÄYSIN KONTROLLOIDUSTI tietyn version jostain librarysta,
ja pakottaa softan kääntymään sen mukaan.
Riippuvuudet hallitaan niin, että jokainen softa kuvailee XML-tiedostoissa riippuvuudet KOKONAISINA: importattujen libraryjen/subsystemien viitattavat osakomponentit luetteloidaan (sonamet ja executablet), ja lisätään softan riippuvuuteen. Täten kohdejärjestelmässä voi tehdä heuristiikalla tarkkoja päätelmiä siitä, että onko kohdejärjestelmässä oikeat komponentit, vai pitääkö ne hakea jostain muualta.
Oletko kiinnostunut? Pistä postia: [email protected] - hee..
Teo kirjoitti:
On mun anuspumpulini illan Winus a' DOS jälkeen.
Kuka se Teo alias raato mahtaa olla?
Linux törnkillin tiedän ja hänen huurteisensa kamu Kallen. Viimeksi vääntäessä vitsaa vihdasta tämä Windosin hierarkia herra ERROR you don't up kierähti kehiin kalsareissa. Siinä taas nähtiin nörtin fiilarit silloin kun käyttis jumittaa. Se on aina psykiatrin paikka.No hemmetti, täällähän on verbaalisesti lahjakasta ja inpiroitunutta porukkaa.
- se sattuu..
Vittuuntunut Entinen Nörtti kirjoitti:
Pitäisikö mielestäsi tietokoneella:
A) Saada aikaiseksi se mitä haluaa ilman sen kummempia ongelmia
vai
B) Ihmetellä kymmeniä eri epästandardinmukaisuuksia, kahlata erilaisia ja erityylisiä asennusohjeita, yrittää saada haluamansa pelaamaan myös ehkä toisella saman nimen alla kulkevalla arkkitehtuurilla ja yleensäkin keskittyä vähintään 60% ajasta muuhun kuin siihen mitä yleensäkin tietokoneella tahtoo aikaansaada?
TIETOKONEET JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT OVAT TARKOITETTU KÄYTTÄJÄLLE - EIVÄT KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN KONFIGUROIJAFRIIKILLE.
Jos haluat hyvän tietokoneen, hyvän käyttöjärjestelmän ja tehdä mitä haluat et todellakaan hanki Windowsia. Silloin hankit Macin.
Kyllä, linux on kriisissä tämän asian suhteen. Laske yhteen montako distroa on, sitten mieti miten nämä distrot loppujen lopuksi muka niin hirveästi eroavat toisistaan? Missä on linux-yhteisön eteenpäin vievä voima? Hommastahan on selkeästi tullut microsoftmaista "Pakataan sama paska uusiin kuoriin ja myydään taas" toimintaa.
Ehehehei, kyllä ksym_ puhuu asiaa.
Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon. Näin ihanaa on tämä linuxin rajapintapelleily. Mutta arvaa mitä, kirjoitimpa kuitenkin amulen WIKIin vinkin tekosestani jotta muutkin tämän osaisivat tehdä.
En ole kädetön, mutta onko EDES kohtuullista pyytää että asiat yleensäkin toimisivat edes jotenkuten ilman että joka vitun softan käyntiin saadakseen pitää sorkkia omaa purkkaa ja teippiä? Eikö linux ole yhteensopiva linuxin kanssa?
Ps. Windowsilla ajan setup.exe:n ja kaikki toimii. Onko se osoitus siitä kuinka paska windows on? Ei mielestäni. Mitä etua muka saavutetaan monimutkaisuudella? Kerro - oi suuri se sattuuu...
(perkele, olisin cutcopypastettanut nimesi mutta Linuxin Opera käyttää jostain syystä eri cutcopypaste tekniikkaa kuin muu KDE. On se mukavaa kuinka linuxin käytäntö on tehdä kaikki aina eri tavalla, aina, niin ettei varmasti saa koskaan tehtyä mitään asiaa oikeasti samalla tavalla kaikkialla.)
Sattuuko realieettipeili tosiaan näin paljon? Enhän ole väittänyt etteikö suuri osa shellityökaluista olisi loistavia, etteikö linuxin verkkojärjestelmä olisi kaikin puolin hieno ja toimiva tai että kernel on todella siisti. Olen vain sanonut että distrojen tekijöillä ei tunnu olevan hajuakaan asioista tai halua palvella linuxyhteisöä millään järkevällä tavalla. Ja distroista on kiinni se onko linux hyvä vai paska - loppukädessä.
Vai voitko kiistää? Sinulla ehkä on aikaa väsätä slackistä juuri sellainen kuin haluat. Minulla on kuitenkin perhe ja työ joista niistäkin tulisi huolehtia - minulla ei kertakaikkiaan ole aikaa säätää joka helvetin asiaa itse. Onko kohtuullista vaatia käyttöjärjestelmältä edes perus-käyttäjäystävällisyyttä?"Pitäisikö mielestäsi tietokoneella:A) Saada aikaiseksi se mitä haluaa ilman sen kummempia ongelmi"
- Juuri näin.
"TIETOKONEET JA KÄYTTÖJÄRJESTELMÄT OVAT TARKOITETTU KÄYTTÄJÄLLE - EIVÄT KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN KONFIGUROIJAFRIIKILLE."
- Täysin samaa mieltä.
"Jos haluat hyvän tietokoneen, hyvän käyttöjärjestelmän ja tehdä mitä haluat et todellakaan hanki Windowsia. Silloin hankit Macin. "
- Edelleen samaa mieltä.
"Kyllä, linux on kriisissä tämän asian suhteen. Laske yhteen montako distroa on, sitten mieti miten nämä distrot loppujen lopuksi muka niin hirveästi eroavat toisistaan?"
- Melko lailla samaa mieltä.
"Ehehehei, kyllä ksym_ puhuu asiaa."
- Jos tarkoitat standardisoimista, kyllä.
"Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa"
- Itse asensin kaikki muulit sun muut Synapticilla, ei ongelmia.
"En ole kädetön, mutta onko EDES kohtuullista pyytää että asiat yleensäkin toimisivat edes jotenkuten ilman että joka vitun softan käyntiin saadakseen pitää sorkkia omaa purkkaa ja teippiä?"
- Linux ei selvästikään ole sinulle omiaan. En tunnista ollenkaan noita ongelmia omasta käytöstäni.
"Eikö linux ole yhteensopiva linuxin kanssa?"
- Varmasti on.
"Sattuuko realieettipeili tosiaan näin paljon?"
- ?
"Vai voitko kiistää? Sinulla ehkä on aikaa väsätä slackistä juuri sellainen kuin haluat. Minulla on kuitenkin perhe ja työ joista niistäkin tulisi huolehtia - minulla ei kertakaikkiaan ole aikaa säätää joka helvetin asiaa itse.?"
- Päinvastoin, pyrin välttämään kaikkea ylimääräistä toimintaa. Slackiin en koske, mutta Vector menettelee jo.
"Onko kohtuullista vaatia käyttöjärjestelmältä edes perus-käyttäjäystävällisyyttä"
- Käyttämissäni jakeluissa se on aika hyvällä tolalla.
Vähän epäselväksi jäi, mitä minun pitäisi koittaa tajuta. - se sattuu...
ksym_ kirjoitti:
> Paitsi että ei siitä todellakaan kauan ole kun mac
> oli sinun mielestäsi kuorrutettu karkkipaska
> nössöille :)
Ja sellaisille sitä suosittelenkin.
Hakkerit ja tietotekniikan kautta elävät cyberpunkkarit, kuten minä, tekevät itselleen palveluksen käyttämällä jotain muokattavampaa ja teknisesti valveutuneemmille tarkoitettua käyttöjärjestelmää.
> BSD on vielä vähemmmän valmis tavallisen
> kuluttajan tavalliseen työpöytäkäyttöön. Siinä
> sen pr-puutteen selitys.
No graafisia installereita, GUI-paskaa ja muuta Mac/Windows härpäkkeitä ei FreeBSD:hen toivottavasti koskaan tulekkaan base-systemiin. FreeBSD on UNIX-like järjestelmä, ja ko. systeemeissä ei graafinen käyttöliittymä ole koskaan ollut se järjestelmän keskeinen idea. Onneksi ...
Olen tässä sellasita anaali-analyysiä pyöritellyt päässäni, että ehkä 5 vuoden päästä ihmiset alkavat olla jo niin valistuneita, että he pyrkivät alusta asti opettelemaan näitä teknisiä järjestelmiä noiden karkkikuorrutteisten siirappi-GUI-kikkareiden sijaan ... viimeistään siinä vaiheessa, kun kaikki kaupalliset Mac OS:t ja Windows:it on DRM kernel-modifikaatioilla tehty automaattisesti piratismin paljastaviksi yksilönvalvontapäätteiksi ;D
> Syvällisen analyysini mukaan itsesääli ja pelko
> tekee gootin.
Sitten en varmaan ole gootti, ainakaan pure-consept sellainen ... itsesääliä on vaikea tuntea, kun tietää olevansa lähiympäristön lahjakkain kyberharrastaja.
Kjäh /,,/
> Ratto-Teo on todella kilahtanut sosiopaatti.
> Selvä fanaatikko. Tietenkin niitä löytyy
> vähemmän bsd-(wannabe)skenestä, koska piiri on
> todella pieni. Ja yksi paha diktaattori
> karkoittaa tehokkaasti muut fanaatikot...
Theo on kyllä sikäli kova äijä, että sillä on visioita. Ja sen tyyli on niin agressiivinen, solvaava ja vittuileva, että pitää sille pistää kaks peukkua pystyyn, näin trollaaja-kollegana ;)
Jostain sain semmosen käsityksen, että Theo olisi Satanistisen kirkon jäsen tms ... ainakin OpenBSD:n oheisgrafiikat antaa semmosien käsityksen. Theon oma elitismi ja itsensä jumalallistaminen viittaisi myös tuohon suuntaan =)"Olen tässä sellasita anaali-analyysiä pyöritellyt päässäni, että ehkä 5 vuoden päästä ihmiset alkavat olla jo niin valistuneita, että he pyrkivät alusta asti opettelemaan näitä teknisiä järjestelmiä noiden karkkikuorrutteisten siirappi-GUI-kikkareiden sijaan"
- Tuskinpa vaan. Suurimmalla osalla ihmisiä ei todellakaan ole aikaa/halua/kykyä opetella kovin syvällisesti nettimasiinansa elämää. Siihen menee oikeasti 25 tuntia vuorokaudessa, kuten tiedät.
Toisin sanoen suurelle yleisölle ainoastaan ne graafiset kikkareet pystyvät tarjoamaan käytettävyyttä ilman suurempaa alkutietämystä. Se on pelkkää utopiaa, että kaikista voisi tulla ATK-erikoisosaajia. Vai onko tulevaisuus saatanallinen nörttitotalitarismi, jota johtaa keisari Theo I pukinpöksyissään ;)
"Sitten en varmaan ole gootti, ainakaan pure-consept sellainen ... itsesääliä on vaikea tuntea, kun tietää olevansa lähiympäristön lahjakkain kyberharrastaja."
- Heh, goottivittuilu kuuluu tälle pro?-tasolle - mitäs läksit. (Toiset ei näköjään vaan ymmärrä sitä.) Mutta tuo kyber-liite on kyllä vähän turhan raflaava: Matrix oli sittenkin vain leffa...
"Theon oma elitismi ja itsensä jumalallistaminen viittaisi myös tuohon suuntaan =)"
- Ballmer voisi ostaa sen talliinsa. - se sattuu...
calerae kirjoitti:
"Ainiin, saadakseni amulen toimimaan Debianissa minun piti linkata joku vitun kirjasto johon viitattiin amulessa versionumerolla symbolisella linkillä paikallisen kirjastoni "oikeaan" versioon."
Tuo on juuri se juttu, mikä vit*ttaa aina vaan uudestaan ja uudestaan. Ihan oikeasti. Noita libejä on olemassa niin perkeleesti, että ei voi olettaa, että kenelläkään on kaikkia mahdollisia ja mahdottomia kirjastoja asennettuna koneelle. Siis varsinkaan niinä kaikkina mahdollisina versioina, joita joku sekunda koodari nyt on vaan päättänyt käyttää.
Tuli ihan mieleeni, että kerran muutama vuosi sitten, erästä ohjelmaa asentaessani (siis käänsin sourceista) törmäsin tilanteeseen, että softa käytti sellasta versiota eräästä lib:stä, jota ei sitten kirveelläkään löytynyt enää mistään päin maailmaa. No eipä siinä sitten muuta kuin muutama tunti sourcen selailua ja muutoksia tekemään, jotta sain mokoman paskan käyttämään tuoreempaa rutiinia. Ja koko homma vaan sen takia, että joillakin tyypeillä on oikeasti semmonen idea, että sen käytettävän rutiinin pitää olla jostain TIETYSTÄ library versiosta.
Joku tähän tietysti hihkuu, että tuo sourcen muokkaaminen on mahdollista vain ja ainoastaan über open sourcen ansiosta. Mutta onko se oikeasti tarpeellista. Pitäsisikö peruskäyttäjän muka osata tuokin kaikki tehdä saadakseen jonkun pikku killukkeen toimimaan? Ei minun mielestäni. Itse tuon osaan, kun olen parikymmentä vuotta jo koodannut, mutta en minä sitä vaariltani osaa edellyttää.
Jos kyseinen softa ei olisi ollut erityisen tärkeä olisi tuo minultakin jäänyt tekemättä ihan varmasti."Tuli ihan mieleeni, että kerran muutama vuosi sitten, erästä ohjelmaa asentaessani"
- Aika kova kohtalo miehellä. Varmasti traumatisoi tuollainen. - voi vain
hee.. kirjoitti:
No hemmetti, täällähän on verbaalisesti lahjakasta ja inpiroitunutta porukkaa.
Laskea Linuxikillerin ansioluetteloon tämä kun on niin joustava peräkammarin purkkaviritelmä the -aarre. Toisin kuin winux tilting the -error, kielletty ajosuunta \ psykoottinen komento. Psyko
Theo toiselta nimeltään Teo -sikiävä alias MR raato! on vain taloudenhoitajani, jalkapohjan hierojani ja jo mainittu anuspumpulini häthädän.. dll- veti veteläksi purkkapaskan pääteeksi. Rakas raato Teo joka siis pyykkää sottaisia kalsareita iltaisen "winuksiksi meni, vituiks hää veteli" piknikin pääteeksi. - juupelo
ksym_ kirjoitti:
Olisitko kiinnostunut kehittämään ns. exo-runtime ympäristöä?
Ideana tässä minun projektissa on se, että kaikki ohjelmat käännetään "virtuaaliselle prefixille", eli --prefix=/0. Sitten minun kehittämällä järjestelmäkutsut diverttaavalla sandboxilla uudelleenohjataan /0 -prefixi osoittamaan softan oikeaan asennushakemistoon kohdeympäristössä, jolloin softa AINA hakee datatiedostonsa eristetystä sijainnista.
Softat käännetään täysin eristetyssä chrootissa, niin että voit importtaa sinne TÄYSIN KONTROLLOIDUSTI tietyn version jostain librarysta,
ja pakottaa softan kääntymään sen mukaan.
Riippuvuudet hallitaan niin, että jokainen softa kuvailee XML-tiedostoissa riippuvuudet KOKONAISINA: importattujen libraryjen/subsystemien viitattavat osakomponentit luetteloidaan (sonamet ja executablet), ja lisätään softan riippuvuuteen. Täten kohdejärjestelmässä voi tehdä heuristiikalla tarkkoja päätelmiä siitä, että onko kohdejärjestelmässä oikeat komponentit, vai pitääkö ne hakea jostain muualta.
Oletko kiinnostunut? Pistä postia: [email protected]"Ideana tässä minun projektissa on se, että kaikki ohjelmat käännetään "virtuaaliselle prefixille", eli --prefix=/0. "
eli /usr
"Sitten minun kehittämällä järjestelmäkutsut diverttaavalla sandboxilla uudelleenohjataan /0 -prefixi osoittamaan softan oikeaan asennushakemistoon kohdeympäristössä, jolloin softa AINA hakee datatiedostonsa eristetystä sijainnista."
kuinka käsittelet kirjastot kuten linc glib ...
onko ohjelmat staattisesti linkattuja?
Kuika toteutat uudelleenohjauksen?
datatiedostot kuten kotihakemiston .kde .gconf .tvtime .mozilla etc...
ja /usr/share/ alta
"Softat käännetään täysin eristetyssä chrootissa, niin että voit importtaa sinne TÄYSIN KONTROLLOIDUSTI tietyn version jostain librarysta,
ja pakottaa softan kääntymään sen mukaan"
Ajetaanko softa myös chrootin alla vai kuinka käytät sinne importattua libraryä chrootin ulkopuolella?
dpkg-buildpackage fakeroot etc...
"Riippuvuudet hallitaan niin, että jokainen softa kuvailee XML-tiedostoissa riippuvuudet KOKONAISINA: importattujen libraryjen/subsystemien viitattavat osakomponentit luetteloidaan (sonamet ja executablet), ja lisätään softan riippuvuuteen"
riittääkö .deb ominaisuudet?
"äten kohdejärjestelmässä voi tehdä heuristiikalla tarkkoja päätelmiä siitä, että onko kohdejärjestelmässä oikeat komponentit, vai pitääkö ne hakea jostain muualta"
Mielenkiintoista mitä heuristista algoritmiä olet ajatellut ja miten se toimisi käytännössä.
Mielestäni debianin paketinhallinta tekee tarvittavat tarkistukset melko hyvin. - calerae
se sattuu... kirjoitti:
"Tuli ihan mieleeni, että kerran muutama vuosi sitten, erästä ohjelmaa asentaessani"
- Aika kova kohtalo miehellä. Varmasti traumatisoi tuollainen."Aika kova kohtalo miehellä. Varmasti traumatisoi tuollainen."
Ääh. Kerran se vaan kirpasee. Kyllä se muutamalla tuopilla olutta huuhtoutuu. ;) - ksym_
juupelo kirjoitti:
"Ideana tässä minun projektissa on se, että kaikki ohjelmat käännetään "virtuaaliselle prefixille", eli --prefix=/0. "
eli /usr
"Sitten minun kehittämällä järjestelmäkutsut diverttaavalla sandboxilla uudelleenohjataan /0 -prefixi osoittamaan softan oikeaan asennushakemistoon kohdeympäristössä, jolloin softa AINA hakee datatiedostonsa eristetystä sijainnista."
kuinka käsittelet kirjastot kuten linc glib ...
onko ohjelmat staattisesti linkattuja?
Kuika toteutat uudelleenohjauksen?
datatiedostot kuten kotihakemiston .kde .gconf .tvtime .mozilla etc...
ja /usr/share/ alta
"Softat käännetään täysin eristetyssä chrootissa, niin että voit importtaa sinne TÄYSIN KONTROLLOIDUSTI tietyn version jostain librarysta,
ja pakottaa softan kääntymään sen mukaan"
Ajetaanko softa myös chrootin alla vai kuinka käytät sinne importattua libraryä chrootin ulkopuolella?
dpkg-buildpackage fakeroot etc...
"Riippuvuudet hallitaan niin, että jokainen softa kuvailee XML-tiedostoissa riippuvuudet KOKONAISINA: importattujen libraryjen/subsystemien viitattavat osakomponentit luetteloidaan (sonamet ja executablet), ja lisätään softan riippuvuuteen"
riittääkö .deb ominaisuudet?
"äten kohdejärjestelmässä voi tehdä heuristiikalla tarkkoja päätelmiä siitä, että onko kohdejärjestelmässä oikeat komponentit, vai pitääkö ne hakea jostain muualta"
Mielenkiintoista mitä heuristista algoritmiä olet ajatellut ja miten se toimisi käytännössä.
Mielestäni debianin paketinhallinta tekee tarvittavat tarkistukset melko hyvin.> kuinka käsittelet kirjastot kuten linc glib ...
> onko ohjelmat staattisesti linkattuja?
Ei tarvi olla staattisesti linkattuja.
Kirjastot ovat samanlaisia /0 -virtuaaliprefixiin käännettyjä ohjelmistokomponentteja. Niiden tarvitsemat ajonaikaiset fopen()/open()/dlopen() diverttaukset lisätään niitä käyttävien softien sandboxien ajonaikaiseen "konfiguraatioon".
Libraryjen tarjoamat dynaamiset objektit, eli sonamet, indeksoidaan XML-tiedostossa KOKONAISUUTENA. Tiettyä librarya tarvivat softat kopioivat nämä määritelmät pakettinsa metadataan, ja kohdejärjestelmässä voidaan sitten päätellä, että mitä paketteja tarvitaan näiden ns. subsystem-määritysten perusteella.
Softat asennetaan omalla wrapper-ohjelmalla (joka on joko stand-alone softassa paketissa mukana, tai sitten käytetään frameworkin omaa versiota), joka siis
1) Tarkistaa löytyykö tarvittava versio exo-runtime frameworkista
2) Tarkistaa kohdejärjestelmän natiivit komponentit, ja määrittelee tarvitaanko jotain toisia komponentteja
3) hoitaa sandboxin alustuksen, keskustelee exo-frameworkin kanssa tarvittavien libraryjen sijainneista, asettaa libraryjen soname-hakemistot LD_LIBRARY_PATH:iin, asettaa libraryjen JA suoritettavan binäärin tarvitsemat sandbox määritykset
4) suorittaa itse softan
HUOM: Vaiheet 1 - 3 laitetaan VÄLIMUISTIIN softan asennuksen yhteydessä, eli asennuksen jälkeen (tai vaihtoehtoisesti softan ekan käynnistyksen jälkeen) on softan käynnistys yhtä nopeaa kuin täysin staattisesti räätälöidyn binäärinkin.
> Kuika toteutat uudelleenohjauksen?
> datatiedostot kuten kotihakemiston .kde .gconf
> .tvtime .mozilla etc...
> ja /usr/share/ alta
http://genometal.servu.org/files/sourcekrap/crapbox.tar.gz
Tuo on ajonaikaisesti ympäristömuuttujilla konfiguroitava, diverttaava sandboxi.
ESIMERKKI, softa nimeltä foobar-2.0
1) Se hakee datansa paikasta $PREFIX/share/foobar-2.0
2) System wide config /etc/foobar.conf
3) Käyttäjäkohtaisia konffeja ei kande uudelleenohjaa tässä esimerkissä.
...
./configure --prefix=/0 (...)
export DESTDIR=$(mktemp -d)
make install
mkdir -p $HOME/foobar-2.0/image
mkdir $HOME/foobar-2.0/configuration
cp -r $DESTDIR $HOME/softa/image
...
Kopioidaan myös käännetty sandbox.so hakemistoon $HOME/softa/exo-runtime
Tehdään tiedosto $HOME/foobar-2.0/exec
*** TIEDOSTO $HOME/foobar-2.0/exec ***
#!/bin/sh
APPNAME=foobar-2.0
BASEDIR=$HOME/$APPNAME
EXODIR=$BASEDIR/exo-runtime
IMAGE=$BASEDIR/image
export SANDBOX_DIVERT_NUM=1
export SANDBOX_DIVERT_FROM_0="/0"
export SANDBOX_DIVERT_TO_0="$IMAGE"
export SANDBOX_DIVERT_FROM_0="/etc/foobar.conf"
export SANDBOX_DIVERT_TO_0="$BASEDIR/config/foobar.conf"
export LD_PRELOAD=$EXODIR/exo-sandbox.so $IMAGE/bin/foobar
*** EOF $HOME/foobar-2.0/exec ***
HUOM: tein tämän esimerkin AINOASTAAN ESITELLÄKSENI NEROKKAAN SANDBOXINI TOIMINTAA! Tämäntyylistä skriptipaskaa ei itse exo-runtimessä käytetä.
> Ajetaanko softa myös chrootin alla vai kuinka
> käytät sinne importattua libraryä chrootin
> ulkopuolella?
Jos osaisit edes ohittaa c-libraryn POSIX funktiokutsuja, niin tajuaisit että chrootia ei tarvitse, että voi softan modularisoida.
Eli chrootissa ei ajeta itse softaa! Softa ainoastaan KÄÄNNETÄÄN CHROOTISSA, että saadaan täysi kontrolli siihen mitä mahdollinen kääntöympäristö (esim. Gnu-autotools, SCons) päättää pakettiin pistää.
Kopioin sitten härskisti noiden Debianistien ohjelmia, mikäli omat ideat loppuu kesken ... osaan kyllä järjestelmäni tarpeeksi hyvin tehdäkseni edes yhden chroot-factoryn ;)
> riittääkö .deb ominaisuudet?
Eivät riitä!
Etkö tiedäthän miten peelomaisesti riippuvuudet tuossa hallitaan?
NE RATKAISTAAN MERKKIJONOILLA! Tietyn Debian-version (stable etc) paketeilla on kehittäjien keksimät nimet, joihin toiset kehittäjät viittaa! Koko systeemi on ihmisen keksimien vitun nimien varassa. Tällaisella menetelmällä EI OLE MITÄÄN KOSKETUSPINTAA SIIHEN JÄRJESTELMÄTASON MEKANIIKKAAN, MITEN HOMMAT TODELLA TOIMIVAT! Säälittävää. Yärgh.
RPM on edes pikkuisen parempi: se listaa pakettien tarjoamat sonamet ja tiedostot, ja NÄMÄ LISTATAAN REPOSITORYN CACHESSA. RPM on muuten vaan hieman vammainen, juosten kustu systeemi ;)
> Mielenkiintoista mitä heuristista algoritmiä
> olet ajatellut ja miten se toimisi käytännössä.
No eräs yksinkertainen framework:
- softan kääntövaiheessa käydään läpi asennusimagen lib, libexec, bin ja sbin hakemistot. Indeksoidaan niiden sisältö XML-tiedostoon. Indeksoidut sonamet (lib -hakemistosta) saavat vieläpä metatietona interface version, interfacen ikä-arvon (age), ja revisionumeron (c:r:a) ... jos osaat käyttää libtoolia niin tiedät mitä nämä tarkoittaa, ja miten ne voi päätellä tiedoston nimestä.
- Ainoastaan ajonaikaisesti merkittävät suoritettavat binäärit, libraryt, komponentin sisäiset binäärit tms listataan.
- automaattisen XML-speksien generoinnin jälkeen voi paketoija vielä vaikuttaa eri tiedostojen luokitukseen.
Luokitus kertoo, että mikä on tiedoston käyttötarkoitus: onko se suoritettava binääri, skripti, shared-object vai joku muu ... luokitukset ovat vielä kesken, mutta koitan keksiä jotain hyvää ja laajennettavaa järjestelmää.
- softan asennuksessa etsitään "paketista" XML-speksi, tai jos sitä ei ole, niin generoidaan se automaagisesti HFS-2.3:een luottaen, edellä kuvailtua menetelmää käyttäen
- XML-speksi cachetetaan (/tmp tai /var alle) nopeampaan (mahdollisesti binääriseen) muotoon, mistä sitten framework voi analysoida paketin tarvitsemat komponentit, tai että tarviiko joku toinen komponentti tätä pakettia.
- Kun asennuksen aikana on nuo riippuvuuspäätelmät tehty, niin ne cachetetaan, ja softa käynnistetään frameworkin omilla työkaluilla ($ exo-run ns::local::softan_nimi). Tuo käynnistystyökalu yhdistää cachen, ja pyöräyttää siitä sopivan sandbox-asetuksen, ja ajaa softan. Fin!
HUOM: tuon cachetuksen VOI AINA UUSIA! Softat asennetaan tiettyihin paikkoihin, ja nämä "component storaget" lisätään sitten frameworkin konffiin, joko user-kohtaisesti tai system-wide.
Omalla komennolla ajetaan kaikkien storage-sijaintien alihakemistot läpi, ja regeneroidaan dependenssit ylläpitävä tietokanta.
ELI: jokainen paketti sisältää PALJON metadataa, kaiken tarpeellisen ja vähän ylikin. Tämä metadata PYSYY PAKETIN MUKANA, vaikka sen sijainti muutettaisikin (vaikkapa component storage vaihtuu system-wide -> user). Kun metadata on AINA KOMPONENTIN MUKANA, voidaan riippuvuuksista ja ajoympäristön toimivuudesta huolehtiva cache regeneroida milloin vaan!
Periaate menee jotakuinkin noin. Olen vasta kerinnyt paperille suunnittelemaan tätä mahtavaa standardia, mutta luulen että puolen vuoden sisään saisin jotain aikaan. Kiire minulla ei ole, koska GNU/Linux skene kaikessa turhuudessaan junnaa paikallaan ;)
En odota Alpha ja Beta versioiden vielä olevan kovin nopeita, tarkoitus on että homma toimii.
> Mielestäni debianin paketinhallinta tekee
> tarvittavat tarkistukset melko hyvin.
Se tarkastaa vain ne jutut, mitä paketoijat sinne määrittelee skripteissään. Eipä liiemmalta älykkyyttä ole tuossa systeemissä ...
Staattiseen prefixaamiseen perustuvat systeemit aiheuttavat vaan tietoturvariskejä, ja pkg-tietokannan kosahtaessa on koko systeemi käyttökelvoton.
Minun mielipiteet on oikeita. Muut voi suksia suolle. Anteeksi, oli vaan pakko sanoa. Agressiot kasvaa tästä loputtamasta koodaamisesta :(
- minä itse.
Onko päässyt unohtumaan että:
Linux distrojen suurin hienous on valinnanvapaus.
Se on myös syy miksi monet käyttävät linuxia.
Linuxeissa voit itse päättää millaisen käyttöjärjestelmän haluat. Tätä ominaisuutta ei ole missään muussa käyttöjärjestelmässä (tietääkseni).
Jos haluat vakautta, yksinkertaisuutta, tietoturvaa, valitse slackware.
Jos haluat helppo-käyttöisyyttä, tietoturvaa, helposti saatavia up-to-date ohjelmia, valitse ubuntu/kubuntu.
Jos haluat ottaa koneestasi kaiken konetehon irti, valitse gentoo.
Kaikki nämä toimivat hyväksi, turvalliseksi ja vakaaksi todetun ytimen ympärillä.
Jos joku haluaa tietää mikä siinä paljon puhutussa linuxissa on niin hienoa, vastaukseksi riittää sana VAPAUS.
Muissa käyttöjärjestelmissä päätösvalta ei ole sinulla (tietääkseni).
Linux vs. Muut voisi verrata esimerkiksi autoon.
Muut auto on sellainen auto jota et oikeasti omista, sinulla on ainostaan käyttöoikeus siihen. Auton mieleiseksesi tekeminen on siis kielletty, et voi asentaa siihen hienoja alumiini vanteita, etkä tummentaa ikkunoita ja kaikenlainen virittäminen on kielletty. Eräissä Muut autoissa on jopa konepelti hitsattu kiinni, ja auton huoltaminen onnistuu ainoastaan Muut huoltoasemalla, itse et sitä ilmaiseksi saa huoltaa. Et myöskään saa myydä sitä eteenpäin vaikka toteaisit sen huonoksi autoksi.
Linux autoja sen sijaan voit nähdä kun menet kaupungille, ja avaat silmäsi.- ozgar
"Linuxeissa voit itse päättää millaisen käyttöjärjestelmän haluat. Tätä ominaisuutta ei ole missään muussa käyttöjärjestelmässä (tietääkseni).
"
BSD:t? - minä itse
ozgar kirjoitti:
"Linuxeissa voit itse päättää millaisen käyttöjärjestelmän haluat. Tätä ominaisuutta ei ole missään muussa käyttöjärjestelmässä (tietääkseni).
"
BSD:t?freeBSD taitaa olla ainoa vapaalla lisenssillä jaettava? korjaa jos olen väärässä. Tietääkseni freeBSDssä ei ole yhtään GPL lisensoitua ohjelmaa, vaan ne on kaikki kirjoitettu uusiksi freeBSDn toimesta.(joo, joo. korjaa vaan vapaasti jos olen väärässä) Joten voit päivittää/asentaa ohjelmasi ainoastaan yhdestä paikasta, ainoastaan yhdellä tavalla.
Mitä valinnanvapautta tässä on? - minä itse.
minä itse kirjoitti:
freeBSD taitaa olla ainoa vapaalla lisenssillä jaettava? korjaa jos olen väärässä. Tietääkseni freeBSDssä ei ole yhtään GPL lisensoitua ohjelmaa, vaan ne on kaikki kirjoitettu uusiksi freeBSDn toimesta.(joo, joo. korjaa vaan vapaasti jos olen väärässä) Joten voit päivittää/asentaa ohjelmasi ainoastaan yhdestä paikasta, ainoastaan yhdellä tavalla.
Mitä valinnanvapautta tässä on?edit: freeBSD ainoa vapaalla lisenssillä?
edit: BSDissä kirjoitettu kaikki uusiksi.
- Russell
No jopas ihmiset nyt kovin suuttuivat.
Toisin kun joku epäili, en ole MS:n palkkalistoilla :)
En väittänyt, etteikö Linux olisi joissain käyttötarkoituksissa selkeästi parempi kuin XP, mutta:
- Linuxin asentaminen on työlästä. Vaikka se ei sitä olisikaan Sinulle, arvon Linux-hax0r, koita ymmärtää että maailmassa on kosolti ihmisiä, jotka haluavat että kone vain yksinkertaisesti toimii. He eivät halua lukea man sivuja, he eivät halua surffata foorumeita, he eivät halua ymmärtää mikä on swap -osio tai miten softa "käännetään". He haluavat systeemin, jonka voi asentaa A4 kokoisen ohjelirpakkeen avulla, joka soittaa mp3-tiedostoja ja joka toimii ilman sen kummempia konffaamisia. He haluavat että se kahdeksannappinen uusi laser-hiiri toimii kun lyö asennus CD:n sisään, ja että näppäimistön multimedia-ominaisuudet toimivat ilman ohjeiden surffailua ja konffaamista. Ei kai tämä nyt ole niin vaikea asia?
- Linuxiin on työlästä asentaa ohjelmia. Vaikka Yast on merkittävä parannus, on Linuxiin helvetin paljon työläämpää asentaa ohjelmia kuin mihin tahansa vintoosaan. Windowsissa klikkaat asennusohjelmaa, ja painat pari kertaa nextiä. Ja yhä edelleen: jos ohjelmien asentaminen on SINULLE helppoa, parahin softainsinööri, niin se ei ole helppoa ihmiselle, joka haluaa vain käyttää konettaan; ei viettää aikaa konffaamalla yms.
Ja yksi asia, johon olin eritysen pettynyt asennettuani Suse 9.3:sen -> se on helvetin epävakaa. Koneen saa jumiin päivityssoftalla, yastilla, ja jopa irkillä... (eikä irc muutenkaan toimi ilman... yllätysyllätys - konffaamista) Toimisto-ohjelmat eivät saa systeemiä jumiin, mutta kaatuvat muuten helposti. En ole mikään suuri Office-fanikaan, wordin sekoilut ovat varmasti vanhentaneet minua kymmenellä vuodella, mutta ihan vilpittömästi olen sitä mieltä, että työkäyttöön en Linuxia ottaisi.
Pointtini on siis se, että Linuxista maalataan tällä hetkellä liian helppokäyttöistä kuvaa. Oma vilpitön mielipiteeni on se, että Linux ei ole vaihtoehto Windowsille normaalikäytössä. Tietokoneista erityisesti kiinnostuneille ns. harrastelijoille se puolestaan varmasti on windowsia mieluisampi.
Kiitos...
... ja anteeksi.- pöhö
kun avaat winukan eka kerran kyllähän sitäkin täytyy opetella käyttämään kummaa porukkaa nämä nykyihmiset kun kaikki täytyy saada "helpolla" ei se ole mitään erikoisen ylipääsemättömän hankalaa näillä linux pohjaisilla koneillakaan, ohjelmien asentelu
terv. kliks vaan pöhelö - haastaa fiisaita
pöhö kirjoitti:
kun avaat winukan eka kerran kyllähän sitäkin täytyy opetella käyttämään kummaa porukkaa nämä nykyihmiset kun kaikki täytyy saada "helpolla" ei se ole mitään erikoisen ylipääsemättömän hankalaa näillä linux pohjaisilla koneillakaan, ohjelmien asentelu
terv. kliks vaan pöhelöPuhuu jäpä täyttä asiaa, kyllähän jokaisen friikinkin pitäisi tajuta että suurin osa ihmisistä tahtoo tehdä koneella töitä, leikkiä, surfailla etc. ilman että trvitsee perehtyä ennen jokaista toimenpidettä 200 -sivuiseen opukseen vieläpä englanninkielellä. Toiset tahtovat päästä asiaan heti tai pian ja saada sen hyödyn minkä vuoksi kone on hankittukin. Ihan jokainen sentään ei elä koneen vuoksi, ymmärtääkseen säätelylystistä yhtä lailla kuin ohjelmiston kehittäjät. Toisilla on biteistä riippumatonta elämää, ihan sitä fyysistä, henkistä ja psyykkistä kanssakäymistä. Siltikin olen sitä mieltä että raato Teo on perä-vanupuikko.
- Alkupiste
haastaa fiisaita kirjoitti:
Puhuu jäpä täyttä asiaa, kyllähän jokaisen friikinkin pitäisi tajuta että suurin osa ihmisistä tahtoo tehdä koneella töitä, leikkiä, surfailla etc. ilman että trvitsee perehtyä ennen jokaista toimenpidettä 200 -sivuiseen opukseen vieläpä englanninkielellä. Toiset tahtovat päästä asiaan heti tai pian ja saada sen hyödyn minkä vuoksi kone on hankittukin. Ihan jokainen sentään ei elä koneen vuoksi, ymmärtääkseen säätelylystistä yhtä lailla kuin ohjelmiston kehittäjät. Toisilla on biteistä riippumatonta elämää, ihan sitä fyysistä, henkistä ja psyykkistä kanssakäymistä. Siltikin olen sitä mieltä että raato Teo on perä-vanupuikko.
"perehtyä ennen jokaista toimenpidettä 200 -sivuiseen opukseen vieläpä englanninkielellä."
Ja heh... Kyllä Windowssinkin käyttö on tarvinnut opiskelua - ei se onnistu suoraa äidinmaidossa. Esiasennetut koneet ja hallitseva markkina-asema ovat tutustuttaneet tavallisen käyttäjän Windows-perusteisiin.
Linux/Unix poikkeaa Windowssista, ja siksi senkin käyttö pitää perusteiltaan opetella. Peruskäyttö ei tarvitse syvällistä perehtymistä, mutta tietyt perusasiat on vain yksinkertaisesti hallittava.
Linux-jakelut sisältävät työpöydälle lähes kaikki peruskäyttöön tarkoitetut ohjelmat, joten ensihätään ei mitään lisäohjelmia edes tarvitse asennella.
Nyt on vain niin, että täälläkin haluttaisiin Linuxista jokin ilmainen Windows-klooni. Miksi ihmeessä? - Russell
Alkupiste kirjoitti:
"perehtyä ennen jokaista toimenpidettä 200 -sivuiseen opukseen vieläpä englanninkielellä."
Ja heh... Kyllä Windowssinkin käyttö on tarvinnut opiskelua - ei se onnistu suoraa äidinmaidossa. Esiasennetut koneet ja hallitseva markkina-asema ovat tutustuttaneet tavallisen käyttäjän Windows-perusteisiin.
Linux/Unix poikkeaa Windowssista, ja siksi senkin käyttö pitää perusteiltaan opetella. Peruskäyttö ei tarvitse syvällistä perehtymistä, mutta tietyt perusasiat on vain yksinkertaisesti hallittava.
Linux-jakelut sisältävät työpöydälle lähes kaikki peruskäyttöön tarkoitetut ohjelmat, joten ensihätään ei mitään lisäohjelmia edes tarvitse asennella.
Nyt on vain niin, että täälläkin haluttaisiin Linuxista jokin ilmainen Windows-klooni. Miksi ihmeessä?Ymmärsit nyt ihan väärin, en minä ainakaan halua Linuxista mitään windows-kloonia. Linux on ihan hauska tuollaisenaan (tosin tuo susen epävakaus on kyllä pettymys).
Ja toki windows kaipaa myös opettelua, mutta...
Esitetään kysymys näin: jos Sinun pitäisi opettaa 65 vuotiaalle äitimuorillesi (oletetaan että Hän ei ole ennen käyttänyt tietokoneita) jonkin käyttöjärjestelmän peruskäyttö (esim. ohjelmien asentaminen, virussoftien yms. päivittäminen, sähköpostin käyttö, leffojen katselu yms) niin lähtisitkö opettamaan Hänelle Linuxia vai Windowsia (joku tietysti vastaa että Mäkkiä, eikä kovin väärässä ehkä olisikaan)? Toki Linuxin käyttö onnistuu, jos joku konffaa sen valmiiksi, mutta jos äitisi pitäisi hoitaa koneen hallinnointi itse?
Näin kärjistäen pointtini on ehkä helpoin ymmärtää. Linux on mikä on, mutta omasta mielestäni uudet(kaan) distrot eivät ole muuttaneet Linuxin käyttöä yhtä vaivattomaksi kuin Windowsin käyttöä. Linux on vieläkin hankala käyttää, ja jos koneella pitää todella saada aikaan, eikä ainoastaan leikkiä ja konffailla sillä, niin Linuxia entuudestaan tuntemattomille en itse sitä suosittelisi.
Ja mitä tulee kommentteihin siitä, ettei "kaikkea pidä saada niin helpolla"... tuollaiset mielipiteet alentavat sekä Linuxia että sen käyttäjiä. Jos joku oikeasti pitää hyvänä ominaisuutena sitä, että työvälineen käyttö vaatii ylimääräistä huomiota, niin oudolta vaikuttaa.
Kiitos mielenkiinnosta...
... ja anteeksi. - Alkupiste
Russell kirjoitti:
Ymmärsit nyt ihan väärin, en minä ainakaan halua Linuxista mitään windows-kloonia. Linux on ihan hauska tuollaisenaan (tosin tuo susen epävakaus on kyllä pettymys).
Ja toki windows kaipaa myös opettelua, mutta...
Esitetään kysymys näin: jos Sinun pitäisi opettaa 65 vuotiaalle äitimuorillesi (oletetaan että Hän ei ole ennen käyttänyt tietokoneita) jonkin käyttöjärjestelmän peruskäyttö (esim. ohjelmien asentaminen, virussoftien yms. päivittäminen, sähköpostin käyttö, leffojen katselu yms) niin lähtisitkö opettamaan Hänelle Linuxia vai Windowsia (joku tietysti vastaa että Mäkkiä, eikä kovin väärässä ehkä olisikaan)? Toki Linuxin käyttö onnistuu, jos joku konffaa sen valmiiksi, mutta jos äitisi pitäisi hoitaa koneen hallinnointi itse?
Näin kärjistäen pointtini on ehkä helpoin ymmärtää. Linux on mikä on, mutta omasta mielestäni uudet(kaan) distrot eivät ole muuttaneet Linuxin käyttöä yhtä vaivattomaksi kuin Windowsin käyttöä. Linux on vieläkin hankala käyttää, ja jos koneella pitää todella saada aikaan, eikä ainoastaan leikkiä ja konffailla sillä, niin Linuxia entuudestaan tuntemattomille en itse sitä suosittelisi.
Ja mitä tulee kommentteihin siitä, ettei "kaikkea pidä saada niin helpolla"... tuollaiset mielipiteet alentavat sekä Linuxia että sen käyttäjiä. Jos joku oikeasti pitää hyvänä ominaisuutena sitä, että työvälineen käyttö vaatii ylimääräistä huomiota, niin oudolta vaikuttaa.
Kiitos mielenkiinnosta...
... ja anteeksi.Taas turhaa saivartelua, mutta menköön.
"Sinun pitäisi opettaa 65 vuotiaalle äitimuorillesi (oletetaan että Hän ei ole ennen käyttänyt tietokoneita) jonkin käyttöjärjestelmän peruskäyttö (esim. ohjelmien asentaminen, virussoftien yms. päivittäminen, sähköpostin käyttö, leffojen katselu yms)"
Todettakoon siis heti alkuun, että edesmennyt äitimuorini osti ensimmäisen MikroMikkonsa ennen vuotta -84 (CP/M)... Vuonna -84 hän osti MS-DOS -koneen. Hintaahan tuollaisilla oli tuolloin pikkuauton verran.
Hän hankki hyvät kirjat oppiakseen käyttämään koneitaan ja ohjelmiaan. Hän ei ollut insinööri tai muutenkaan tekniikka-alan ihminen. Noiden laitteittensa avulla hän hankki sivutuloja jonkin vuosikymmenen.(No, se siitä...)
Ei mummojen tarvitse asentaa Linux-järjestelmään ainoaakaan ohjelmaa - ne ovat jo vakiovarusteena lähes kaikissa jakeluissa. Klikkaukset ja meilipalvelimien määrittely riittää... (Ei nuo Windowssikaan ole automaattisesti kohdillaan).
Jopa joissakin jakeluissa päivitykset tulevat kyllä automaattisesti suoraa asennuksen jälkeen ihan oletuksena!
Ei tuon mummon itse tuota Linuxiaan tarvitse asentaa - eipä taida mummot montaakaan Windows-järjestelmää itse asennella!
Taas juttusesi on vain täysin tyhjänpäiväistä torinaa ja inttämistä. Ja valittu esimerkkisi suorastaan huono.
PS. Senioreille on aika paljon tietotekniikkakoulutusta (tai opastuksestako mieluummin puhuttaisiin). Ei heidän ÄÖ ole yhtään sen vähäisempää kuin ihan muidenkaan tavallisten ihmisten. Kyllä se Linux myös heidän hanskassaan pysyy. Olen joskus henk. koht. opastanut 80-vuotiaita oman sähköpostin luomiseen ja sen käyttöön. - calerae
Olet aivan oikeassa siinä, että Linux:n asentaminen on työlästä verrattuna Windows:iin, mutta eipä tuo Redmondin poikienkaan viritelmän asentaminen onnistu jokaiselta vastaantulijalta.
Olet oikeassa myös siinä, että Linux ohjelmistojen asentaminen on hankalampaa, kuin setup.exe:n ajaminen windows:ssa. (Joskus jopa ihan katastrofaalisissa määrin) Vaan joutuupa tuota MS Officeakin kuitenkin joskus silloin tällöin asentelemaan näille Windows peruskäyttäjille.
Se missä mennään pahasti Microsoft (r) suohon on tuo ihmeellinen käsitys siitä, että asenteleminen ja konfaaminen olisi peruskäyttäjän toimenkuvaan kuuluvaa toimintaa. Ei ei ei eieiei ja EI! -sinne päinkään! Kyseiset toimenpiteet kuuluvat asennuksen ja ylläpidon piiriin käyttöjärjestelmästä riippumatta.
Tuo kaikessa viimeisen version perässä juokseminen on ilmiö, joka on kotoisin Windows maailmasta. Sielähän se on tietoturvankin kannalta aivan pakollista. Linux:ssa ainakaan minä en korjaa mitään sellaista mikä toimii. Päivitän vasta sitten, kun päivityksellä saavutetaan jotain konkreettisia etuja olemassa olevaan verrattuna.
Sanoit, ettet ottaisi Linuxia työkäyttöön. Vähän ihmetyttää, sillä juuri siihen hyvin asennettu Linux järjestelmä on ihan pätevä valinta. Jos systeemi on alun alkaen asennettu ohjelmistoineen hyvin ja toimivaksi ei sitä tarvitse joka toinen päivä asennella ja konfata uudestaan - ellei paketissa sitten lue jotain Micr* - jätän sanomatta. UNIX järjestelmissä näin nimen omaan ei tehdä. Lisäksi en ymmärrä tuota, että SuSE 9.3 kaatuilee... Olisikohan taustalla jokin epäyhteensopivuus ongelma (laitteistossa) tai huonosti asennettu järjestelmä. Jos minulla käyttis (on muuten SuSE 9.1) kaatuilisi, ja en muutakaan keksisi, vaihtaisin nopeasti distroa sellaiseen joka ei vit*uile. Näin ei omalla kohdallani ole kuitenkaan käynyt.
Jep.. Linux ei ole vaihtoehto Windows:lle eikä pidäkään. Vaikka myönnän Windows:ssa olevan puolensa pidän sitä monilla tavoin täysin sekunda käyttiksenä - ja mielestäni ihan hyvästä syystä. Tästä syystä sanoisinkin tuon lauseen toisin päin: Windows ei todellakaan ole vaihtoehto Linuxille.
Jep.. Linux on "Tietokoneista erityisesti kiinnostuneille ns. harrastelijoille" hyvä valinta. Totta kai. Se mahdollistaa koneen sielunelämän tutkailun hemmetin paljon paremmin kuin joku suljetun koodin käyttöjärjestelmä. - se sattuu...
"Linuxin asentaminen on työlästä."
- PCLinuxOS: varttitunti. Se on valmis. Mummolle tietysti pitää hakea vielä KDE:n, Firefoxin ja OO:n suomennos, mikä käy Synapticista klikkailemalla.
"He eivät halua lukea man sivuja, he eivät halua surffata foorumeita, he eivät halua ymmärtää mikä on swap -osio tai miten softa "käännetään". He haluavat systeemin, jonka voi asentaa A4 kokoisen ohjelirpakkeen avulla, joka soittaa mp3-tiedostoja ja joka toimii ilman sen kummempia konffaamisia."
- Katso yltä.
"He haluavat että se kahdeksannappinen uusi laser-hiiri toimii kun lyö asennus CD:n sisään, ja että näppäimistön multimedia-ominaisuudet toimivat ilman ohjeiden surffailua ja konffaamista."
- Moninappisten hiirien kernel-tuki lienee tuloillaan, sitten ei tarvitse sitä ajuriCD:tä. Ainakin Debianeille on viisinappiseen hiireen skripti, joka hoitaa homman siihen asti. Vaikka skripti on pelottava sana, niitä on erittäin helppo käyttää: copy/paste konsolissa. Multimedianäppäimistötö ovat jo tuettuja - omani toimii suoraan KDE:stä valitsemalla, loppuihin asennetaan Lineakd klikkaamalla pakettihalllinnasta.
"Linuxiin on työlästä asentaa ohjelmia. Vaikka Yast on merkittävä parannus, on Linuxiin helvetin paljon työläämpää asentaa ohjelmia kuin mihin tahansa vintoosaan."
- Päinvastoin: linuxissa asennus hoituu klikkailemalla eikä ohjelmia tarvitse etsiä pitkin internettiä kun ne löytyvät pakettihallinnan kautta.
Onhan näitä samanlaisia kirjoituksia täällä tai sodat-palstalla nähty säännöllisin väliajoin. Taustalla on yleensä kokemus yhden jakelun epäonnistuneen asennuksen käyttämisestä. Kaatumatauti ei todellakaan ole vaivannut omia default-linux-asennuksiani.
Et sitten kertonut, mitä töitä teet koneella. Omaan käyttööni linux kelpaa paremmin kuin hyvin ja on vähemmän työläs verrattuna windowsiin. - kymsis
calerae kirjoitti:
Olet aivan oikeassa siinä, että Linux:n asentaminen on työlästä verrattuna Windows:iin, mutta eipä tuo Redmondin poikienkaan viritelmän asentaminen onnistu jokaiselta vastaantulijalta.
Olet oikeassa myös siinä, että Linux ohjelmistojen asentaminen on hankalampaa, kuin setup.exe:n ajaminen windows:ssa. (Joskus jopa ihan katastrofaalisissa määrin) Vaan joutuupa tuota MS Officeakin kuitenkin joskus silloin tällöin asentelemaan näille Windows peruskäyttäjille.
Se missä mennään pahasti Microsoft (r) suohon on tuo ihmeellinen käsitys siitä, että asenteleminen ja konfaaminen olisi peruskäyttäjän toimenkuvaan kuuluvaa toimintaa. Ei ei ei eieiei ja EI! -sinne päinkään! Kyseiset toimenpiteet kuuluvat asennuksen ja ylläpidon piiriin käyttöjärjestelmästä riippumatta.
Tuo kaikessa viimeisen version perässä juokseminen on ilmiö, joka on kotoisin Windows maailmasta. Sielähän se on tietoturvankin kannalta aivan pakollista. Linux:ssa ainakaan minä en korjaa mitään sellaista mikä toimii. Päivitän vasta sitten, kun päivityksellä saavutetaan jotain konkreettisia etuja olemassa olevaan verrattuna.
Sanoit, ettet ottaisi Linuxia työkäyttöön. Vähän ihmetyttää, sillä juuri siihen hyvin asennettu Linux järjestelmä on ihan pätevä valinta. Jos systeemi on alun alkaen asennettu ohjelmistoineen hyvin ja toimivaksi ei sitä tarvitse joka toinen päivä asennella ja konfata uudestaan - ellei paketissa sitten lue jotain Micr* - jätän sanomatta. UNIX järjestelmissä näin nimen omaan ei tehdä. Lisäksi en ymmärrä tuota, että SuSE 9.3 kaatuilee... Olisikohan taustalla jokin epäyhteensopivuus ongelma (laitteistossa) tai huonosti asennettu järjestelmä. Jos minulla käyttis (on muuten SuSE 9.1) kaatuilisi, ja en muutakaan keksisi, vaihtaisin nopeasti distroa sellaiseen joka ei vit*uile. Näin ei omalla kohdallani ole kuitenkaan käynyt.
Jep.. Linux ei ole vaihtoehto Windows:lle eikä pidäkään. Vaikka myönnän Windows:ssa olevan puolensa pidän sitä monilla tavoin täysin sekunda käyttiksenä - ja mielestäni ihan hyvästä syystä. Tästä syystä sanoisinkin tuon lauseen toisin päin: Windows ei todellakaan ole vaihtoehto Linuxille.
Jep.. Linux on "Tietokoneista erityisesti kiinnostuneille ns. harrastelijoille" hyvä valinta. Totta kai. Se mahdollistaa koneen sielunelämän tutkailun hemmetin paljon paremmin kuin joku suljetun koodin käyttöjärjestelmä.Linuxin asentaminen ei todellakaan ole työlästä verrattuna windowsiin. Pitää vaan valita jakelu oikein eikä jotain rampautettua "vanhaa suosikkia" tai hypepaskaa joita joutuu konffaamaan urakalla peruskäyttötoimintojen saamiseksi .
- näin?
Alkupiste kirjoitti:
"perehtyä ennen jokaista toimenpidettä 200 -sivuiseen opukseen vieläpä englanninkielellä."
Ja heh... Kyllä Windowssinkin käyttö on tarvinnut opiskelua - ei se onnistu suoraa äidinmaidossa. Esiasennetut koneet ja hallitseva markkina-asema ovat tutustuttaneet tavallisen käyttäjän Windows-perusteisiin.
Linux/Unix poikkeaa Windowssista, ja siksi senkin käyttö pitää perusteiltaan opetella. Peruskäyttö ei tarvitse syvällistä perehtymistä, mutta tietyt perusasiat on vain yksinkertaisesti hallittava.
Linux-jakelut sisältävät työpöydälle lähes kaikki peruskäyttöön tarkoitetut ohjelmat, joten ensihätään ei mitään lisäohjelmia edes tarvitse asennella.
Nyt on vain niin, että täälläkin haluttaisiin Linuxista jokin ilmainen Windows-klooni. Miksi ihmeessä?Vaiko ymmäretty täysin väärin???
Vilpitön kysymys Linuxia tuntematta.
Miten mahtaa olla ohjelmien laita linuxissa. Onko tuettu yleisimmät yhtä huonosti kuin windowsissa, vaiko -(kö-) höpö -peräti huonommin. Vai onko haettava 20 -päivitystä jotta toimii jokaisella osa-alueessa innokkaasti? Ja löytyykö päivitykset yhdellä tai kahdella klik?
Eli nyt kun asenna SuomiKnoppixin kovolle ja lähden surfaamaan bittihelvettiin joudunko kahlata ensin esikartanot läpeensä läpi jotta madot ja pöpöt jäävät omenaan eivätkä tuppaudu kainaloon? Tarvitaanko softat -virus, muurit, matoverkot ja myrkyt entä toimiiko kuten win_aladen:ssa
Entä muut laitteistot ja laitehalinta, löytyykö linuxista ohjelamalliset asetukset, automaatiot etc. esim. uuden härveleen toimintaan saattamiseksi. Tunnistaako Linux mut ja mun kamat? oli 2 alle ja 12 yli viisikymppistä opiskelijaa. Yksikään ei valittanut asennuksien monimutkaisuutta. Ainoastaan kerran kuului takarivistä: "Ohoh, mikäs nyt meni pieleen". Pieleen menon syyksi selvisi iän myötä ( mamma oli 75v )heikkenevä näkökyky ja klasit olikin pöydällä eikä nenällä. Meni romppujen numerot sekaisin.
Olen myös käynyt useita Windowssiin liittyvää kurssia ja voi kauhistuksen kanahäkki, mitä säheltämistä niillä näkikään. Just' samanlaista, kuin tuolla "apua aloittajalle"- tai "Windows" palstalla näkee. On vaikeuksia asentaa Win käyttistä ja näyttää olevan ongelmia myös pelien ja ohjelmienkin asennuksissa.- Badore
se sattuu... kirjoitti:
"Linuxin asentaminen on työlästä."
- PCLinuxOS: varttitunti. Se on valmis. Mummolle tietysti pitää hakea vielä KDE:n, Firefoxin ja OO:n suomennos, mikä käy Synapticista klikkailemalla.
"He eivät halua lukea man sivuja, he eivät halua surffata foorumeita, he eivät halua ymmärtää mikä on swap -osio tai miten softa "käännetään". He haluavat systeemin, jonka voi asentaa A4 kokoisen ohjelirpakkeen avulla, joka soittaa mp3-tiedostoja ja joka toimii ilman sen kummempia konffaamisia."
- Katso yltä.
"He haluavat että se kahdeksannappinen uusi laser-hiiri toimii kun lyö asennus CD:n sisään, ja että näppäimistön multimedia-ominaisuudet toimivat ilman ohjeiden surffailua ja konffaamista."
- Moninappisten hiirien kernel-tuki lienee tuloillaan, sitten ei tarvitse sitä ajuriCD:tä. Ainakin Debianeille on viisinappiseen hiireen skripti, joka hoitaa homman siihen asti. Vaikka skripti on pelottava sana, niitä on erittäin helppo käyttää: copy/paste konsolissa. Multimedianäppäimistötö ovat jo tuettuja - omani toimii suoraan KDE:stä valitsemalla, loppuihin asennetaan Lineakd klikkaamalla pakettihalllinnasta.
"Linuxiin on työlästä asentaa ohjelmia. Vaikka Yast on merkittävä parannus, on Linuxiin helvetin paljon työläämpää asentaa ohjelmia kuin mihin tahansa vintoosaan."
- Päinvastoin: linuxissa asennus hoituu klikkailemalla eikä ohjelmia tarvitse etsiä pitkin internettiä kun ne löytyvät pakettihallinnan kautta.
Onhan näitä samanlaisia kirjoituksia täällä tai sodat-palstalla nähty säännöllisin väliajoin. Taustalla on yleensä kokemus yhden jakelun epäonnistuneen asennuksen käyttämisestä. Kaatumatauti ei todellakaan ole vaivannut omia default-linux-asennuksiani.
Et sitten kertonut, mitä töitä teet koneella. Omaan käyttööni linux kelpaa paremmin kuin hyvin ja on vähemmän työläs verrattuna windowsiin.Labamba intro speqato tore la de zarasto de'la arigamento rabutioiziona tae'la zarasto senioirita a' mento raladareza oraaglio gringo. Win-azora or'e Linuxi-martentto...
Teo romulus erectus oranzo el' ellario baroci korseec al'a tonto tomato to tabasco.
Toro or torso jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Se Tero toraqio Teo on edelleen mun anuspumpulini.
Makuasioista voi vain kiistellä se antaa säväyksen nifussini hermopelli. al'argo de Bat' bu't ala'bet. Russell kirjoitti:
Ymmärsit nyt ihan väärin, en minä ainakaan halua Linuxista mitään windows-kloonia. Linux on ihan hauska tuollaisenaan (tosin tuo susen epävakaus on kyllä pettymys).
Ja toki windows kaipaa myös opettelua, mutta...
Esitetään kysymys näin: jos Sinun pitäisi opettaa 65 vuotiaalle äitimuorillesi (oletetaan että Hän ei ole ennen käyttänyt tietokoneita) jonkin käyttöjärjestelmän peruskäyttö (esim. ohjelmien asentaminen, virussoftien yms. päivittäminen, sähköpostin käyttö, leffojen katselu yms) niin lähtisitkö opettamaan Hänelle Linuxia vai Windowsia (joku tietysti vastaa että Mäkkiä, eikä kovin väärässä ehkä olisikaan)? Toki Linuxin käyttö onnistuu, jos joku konffaa sen valmiiksi, mutta jos äitisi pitäisi hoitaa koneen hallinnointi itse?
Näin kärjistäen pointtini on ehkä helpoin ymmärtää. Linux on mikä on, mutta omasta mielestäni uudet(kaan) distrot eivät ole muuttaneet Linuxin käyttöä yhtä vaivattomaksi kuin Windowsin käyttöä. Linux on vieläkin hankala käyttää, ja jos koneella pitää todella saada aikaan, eikä ainoastaan leikkiä ja konffailla sillä, niin Linuxia entuudestaan tuntemattomille en itse sitä suosittelisi.
Ja mitä tulee kommentteihin siitä, ettei "kaikkea pidä saada niin helpolla"... tuollaiset mielipiteet alentavat sekä Linuxia että sen käyttäjiä. Jos joku oikeasti pitää hyvänä ominaisuutena sitä, että työvälineen käyttö vaatii ylimääräistä huomiota, niin oudolta vaikuttaa.
Kiitos mielenkiinnosta...
... ja anteeksi.sen verran, että itse asennamme kotona käyttiksen ja säädämme sen kuntoon, eli leffat, musa, kuvat, netti pyörii, yms... Sitten viemme sen kohteelle ja annamme käyttää hänen sitä, eli winukalla... Tätä ohjelmaa käytät kerran kuukaudessa, tämä taas kerran kaksi viikossa, tätä sitten kuin tulee sellasia hassuja ikkunoita tuohon ruutuu, sitten.. Tämän päivitys tapahtuu tästä näin, vasta kommenttina, mut kun en osaa enklantia vai mitä tuo on! No sinä siihen, älä välitä siitä, tee näin kuin näytän (hän mahtaa jopa muistaa sen miten teit sen, eli EI TODELLAKAAN!!!).... ja sama homma muidenkin "lisä" ohjelmien kassa, jotta saisimme pidettyä koneen puhtaana eri pöpöistä, yms...
Ja vastaava GNU/Linux ympäristössä...
Tästä käynnistyy selain, tässä on tämä sähköposti ohjelma, johon voisimmekin luoda sinulle laatikon ja tästä kun näppäät, niin voit kuunnella tuota Tapio Rautavaaran CD:tä.... Ja koska olimme kaukaa viisas, niin annoimme hänelle VAIN normi käyttäjän oikat JA teimme automaagisen scriptan, jos se järjestelmästä puuttuu joka päivittää järjestelmän tarpeen vaatiessa..... Ja huomaa, emme winukassa edes päässeet tähän ohjelmien näyttämiseen asti vielä ;-)
Eli, kumpi olikaan helpompi?
:-D
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki2026336Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1442867- 442327
- 952121
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2382031Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2311447Naton korkein sotilasjohtaja: Meidän on iskettävä ensin
Olen täysin samaa mieltä ja nämä iskut pitäisi olla jo suunniteltu ja tuhota käytännössä kaikki venäjän hyökkäysmateriaa3091432- 781422
Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää131346Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j71305