ollaan nyt niiiin moni tällä palstalla uskallettu kertoa sen I H A N A N tyypin nimi, jota kaipaillaan, mutta kertokaa nyt hyvät ystävät millainen oli SE HETKI, kun näit ENSI KERRAN
- H Ä N E T -
Näin syysiltojen iloksi on kiva lukea pikku tarinoita, kuinka kaikki oikein alkoi...
ja voit laittaa nimenkin, jos haluat, mutta tarinakin riittää...
- H Ä N E T -
Näin syysiltojen iloksi on kiva lukea pikku tarinoita, kuinka kaikki oikein alkoi...
ja voit laittaa nimenkin, jos haluat, mutta tarinakin riittää...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Yhtenä helteisenä iltapäivänä olin töiden jälkeen terassilla nauttimassa kylmää siideriä. Katselin siinä sitten ympärilleni, ja yhtäkkiä nurkan takaa ilmaantuu aivan uskomaton ilmestys ... ihan kuin iso pitkätukkainen nalle. =) Siinä se tallusteli eksyneen näköisenä, ihan kuin se olisi hukannut jotain. Niin kuin muuten olikin - tämä tyyppi etsiskeli kaveriaan, joka sen piti tavata just siinä terassilla.
En saanut kyseisestä ilmestyksestä silmiäni irti. Sinä kesäisenä iltapäivänä tämä tyttö menetti sydämensä, ja sillä tiellä se on edelleen ... vaikka mielelläni saisin sen jo takaisin. =( Eli tällä tarinalla EI ole onnellinen loppu. Prinsessa ei saanut prinssiään ... tai siis nalleaan.
Terve, olen * muistatko? Oltiin samassa koulussa... minä siihen öööööö, no ehkä joo kait. Ja jalat oli mennä alta. Etsin ja toivoin, että nähtäisiin vielä ja nähtiinkin. Sattumalta, kumpikaan ei osannut odottaa, ihastuttiin. Ja jalat meni alta. Sitä kesti vaihtelevalla menestyksellä kuukausi. Nyt ei enää kuulu mitään, niisk! Selvittämättömät asiat leijuvat kuin vaeltavat sielut...kannattaisi edes soittaa!
syrämeni! ihanaiselle miehelle.. ;) tuskinpa meillä tulevaisuutta koskaan tulee olemaan, mut haaveillahhan aina saa.. piristää (ja välillä masentaa) mukavasti arkea.
kirjeen ihastukselleni ja hän vastasi:)
Tapasimme paljon myöhemmin yllättäen ja jäimme juttelemaan. Olemme tutustuneet toisiimme pikkuhiljaa ja kavereita meistä on tullut, mikä on aika upee juttu. Tulevaisuudestahan ei kukaan tiedä, mutta tällä hetkellä tuntuu hyvältä kantaa sydämessä pientä palaa hänestä...
sitten...
sä lauloit suoraan sydämmmmeeni.
Niin kävi täälläkin :)
ett sulle kävi samoin, kohtalontoveri:)
Kyll noihin artisteihin on helppo ihastua, saavat
sukat pyörimään jaloissa...
Ja vaikka meistä tuli mun ihastuksen kanssa kaverit, niin olenpa päättänyt pitää hänet kuitenkin kaikesta huolimatta "IKKUNAPRINSSINÄ"...
tiedettiin jo toisemme ennestään mutta eräänä kesäpäivänä viimekesänä samoissa "bileissä" ihastuin häneen..Tiesin silloin heti että tuo poika on jotenkin niin mua varten. Ihana ulkonäkö, ihana luonne ja ihanat käytöstavat.. Nyt vuosi myöhemmin olemme tutustuneet paremmin. Ja mä ainakin olen menettänyt sydämmeni hänelle, hänkin ainakin pienen palasen omastaan minulle
kauan, kauan sitten, hän tarjosi aamulla puuroa.
että töihin on tullut uusi.Se oli syksyä.Menin isoon saliin.Siellä hän istui, mustine kynsineen ja hapsottavine hiuksineen.Sanoin hei.Hän sanoi myös.Senjälkeen näin häntä usein ja kauan.Aina työasioissa.Sitten hän lähti pois.
tiesimme toisemme aikaisemmin, mut ei oltu juteltu tms..
tanssimme hitaita baarissa ja sillon se kolahti, sydämessä ja koko kropassa.. hänelläkin :)
Tämä monen vuoden takaa:
Liian täydessä luokkatilassa tämä kyseinen herrasmies tuli tarjoamaan tuolia myöhään sisään tulleelle... Taisi siirrellä jotakin pöytiäkin "noin kauniille naiselle" =) Se on ensimmäinen asia minkä hänestä tosiaan muistan.
Vuodet kuluivat omalla painollaan, kokeiltiin, ihastuttiin, petyttiin, mutta pysyttiin ystävinä.