kaikki tieto tarpeen, mutta ei pelkkiä kauhu kokemuksia. Saavatko pitää sairaalassa niin kauan kun haluavat tämän jälkeen vai saanko lähteä kotiin kun suinkin pystyn?
Keisarinleikkaus kokemuksia pikaisesti
Amelia
155699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Minut leikattiin suunnitellulla pikasektiolla ja vaikka leikkaus oli itselleni huono kokemus ja hengenlähtö oli lähellä ( ei leikkauksen takia vaan kaksosraskaudessa tulleen vakavan raskausmyrkytyksen takia) Pääsin sairaalasta jo parin päivän jälkeen ja olin ensisynnyttäjä ja lapset jäivät vielä kolmeksi viikoksi keskoshoitoon lastenosastolle. Mutta olen silti onnellinen leikkauksesta sillä a-lapsi oli tulossa pylly edellä ja vaikka aikaa laskettuunaikaan olisi ollut vielä nelisen viikkoa lapsi tuskin olisi enää kääntynyt.
Sektio on nopeasti ohi ja leikkauksesta jää jäljelle vain haava ja kovat kivut. Jokaisella yksilöllistä, mutta saat varmaankin varautua kuukauden haavakipuihin. Isä jos apuna niin on suuri apu, kun painavien nostelu alussa kielletty. Minä olin neljä päivää sairaalassa ja sen jälkeen kotiin. Sängystä ylös nouseminen oli kivuliasta, joten olin mielelläni sen neljä päivää.
Poika oli perätilassa, joten sektio oli minulle se turvallisin vaihtoehto enkä vaihtaisi synnytykseen ajatellen näin jälkeen päin. Kyllä siitä selviää vaikka välillä vähän huulta saikin purra. Kun sen pikkuisen sai syliin niin oli vain onnellinen, että valitsi lapselle turvallisemman vaihtoehdon.
Tsemppiä!
olen yksin lähdössä laitokselta kotiin, lapsi jää sinne(adoptioon) ja tässä kyselen kuinka kauan kestää ennen kun pääsen kotiin.(on todella hankala tilanne, minkätakia lapsi adoptioon) Älkää tuomitko, kertokaa kokemuksia.
Eli, jos yksin sieltä lähden ja voin kertoa että olen todella rautaisen luja, ja peräänantamaton, eli en vähästä kitise. Mutta alatie synnytys tuntui pahalta ja niinpä on minulle helpompaa valita sektio.
Miksi valitsit sektion, sillä sen jälkeen kaikki tietävät, että olet saanut lapsen.
miten niin tietävät?
sinulle kuitenkin jää mahtavat arvet alavatsaan. Esim. tulevat mies ystäväsi yms. luultavasti kuitenkin näkevät arpesi ja kysyvät mistä ne ovat tulleet..
mitä sitten? Onko adoptioon synnyttäminen sinusta jotenkin hävettävää ja syntiä?? Älytöntä, mieluummin adoptioon kuin abortti. Hieno valinta!!
ei se haittaa että jää arpi, kunhan lapsi pääsee oikeutettuunsa kotiin ja saa rakastavan perheen, itselläni kun ei siihen mahdollisuutta.
Kiperämpi asia on että kauan joudun siellä sairaalassa olemaan mikäli kaikki menee hyvin(kun tässä vaiheessa joudun hiemasn asiaa salailemaan ja jotta keksin tarinan missä olen)ÄLKÄÄ SYYLLISTÄKÖ!
ÄLÄ missään ihmeessä tunne syyllisyyttä! Olet ratkaisusi tehnyt ja voit uskoa, että meitä on monia, jotka todella ARVOSTAVAT eivät arvostele ratkaisuasi. Voi kun vaan saisit omat asiasi kuntoon. Jos tuntuu siltä, että joskus myöhemmin tarvitset henkistä tukea ratkaisussasi niin ota rohkeasti yhteyttä esim. Mannerheimin lastensuojeluliittoon. Ole rohkea ja muista pyytää PALJON! kipulääkettä mukaasi kotiin, tulet sitä tarvitsemaan. Jos et halua kenenkään tietävän missä olet ollut, älä ainakaan kutsu vieraita kotiisi. Kivut voivat olla kovat. Muista myös varata kotiisi etukäteen ruokaa yms, jottei tarvitse heti lähteä ihmisten ilmoille! Onnea ja voimia vielä kerran, olet antanut elämän lahjan - kauneimman ja suurimman lahjan minkä voit antaa!
Miksi pelottelet arvilla?
Leikkausviilto tehdään alavatsalle
poimuun karvoituksen alle tai ihan
yläreunaan, viilto n 10cm.
Parin vuoden päästä sitä ei huomaa kukaan,
jollei halua ihan posliinina saunoa!
Voimia sinulle tuohon tilanteeseen!!
Kirjoitin jo omia kokemuksia sektiosta alemmas, se meni minulla ihan positiivisesti, jäi positiivinen olo ja uskaltaisin mennä kyllä uudelleenkin.
Ketäänhän ei voi pitää sairaalassa vastoin tahtoaan... Joudut ainakin ottamaan itse vastuun lähdöstäsi kirjallisesti. ssssssitä vaan en ymmärrä, miksi haluat vaarantaa oman terveytesi! Itse kotiuduin viimé perjantaina, sektio tehtiin tiistaina. Eikä olisi mitään järkeä ollut aiemmin lähteäkään, vaikka toivuinkin tällä kertaa paljon nopeammin kuin kahdesti aikaisemmin...
Suunniteltu sektio, meni ihan hyvin, toivuin nopeasti (seuraavana aamuna ylös ja siitä parin päivän päästä jo kävelin hitaasti jonkin matkaa ja nostelin 4-kiloista vauvaa) ja lähdimme kotiin sairaalasta 6 vrk jälkeen. Esikoinen oli kyseessä niin en olisi aiemmin halunnutkaan lähteä, vaan halusin harjoitella hoitamista siellä.
Puudutuksesta toipuminen oli aika hankalan tuntuista, tärisin ja vapisin ja sain lisälääkkeitä, eli nukuin ekan vuorokauden aikana tosi paljon, vauva oli lastenosastolla sokeritarkkailussa. Mulla oli kipupumppu eka vuorokauden ajan, se auttoi tosi paljon. Mutta mitään kauhukokemusta mulle ei jäänyt, vaan olen vaan ottanut iisisti kotona, en ole kantanut mitään vauvaa painavampaa ja kaikki on mennyt hyvin!
Vielä kommentti: arpi on aika pitkä, mutta se on aivan alavatsalla ja jo nyt kuuden viikon jälkeen operaatiosta tosi vaalea, se ei haittaa minua ollenkaan eikä näy, vaikka pitäisin bikineitä, se on niin alhaalla. Vatsa on siinä päällä aika "pussina", mutta niin se varmaan kaikilla on tässä vaiheessa kun raskaudesta on niin vähän aikaa.
Operaatio on tosi nopea ja rauhallinen ainakin
selkäydinpuudutteessa, mieskin saa olla mukana.
Toipuminen seuraavana päivänä olet jalkeilla,
voipi huipata päästä.
Sairaalassa olet 4-6 päivää itse olin hätäsektion
eli nukutusleikkauksen jälkeen 6 vrk ja
selkäydinpuudutteen jälkeen 4 vrk.
Viikko sektion jälkeen olimme perheen kanssa
ostoksilla, nimittäin pesukone hajosi.
Myönteisiä kokemuksia minulla asiasta.
T:sektioäiti