Finn-26 projektiin konsultiksi?

Lyijystä helppo valaa vaikka kotikonstein ,mutta esim 50mm paksuista muotoon poltetuista teräspalikoista hitsaamalla syntyy myös ,hiekkapyhallus ,epoksikittaus ja päälle inerta 165

lupelele kirjoitti:

Lyijystä helppo valaa vaikka kotikonstein ,mutta esim 50mm paksuista muotoon poltetuista teräspalikoista hitsaamalla syntyy myös ,hiekkapyhallus ,epoksikittaus ja päälle inerta 165

Lue lisää

Ohessa lainaus www.dixdesign.com sivuilta: Build the keel in your garage

The keel is a deep delta bulb configuration which gets the ballast CG low down where it is needed. It is fabricated over a leading edge bar and a pair of internal thick wall tubes which provide a very rigid structure over which to plate the foil. The tubes also make for simple plug welding of the skin onto the structure in place of the more normal problems of plating over and welding onto the edges of floppy internal transverse plates. This keel is within the abilities of a competent amateur with welding experience. Mine was built in my garage without any mechanical plate forming equipment. The lead ballast we melted in a cast iron pot over an open fire and ladled into the steel casing.

teko kirjoitti:

Ohessa lainaus www.dixdesign.com sivuilta: Build the keel in your garage

The keel is a deep delta bulb configuration which gets the ballast CG low down where it is needed. It is fabricated over a leading edge bar and a pair of internal thick wall tubes which provide a very rigid structure over which to plate the foil. The tubes also make for simple plug welding of the skin onto the structure in place of the more normal problems of plating over and welding onto the edges of floppy internal transverse plates. This keel is within the abilities of a competent amateur with welding experience. Mine was built in my garage without any mechanical plate forming equipment. The lead ballast we melted in a cast iron pot over an open fire and ladled into the steel casing.

Lue lisää

Oman veneeni lyijykölin takareuna on tarkoituksella jätetty ohueksi (ainevahvuus reunassa alle sentin), koska se toimii myös osittain iskunvaimentajana mahdollisen karilleajon sattuessa. Ensin siis reuna jakaa iskuvoimaa, ja sitten vasta ovat vuorossa muut rakenteet.

lupelele kirjoitti:

Lyijystä helppo valaa vaikka kotikonstein ,mutta esim 50mm paksuista muotoon poltetuista teräspalikoista hitsaamalla syntyy myös ,hiekkapyhallus ,epoksikittaus ja päälle inerta 165

Lue lisää

on kölin oikea materiaali. Toimii jo sinänsä iskuja vaimentavana materiaalina. Vuosien mittaan huomaat lyijykölin edut totaalisesti.

Jussi kirjoitti:

Oman veneeni lyijykölin takareuna on tarkoituksella jätetty ohueksi (ainevahvuus reunassa alle sentin), koska se toimii myös osittain iskunvaimentajana mahdollisen karilleajon sattuessa. Ensin siis reuna jakaa iskuvoimaa, ja sitten vasta ovat vuorossa muut rakenteet.

Lue lisää

Syy siihen, että kölin takareuna on ohut on kylläkin siinä, että se toimii virtausmielessä PALJON paremmin kuin paksu. Optimaalisesti se olisi täysin terävä, mutta se ei ole käytännössä mahdollista.

Yleensä tuon kokoluokan veneissä käytetään Delrinistä (tai Vascoxxx jne.) sorvattuja laakereita. Etola myy noita tankona. Sopiva välys täytyy kysyä jostain, sillä kaikki turpoavat hiukan vedessä ja ylitiukka laakerointi on aika yleistä.

Isommissa/sporttisimmissa veneissä käytetään kelluvia (=sallivat akselin taipumisen) kuulalaakereita. Nämä lienevät kertaluokkaa kalliimpia.

Onko akseli todella 25 mm:ä, tuntuu heppoiselta. Itselläni 40 mm:ä. Onko sinulla normaali lapioperäsin.

Virefani kirjoitti:

Onko akseli todella 25 mm:ä, tuntuu heppoiselta. Itselläni 40 mm:ä. Onko sinulla normaali lapioperäsin.

odottamassa, 25 mm. Peräsin tulee normaali lapioperäsin. Voisi myös ajatella toista laakerointipisteeä alla olevan pienen "skegin" päähän.. Mielipiteitä edelleen, onko jollakin Finnissä 25 akseli ja miten toiminut?

Telakkavastaava kirjoitti:

odottamassa, 25 mm. Peräsin tulee normaali lapioperäsin. Voisi myös ajatella toista laakerointipisteeä alla olevan pienen "skegin" päähän.. Mielipiteitä edelleen, onko jollakin Finnissä 25 akseli ja miten toiminut?

Lue lisää

Käsittääkseni akselivahvuus on OK ko. kokoluokan veneeseen, etenkin jos peräsinlavan alapää on laakeroituna skegiin. Siis... ilman muuta kannattaa laakeroida skegiin alapäästä, se lisää rakenteen vahvuutta huomattavasti!

Telakkavastaava kirjoitti:

odottamassa, 25 mm. Peräsin tulee normaali lapioperäsin. Voisi myös ajatella toista laakerointipisteeä alla olevan pienen "skegin" päähän.. Mielipiteitä edelleen, onko jollakin Finnissä 25 akseli ja miten toiminut?

Lue lisää

Itse laittaisin skegin alapäähän tuen. Siihen ilmeisesti riittää että akselissa on sorvattuna olake joka nojaa skegin alapäässä olevaan rosterilattaan jossa on sopivan kokoinen reikä.

Yläpään laakerin tekisin vinyylitangosta johon sorvaisin tai poraisin sopivan kokoisen reiän akselia varten. Tämän "laakerin" lanimoisin sitten veneen runkoon kiinni.

laakeri_ kirjoitti:

Itse laittaisin skegin alapäähän tuen. Siihen ilmeisesti riittää että akselissa on sorvattuna olake joka nojaa skegin alapäässä olevaan rosterilattaan jossa on sopivan kokoinen reikä.

Yläpään laakerin tekisin vinyylitangosta johon sorvaisin tai poraisin sopivan kokoisen reiän akselia varten. Tämän "laakerin" lanimoisin sitten veneen runkoon kiinni.

Lue lisää

Tuossa on varmasti ihan toimiva konstruktio. Laakerit on kuluvia osia ja pitää voida joskus maailmassa vaihtaa, siksi myös ylälaakerille pesä, jonka voi purkaa. Polyamidit ovat hygroskooppisia, siksi turpoavat ja kutistuvat kosteuden vaikutuksesta. (Turvotessaan reikäkappale väljenee ja kuivaessaan se kiristyy). Välystä pitää olla, mutu-standardin mukainen välys on noin 0,3 mm. (Mutu = musta tuntuu). Ainakin oman veneeni uudet laakerit jouduin irroittamaan ja hiomaan väljemmäksi, nimenomaan sen kuivan ylälaakerin. Myös muovin krakkaantuminen, eli ketjuuntumisen hidas jatkuminen, kiristää välystä ja lopulta murentaa koko laakerin.

Telakkavastaava kirjoitti:

odottamassa, 25 mm. Peräsin tulee normaali lapioperäsin. Voisi myös ajatella toista laakerointipisteeä alla olevan pienen "skegin" päähän.. Mielipiteitä edelleen, onko jollakin Finnissä 25 akseli ja miten toiminut?

Lue lisää

Finnin peräsinlapa on pinta-alataan iso ja siihen kohdistuu melkoiset voimat. Ylä- ja alalaakerin väli myös melko suuri eli taipuma ohuella akselilla voi olla jo haitallisen suuri. Skegihän on lähes olematon ja sen käyttö tuentaan ehkä hankalaa. Oletko jossain tavannut Finn 26:n, jossa on 25 mm:n peräsinakseli? Tietääkseni veistämö tehnyt peräsimet 40mm:n akselilla. Onko joku syy paitsi raha poiketa suunnitelman mukaisesta konstruktiosta. Peräsinvarren on kestettävä myös pieniä kolhuja vääntymättä.
Joillakin vastaajilla tuntuu olevan väärä käsitys Finnin Skegin koosta.

Virefani kirjoitti:

Finnin peräsinlapa on pinta-alataan iso ja siihen kohdistuu melkoiset voimat. Ylä- ja alalaakerin väli myös melko suuri eli taipuma ohuella akselilla voi olla jo haitallisen suuri. Skegihän on lähes olematon ja sen käyttö tuentaan ehkä hankalaa. Oletko jossain tavannut Finn 26:n, jossa on 25 mm:n peräsinakseli? Tietääkseni veistämö tehnyt peräsimet 40mm:n akselilla. Onko joku syy paitsi raha poiketa suunnitelman mukaisesta konstruktiosta. Peräsinvarren on kestettävä myös pieniä kolhuja vääntymättä.
Joillakin vastaajilla tuntuu olevan väärä käsitys Finnin Skegin koosta.

Lue lisää

tuommoinen akseli oli jäänyt nurkkiin pyörimään. Mikään ei estä hankkimasta paksumpaakin jos ilmenee että on tarpeellista. Voisiko muutama Finn-omistaja kommentoida minkälaisia akseleita veneistä löytyy. Minun rungossani skegin päässä on selvä "kiinnityspaikka" jotain tarkoitusta varten, oletin sen liityvän jotenkin peräsimeen. Taidankin tehdä nettisivuille mysteerit-sivun, sinne voisin kerätä kuvia tämäntyyppisistä yksityiskohdista.

laakeri_ kirjoitti:

Itse laittaisin skegin alapäähän tuen. Siihen ilmeisesti riittää että akselissa on sorvattuna olake joka nojaa skegin alapäässä olevaan rosterilattaan jossa on sopivan kokoinen reikä.

Yläpään laakerin tekisin vinyylitangosta johon sorvaisin tai poraisin sopivan kokoisen reiän akselia varten. Tämän "laakerin" lanimoisin sitten veneen runkoon kiinni.

Lue lisää

Laminoi skegi vahvalla kolmiolla sisäpuolelta runkoon ja laakeri skegiin niin riittää 25 mm

Ehdotan, että hankit diselkäyttöisen lämmittimen (Safire, Eberspächer, Webasto) joka ottaa polttoaineen suoraan tankista. Sijoituspaikkana luontevin lienee sitloodassa kannen alla. Savupiipun veto esim. peräpeilin kautta. Termostaatti tulee kajuuttaan. Finnin kokoisessa veneessä riittänee yksi "räppänä" sisällä. Oma 36-jalkaiseni lämpiää (kuumenee) Eberin Airtroncilla ja yhdellä ulostulolla. Safirea en tunne, mutta väittävät hiljaiseksi ja varmatoimiseksi ja on tietääkseni kotimainen. Kehotan miettimään tuon lämpöeristyksen paksuutta. Älä nyt liian paksua tee, omassa on vain vinyyliä ja mahonkigarneeraus eikä näillä vesillä ole ollut koskaan kylmä sisällä. Tulee turhaa painoa, jos teet liian paksun.

Aika hienoa että minä pääsen ekana antamaan tähän kommentteja.

Hienoa että telakkavastaavalla on välähtänyt tällainen idea meidän virtuaaliveneenrakentajien hyödyntämiseksi.

Mielestäni dieseliä on helpompi varastoida kun kaasua, joten itse tekisin lämmityksen dieselillä.

Jos keitintä ei vielä ole, niin keitinkin voisi toimia samalla pottoaineella, joten kaasua ei tarvisi ollenkaan. Pieneen veneeseen voisin kuvitella hankkivani wallaksen lieden ja siihen samalta valmistajalta lämpöpuhallinkannen.

En sitte tiedä kuinka iso toi finn 26 on ja riittääkö tollasessa vehkeessä teho veneen lämmittämiseen. Lisäksi pitää vielä mainita että uutena laite on kallis ja käytettyjen markkinoista en tiedä. joten eipä tämä taidakkaan ehkä olla kovinkaan hyvä idea.

Seuraava kirjoittaja varmasti haukkuu Wallaksen, joten ole hyvä seuraava kirjoitja.

ensin kirjoitti:

Aika hienoa että minä pääsen ekana antamaan tähän kommentteja.

Hienoa että telakkavastaavalla on välähtänyt tällainen idea meidän virtuaaliveneenrakentajien hyödyntämiseksi.

Mielestäni dieseliä on helpompi varastoida kun kaasua, joten itse tekisin lämmityksen dieselillä.

Jos keitintä ei vielä ole, niin keitinkin voisi toimia samalla pottoaineella, joten kaasua ei tarvisi ollenkaan. Pieneen veneeseen voisin kuvitella hankkivani wallaksen lieden ja siihen samalta valmistajalta lämpöpuhallinkannen.

En sitte tiedä kuinka iso toi finn 26 on ja riittääkö tollasessa vehkeessä teho veneen lämmittämiseen. Lisäksi pitää vielä mainita että uutena laite on kallis ja käytettyjen markkinoista en tiedä. joten eipä tämä taidakkaan ehkä olla kovinkaan hyvä idea.

Seuraava kirjoittaja varmasti haukkuu Wallaksen, joten ole hyvä seuraava kirjoitja.

Lue lisää

Ehdinpä minuutin ennen!

Jussi kirjoitti:

Ehdotan, että hankit diselkäyttöisen lämmittimen (Safire, Eberspächer, Webasto) joka ottaa polttoaineen suoraan tankista. Sijoituspaikkana luontevin lienee sitloodassa kannen alla. Savupiipun veto esim. peräpeilin kautta. Termostaatti tulee kajuuttaan. Finnin kokoisessa veneessä riittänee yksi "räppänä" sisällä. Oma 36-jalkaiseni lämpiää (kuumenee) Eberin Airtroncilla ja yhdellä ulostulolla. Safirea en tunne, mutta väittävät hiljaiseksi ja varmatoimiseksi ja on tietääkseni kotimainen. Kehotan miettimään tuon lämpöeristyksen paksuutta. Älä nyt liian paksua tee, omassa on vain vinyyliä ja mahonkigarneeraus eikä näillä vesillä ole ollut koskaan kylmä sisällä. Tulee turhaa painoa, jos teet liian paksun.

Lue lisää

Lämmöneristyksessä ei kannata säästää, jos käyttää koko sesongin hyväkseen painonlisäys on olematon. Tärkeää on eristää myös pinnat, jotka ovat vettä vasten esim. lattiavanereiden alapuolet, punkkien aluset ja lokerot. Merivesihän on tunnetusti kylmää pitkälle kesään.
Yksi ulostulo on liian vähän antaa kyllä ehkä riittästi lämpöä, mutta lämpö jakautuu epätasaisesti. Lämmön ulotuloventtiilit mieluummin säädettävät ja suunnattavat ja sijoitettu lattianrajaan.
Lämmittimen polttoaine sama kuin koneen , jos käytössä kaasuliesi myös kaasu soveltuu edellyttäen riittäviä tiloja kaasupullolle (väh. 5 kg).
Jussin veneessä on varmaan ns. sandwich-rakenne, mikä tietysti vaikuttaa sisäpuolelle asennettavan verhoilun valintaan.

Gasthermin kaasulämmittimestä n. 8 m purjeveneessä. Siis pattereit ja vesikierto.

Vanha takilasi taisi olla Teeminin? Sen oikaiseva momentti lienee huomattavasti alhaisempi kuin Finn 26:n, jolloin rikiin kohdistuvat voimat ovat huomattavasti suuremmat (reivaus myöhemmin). Kannattaa varmistaa joltain mastontekijältä onko mitoitus riittävä. Voit myös itse laskea ostamalla kirjan "Principles in Yacht Design", missä muistaakseeni on laskenta käyty läpi.

Toinen mahdollinen ongelma on rikin purjepinta-alan painotus. Nyt isopurjeesta tulee merkittävästi suurempi suhteessa genuaan kuin alkuperäisessä rikissä. Saattaa tehdä veneestä varsin luovikärkkään ellei asiaa tasapainoteta kölin ja/tai maston sijainnilla.

Joakim kirjoitti:

Vanha takilasi taisi olla Teeminin? Sen oikaiseva momentti lienee huomattavasti alhaisempi kuin Finn 26:n, jolloin rikiin kohdistuvat voimat ovat huomattavasti suuremmat (reivaus myöhemmin). Kannattaa varmistaa joltain mastontekijältä onko mitoitus riittävä. Voit myös itse laskea ostamalla kirjan "Principles in Yacht Design", missä muistaakseeni on laskenta käyty läpi.

Toinen mahdollinen ongelma on rikin purjepinta-alan painotus. Nyt isopurjeesta tulee merkittävästi suurempi suhteessa genuaan kuin alkuperäisessä rikissä. Saattaa tehdä veneestä varsin luovikärkkään ellei asiaa tasapainoteta kölin ja/tai maston sijainnilla.

Lue lisää

Minun MH takiloidulla Finnillä voi purjehtia suht hyvin pelkällä 3 genualla, mutta pelkällä isolla ei yhtään. Eli yhdyn edelliseen puhujaan. Ellet sitten siirrä mastoa eteenpäin.

Finniä on valmistettu aluksi ns. matalalla mh-takilalla, joka jonkin ajan kuluttua korvattiin metriä korkeammalla mh-takilalla ja vielä ennen veneen valmistuksen lopettamista tehtiin myös osatakiloituja vaihtoehtoja.
Avomerikäyttöön mielestäni soveltuu parhaiten mh-takila ja Finnin tapauksessa korkeampi mh-takila.
Matalampi versio on vähän hitaan puoleinen kevyessä tuulessa.
Oletko ollut yhteydessä Finnejä rakentaneeseen telakkaan Kokkolan lähellä Öjassa, osaisivat varmaan antaa hyviä neuvoja?

Virefani kirjoitti:

Finniä on valmistettu aluksi ns. matalalla mh-takilalla, joka jonkin ajan kuluttua korvattiin metriä korkeammalla mh-takilalla ja vielä ennen veneen valmistuksen lopettamista tehtiin myös osatakiloituja vaihtoehtoja.
Avomerikäyttöön mielestäni soveltuu parhaiten mh-takila ja Finnin tapauksessa korkeampi mh-takila.
Matalampi versio on vähän hitaan puoleinen kevyessä tuulessa.
Oletko ollut yhteydessä Finnejä rakentaneeseen telakkaan Kokkolan lähellä Öjassa, osaisivat varmaan antaa hyviä neuvoja?

Lue lisää

Täältä löytyy muutaman Finn 26:n takilamitat: http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/lys/lystodistukset2005.pdf

MH-takiloita näyttää löytyvän P-mitalla 8 ja 8,5 m ja vastaavasti T on korkeammassa 10,3. Huomaa myös, että "fokan alaliikiksi" kutsumasi mitta on Finn 26:ssa J-mitta. Täyskokoisen genuan LP-mitta on 4,8 m eli huomattavasti enemmän kuin sinulla olevassa rikissä.

Varvaslistan voisi tehdä tiikkirimasta esim. n. 30-35 x 40. Luulisi tuon metrihinnan olevan edullisempi.

Tiikista? kirjoitti:

Varvaslistan voisi tehdä tiikkirimasta esim. n. 30-35 x 40. Luulisi tuon metrihinnan olevan edullisempi.

Minulla on teak-lista ja kehotan harkitsemaan. Hyvän nököinen mutta vaatii pientä huoltoa. Jos haluat laitella/siirrellä plokeja niitä ei pysty samalla tavalla käyttämään kuin "perinteistä" varvaslistaa.

jiippi kirjoitti:

Minulla on teak-lista ja kehotan harkitsemaan. Hyvän nököinen mutta vaatii pientä huoltoa. Jos haluat laitella/siirrellä plokeja niitä ei pysty samalla tavalla käyttämään kuin "perinteistä" varvaslistaa.

Lue lisää

Särmäytä hst levystä L profiili ja hitsaa yläreunaan pyörötanko katkohitsillä (muista peitata saumat) reikiä tarpeen mukaan ,tämä yksi vaihtoehto.

Heips,

Kannen ja rungon välisen liitoksen tulisi olla lujempi kuin kumpikin osa erikseen.
Minä tekisin liitokset näin: liimataan kansi "heftiin" oikeaan asentoon oikeaan paikkaan hartsi-täyteainemassalla, kansi tuettuna oikeaan asentoonsa. Kun hartsi on kovettunut vedetään sisäpuolelle pursottaen kunnon makkara samaa massaa ja pyöreäpäisellä lastalla tasoitetaan. Lastan pyöristyksen säde voisi olla vaikka 3-4cm. Kun massa on vähän geeliytynyt voi päälle telata hartstia ja teipata liitos muutamalla kerroksella roving-nauhaa siten että overlappia tulee vaikka vaikka seitsemän-kymmenen senttiä alimpaan kerrokseen ja kapeammat nauhat päälle. Sitten kun em. aineet on sopivasti jämähtänyt voi päälle levittää täyteaine-hartsi-sekoitusta tasoitteeksi. Lopuksi kovetuttua hionta.
Ulkopuolinen sauma pyöristetään sopivalle säteelle ja teippaukset lasilla. Paras lujitemateriaali tähän hommaan ylipäätään on biaksiaalilasi vaikka 600g/m2 painoista.
Hartsina toimii parhaiten epoksi. Epoksi tarttuu erittäin hyvin karhennettuun polysterihartsilaminaattiin.

Lopuksi tasoitus ja maalaus. Voit olla varma että sauma ei petä ja on 100% vesitiivis ikuisesti.

mrv

Ainakin joissakin Infernoissa aikoinaan varvaslistan korvasi 25 millin T-kisko, johon voi tarpeen mukaan sijoitella genoa-vaunuja/ muita vaunuja erilaisille blokeille. Ajattelisi olevan halvempaa kuin tuo 50 e/metri...

Veneen rungon kestävyyteen liittyvissä asioissa ei tinkiminen kannata. Pelkkä liimaus on on suorastaan hengenvaarallista, vaikka nykyliimojen valmistajat lupaavat mitä tahansa.
Huomioi vielä pulttauksen tiheys, jos päädyt johonkin omaan listaratkaisuun. Jalkalistan tarkoitus on toimia myös jalkatukena, estää tavaroiden valuminen mereen ja usein toimia myös kiinnityspisteenä.
Ehdottaisin, että käyt purjehtimassa kovassa tuulessa (esim. 17m/s) päivän lenkin avomerellä mieluummin tietysti rakentamallasi venetyypillä, se antaa hyvän näkemyksen moneen asiaan.

ainakin kannen kiinnityksen suhteen pysyä konservatiivinä. Laminointi väliin, pulttaus läpi ja sisäpuolelle saumaan laminointi.

Hyllyssäni olevassa Ian Nicholsonin (engl. venesuunnittelija/rakentaja) kirjassa Designers notebook sanotaan, että yli 24-jalkaisessa veneessä pitäisi olla ainakin 4 venttiiliä. Kirjoitan tähän englannin kielellä: Whatever construction material is used for a boat it is essential to have adequate ventilation. First there must be at least two good ventilators, one to let the air in, the second to suck it away. In practice even on aboat 24ft overall it pays to fit four vents or more.
Once inside, the air should be encouraged to trickle in and out every locker and corner, collecting errant moisture as it goes. Tässä siis vastaus. Jatkuu: A locker, like the the hull of the boat, must have both an inlet and an outlet for the draught. Likewise it is essential that the bilges behing the lining, under the mattresses have an adequate circulation of air.
As a basic rule it is impossible to have too many slots, holes and gratings for ventilation. It is worth remembering too, that the addition of these air vents is lightening the craft.

Eli siinä vähän tuuletusasiaa. Oma vene täytti juuri 27 vuotta. Tuuletus on toiminut hyvin, kosteutta tai hometta ei ole näkynyt missään. Tietysti joskus aamuisin ikkunoiden sisäpinnat ovat hieman kosteita. Ilma kiertää hyvin koko veneessä. Kriittiset paikat löytynevät tuosta ylläolevasta tekstistä.

Kaappien ja lokeroiden ovien ja luukkujen poisjättö on lähinnä makuasia, jos tavaroiden pysyminen hyllyillä on muuten varmistettu. Kaikkiin ympäristöään kylmempiin pintoihin tiivistyy kosteuutta. Pyri siis eristämään ne.
Kaikkiin lokeroihin ja kaappien oviin riittävät tuuletusreiät yleensä vähintään 2kpl per lokero,jos mahdollista yksi aukko yläreunaan ja toinen alareunaan. Kaikki ulkotilaan johtavat tuuletusaukot on voitava sulkea vesitiiviisti mieluummin sisäpuolelta.
Akkutilan, kaasupullojen ja moottoritilan tuuletuksesta on omat ohjeensa.

puuta kölitukkien sisällä, vaan jotain muuta materiaalia, joka kestää paremmin kosteutta. Tilan mataluuden huomioiden rst-kulmateräs tai T-profiili voisi soveltua , myös esim. uretaanilevystä veistetyt tukit riittävästi laminoituna.
Kölipulttien määrä, koko, aluslevyjen mitat ja sijoittelu on oleellista kölin tuennan kannalta. Ei siis yhteen riviin, vaan pareittain tai siksakkiin.

Virefani kirjoitti:

puuta kölitukkien sisällä, vaan jotain muuta materiaalia, joka kestää paremmin kosteutta. Tilan mataluuden huomioiden rst-kulmateräs tai T-profiili voisi soveltua , myös esim. uretaanilevystä veistetyt tukit riittävästi laminoituna.
Kölipulttien määrä, koko, aluslevyjen mitat ja sijoittelu on oleellista kölin tuennan kannalta. Ei siis yhteen riviin, vaan pareittain tai siksakkiin.

Lue lisää

... joo, älä laita puuta laminaatin sisään, jos sisään pääsee jostain syystä kosteutta, saattaa se tehdä tepposet... Itse käytin polyuretaanilevyä kölitukkiprojektissani, mutta saatuani sen valmiiksi luin vielä paremman niksin: Laminoi vaikkapa autotallin lattialla L-profiilia muutaman mattokerroksen paksuiseksi, leikkaa tästä profiilista tukeille aihiot ja käytä näitä tukkien muodostamiseen( laminoi vaikkapa sentti mattoa näiden päälle kiinnitellessäsi niitä pilssiin). Näin ei tukkeihin tule mitään vettyvää ainetta, vaan niistä tulee täysikuituiset... Pohjalle kannattaa tehdä reiät, jotka yhdistävät "osastot".

Timop! kirjoitti:

... joo, älä laita puuta laminaatin sisään, jos sisään pääsee jostain syystä kosteutta, saattaa se tehdä tepposet... Itse käytin polyuretaanilevyä kölitukkiprojektissani, mutta saatuani sen valmiiksi luin vielä paremman niksin: Laminoi vaikkapa autotallin lattialla L-profiilia muutaman mattokerroksen paksuiseksi, leikkaa tästä profiilista tukeille aihiot ja käytä näitä tukkien muodostamiseen( laminoi vaikkapa sentti mattoa näiden päälle kiinnitellessäsi niitä pilssiin). Näin ei tukkeihin tule mitään vettyvää ainetta, vaan niistä tulee täysikuituiset... Pohjalle kannattaa tehdä reiät, jotka yhdistävät "osastot".

Lue lisää

Eli ei sitten puuta tukkeihin. Tosin tiedän ainakin kaksi vastaavan kokoista venettä joiden tukit ovat puuytimellä, muistaakseni oli tammea. Toisessa tuli kunnon kolahdus ja näin irronneen tukin sisukset. Ei ollut ainakaan siinä vettynyt, puu oli aivan kovaa ja kuivaa. Tuo uretaani ei oikein innosta, ainakin nuo rungosta irtileikaamani jäykisteet olivat masentava näky, ne olivat ymmärtääkseni divinycell-täytteiset ja imeneet vettä kuin sieni. Lieneekö sanatyyppistä aineena kuin polyuretaani. Voisi alkaa kehittelemään ajatusta tuohon suuntaan että ei tule ydintä ollenkaan.

Telakkavastaava kirjoitti:

Eli ei sitten puuta tukkeihin. Tosin tiedän ainakin kaksi vastaavan kokoista venettä joiden tukit ovat puuytimellä, muistaakseni oli tammea. Toisessa tuli kunnon kolahdus ja näin irronneen tukin sisukset. Ei ollut ainakaan siinä vettynyt, puu oli aivan kovaa ja kuivaa. Tuo uretaani ei oikein innosta, ainakin nuo rungosta irtileikaamani jäykisteet olivat masentava näky, ne olivat ymmärtääkseni divinycell-täytteiset ja imeneet vettä kuin sieni. Lieneekö sanatyyppistä aineena kuin polyuretaani. Voisi alkaa kehittelemään ajatusta tuohon suuntaan että ei tule ydintä ollenkaan.

Lue lisää

Ainakaan metallia en uskaltaisi lähteä laittamaan koska silloin pitäisi koko runkorakenne pohjautua teräs tms. kehikon käyttöön ja lujuus ynm. laskennat materiaalivahvuudet jne. esim suuntakuitujen käyttöön joita sinun rungossasi tuskin on.

Finn26:n rakenne on suunniteltu puuydin kölitukeille - arvaan. Se että "keksii" sinne jotain mielestään fiksumpaa voi viedä pöpelikköön ja pahasti.

Kyllä sillä puuytimellä on merkityksensä, puu myös materiaalina joustaa ennen murtumistaan kuten lasikuitukin. Metallit vievät murtokohdat jonnekin palkkien päihin - sinne mikä antaa periksi, ontto rakenne ei sekään vastaa esim. tammiydintä - ei varmasti. Puu antaa tukille joustavuuden ja sitkeyden jota lasikuidulla ei ole.

Älä ala kokeiluihin - kysy ainakin joltakin joka on oikeasti laskenut pistekuormituksia ts. käänny vaikka kotimaisen veistämön puoleen asiassa jota et itse hallitse.

Jos mikä tahansa rakenne suunnitellaan joustavaksi kuten purkkareiden kölituenta - kivilleajossa on. Jos tätä muutetaan joltain kohdin jäykemmäksi siirtää se hajoavan paikan vain toiseen kohtaan ja vaurio voi olla suurempi ja tuhoisampi seurauksiltaan... esim niin suuri vuoto runkoon että vene uppoaa kun alkuperäisen suunnittelun tuloksena olisi kyllä silloinkin tullut korjattavaa mutta ei upottavaa reikää.

Telakkavastaava kirjoitti:

Eli ei sitten puuta tukkeihin. Tosin tiedän ainakin kaksi vastaavan kokoista venettä joiden tukit ovat puuytimellä, muistaakseni oli tammea. Toisessa tuli kunnon kolahdus ja näin irronneen tukin sisukset. Ei ollut ainakaan siinä vettynyt, puu oli aivan kovaa ja kuivaa. Tuo uretaani ei oikein innosta, ainakin nuo rungosta irtileikaamani jäykisteet olivat masentava näky, ne olivat ymmärtääkseni divinycell-täytteiset ja imeneet vettä kuin sieni. Lieneekö sanatyyppistä aineena kuin polyuretaani. Voisi alkaa kehittelemään ajatusta tuohon suuntaan että ei tule ydintä ollenkaan.

Lue lisää

***Divinycell ei ime vettä että tiedoksi vaan!!!!!

likköön kirjoitti:

Ainakaan metallia en uskaltaisi lähteä laittamaan koska silloin pitäisi koko runkorakenne pohjautua teräs tms. kehikon käyttöön ja lujuus ynm. laskennat materiaalivahvuudet jne. esim suuntakuitujen käyttöön joita sinun rungossasi tuskin on.

Finn26:n rakenne on suunniteltu puuydin kölitukeille - arvaan. Se että "keksii" sinne jotain mielestään fiksumpaa voi viedä pöpelikköön ja pahasti.

Kyllä sillä puuytimellä on merkityksensä, puu myös materiaalina joustaa ennen murtumistaan kuten lasikuitukin. Metallit vievät murtokohdat jonnekin palkkien päihin - sinne mikä antaa periksi, ontto rakenne ei sekään vastaa esim. tammiydintä - ei varmasti. Puu antaa tukille joustavuuden ja sitkeyden jota lasikuidulla ei ole.

Älä ala kokeiluihin - kysy ainakin joltakin joka on oikeasti laskenut pistekuormituksia ts. käänny vaikka kotimaisen veistämön puoleen asiassa jota et itse hallitse.

Jos mikä tahansa rakenne suunnitellaan joustavaksi kuten purkkareiden kölituenta - kivilleajossa on. Jos tätä muutetaan joltain kohdin jäykemmäksi siirtää se hajoavan paikan vain toiseen kohtaan ja vaurio voi olla suurempi ja tuhoisampi seurauksiltaan... esim niin suuri vuoto runkoon että vene uppoaa kun alkuperäisen suunnittelun tuloksena olisi kyllä silloinkin tullut korjattavaa mutta ei upottavaa reikää.

Lue lisää

Finnin kölituenta on alkuaan suunniteltu pulttien kohdalle laminoiduille roving-vöille ja pilssilokeroon, jonka etureuna ottaa karilleajossa törmäysvoimia vastaan eli välttämättä kölitukkeja ei edes tarvita. Lattia levyjen alle mahtuu kuitenkin matalat "tukit", jotka jäykistävät pohjaa ja toimivat kiinnitysalustoina.
Yleinen virhekäsitys on, että Finnin köli roikkuu suoraan veneen pohjasta.
Pohjaan laminoidut puutukit yms toimivat lähinnä laminointialustoina. Laminoinnin on tarkoitus jakaa iskun aiheuttamat kuormat laajemmalle.
Puu vaikka olisikin tammea ei ole oikea materiaali tähän paikkaan.

Virefani kirjoitti:

Finnin kölituenta on alkuaan suunniteltu pulttien kohdalle laminoiduille roving-vöille ja pilssilokeroon, jonka etureuna ottaa karilleajossa törmäysvoimia vastaan eli välttämättä kölitukkeja ei edes tarvita. Lattia levyjen alle mahtuu kuitenkin matalat "tukit", jotka jäykistävät pohjaa ja toimivat kiinnitysalustoina.
Yleinen virhekäsitys on, että Finnin köli roikkuu suoraan veneen pohjasta.
Pohjaan laminoidut puutukit yms toimivat lähinnä laminointialustoina. Laminoinnin on tarkoitus jakaa iskun aiheuttamat kuormat laajemmalle.
Puu vaikka olisikin tammea ei ole oikea materiaali tähän paikkaan.

Lue lisää

Finn-26.siin on lisätty jälkikäteen tukit jos niitä ei tarvitse ollenkaan?

moniin kirjoitti:

Finn-26.siin on lisätty jälkikäteen tukit jos niitä ei tarvitse ollenkaan?

Olisiko kasarilla uskottu tuohon lasikuitu-ihmeaineeseen liikaa, ja näin jätettiin tukit laittamatta. Ajan (ja pohjakosketusten) myötä laminaatti kuitenkin saattaa pehmetä ja köli alkaa heilumaan.

Tuosta väliaineesta vielä: Mielestäni tukeista tulee laminoida niin vahvat, että väliaine toimii vain "alustana/ muottina" noita tukkeja laminoidessa. Toki rauta taitaa olla vähän liikaa. Toisia polyuretaaneja (Divinycelliä, airexia tms. ) pidetään vettä imemättöminä, mutta ainakin puheiden perusteella nekin pidemmässä kosketuksessa veden kanssa alkavat vettymään. Melko nopsaan yleensä täysin kerrosrakenteisten veneiden omistajat nostavat veneensä ylös jorpakosta pohjakosketuksen jälkeen.

Peräaalto kirjoitti:

***Divinycell ei ime vettä että tiedoksi vaan!!!!!

oli veneessä kölitukkien ytimenä ainetta jota remonttimies sanoi divinycelliksi. Tuli hiukan kolisteltua, tuli railoja ja vesi pääsi tuohon aineeseen. Oli imenyt vettä . Voi olla että aineen koostumus myötä muuttuu, näytti hauraalta.

Peräaalto kirjoitti:

***Divinycell ei ime vettä että tiedoksi vaan!!!!!

Divinycell ei sinällään ime vettä, mutta rungon laminointikerroksena käytettäessä divinycell-levy sahataan toiselta puolelta ruutukuvioon, näin levy saadaan taipumaan rungon muotoihin. Laminointityön huolellisuudesta riippuen nämä sahausurat sitten menevät enemmän tai vähemmän täyteen hartsia.
Pintarakenteen murruttua tai huonosti tiivistetyistä läpimenoista saattaa vettä päästä divinycellissä oleviin sahausuriin. Vuosien mittaan vesi sitten voi aiheuttaa delaminointia.

Timop! kirjoitti:

Olisiko kasarilla uskottu tuohon lasikuitu-ihmeaineeseen liikaa, ja näin jätettiin tukit laittamatta. Ajan (ja pohjakosketusten) myötä laminaatti kuitenkin saattaa pehmetä ja köli alkaa heilumaan.

Tuosta väliaineesta vielä: Mielestäni tukeista tulee laminoida niin vahvat, että väliaine toimii vain "alustana/ muottina" noita tukkeja laminoidessa. Toki rauta taitaa olla vähän liikaa. Toisia polyuretaaneja (Divinycelliä, airexia tms. ) pidetään vettä imemättöminä, mutta ainakin puheiden perusteella nekin pidemmässä kosketuksessa veden kanssa alkavat vettymään. Melko nopsaan yleensä täysin kerrosrakenteisten veneiden omistajat nostavat veneensä ylös jorpakosta pohjakosketuksen jälkeen.

Lue lisää

veneet nostetaan mahdollisimman pian vedestä, jos pohjalaminointi on rikkoontunut. Rikkoontunut laminaatti imee vettä.
Täysin kerrosrakenteisia veneitä tuskin on ainakaan teollisesti valmistetuissa veneissä. Kerrosrakenne alkaa yleensä vesilinjan yläpuolelta. Niin, että en oikein ymmärrä miksi "kerrosrakenteiset" veneet nostettaisiin vedestä sen nopeammin kuin "umpilaminoidut".

Virefani kirjoitti:

veneet nostetaan mahdollisimman pian vedestä, jos pohjalaminointi on rikkoontunut. Rikkoontunut laminaatti imee vettä.
Täysin kerrosrakenteisia veneitä tuskin on ainakaan teollisesti valmistetuissa veneissä. Kerrosrakenne alkaa yleensä vesilinjan yläpuolelta. Niin, että en oikein ymmärrä miksi "kerrosrakenteiset" veneet nostettaisiin vedestä sen nopeammin kuin "umpilaminoidut".

Lue lisää

Virefani: "Täysin kerrosrakenteisia veneitä tuskin on ainakaan teollisesti valmistetuissa veneissä. Kerrosrakenne alkaa yleensä vesilinjan yläpuolelta."

Ainakin X 79 taisi olla tuollainen täysi-airex-konstruktio, olisiko Tanskassa käytetty yleisestikin noissa kevyemmän pään vehkeissä... : http://groups.msn.com/X79/general.msnw?action=get_message&mview=0&ID_Message=391&LastModified=4675471056328092015

Nykyään taitaa kerrosrakenteiset veneet tosiaan olla tehty siten, että vesilinjan alapuoli on täyslaminaattia.

No, Finn taitaa olla kuitenkin umpilaminaattia...

Timop! kirjoitti:

Virefani: "Täysin kerrosrakenteisia veneitä tuskin on ainakaan teollisesti valmistetuissa veneissä. Kerrosrakenne alkaa yleensä vesilinjan yläpuolelta."

Ainakin X 79 taisi olla tuollainen täysi-airex-konstruktio, olisiko Tanskassa käytetty yleisestikin noissa kevyemmän pään vehkeissä... : http://groups.msn.com/X79/general.msnw?action=get_message&mview=0&ID_Message=391&LastModified=4675471056328092015

Nykyään taitaa kerrosrakenteiset veneet tosiaan olla tehty siten, että vesilinjan alapuoli on täyslaminaattia.

No, Finn taitaa olla kuitenkin umpilaminaattia...

Lue lisää

Ainakin MAXI 1100 ja 1300 on tehty kokonaan kerrosrakenteisena, tosin kölialue on umpilaminaattia. Tästä oli juttukin jossain lehdessä, jossa kehuivat uusien materiaalien mahdollistavan tuon. MAXI 1050:ssa taas on perinteinen vain hiukan vesilinjan alle ulottuva kerrosrakenne.

Tässä Maxi 1100:n spekseistä:
http://www.maxiyachts.com/DownloadsLayout1.aspx?p=016adae9-b747-4655-98ad-2bb5fea44858

A sandwich laminate made of 20mm PVC core is used all through the hull. Multi-axial stitched roving & chopped
strand mat is used as reinforcement with uni-directional glass in high load areas. The keel area is a solid laminate as well as the laminate around major through
hull fittings. Smaller through hulls have the edges of the sandwich treated with a sealer.

Virefani kirjoitti:

Divinycell ei sinällään ime vettä, mutta rungon laminointikerroksena käytettäessä divinycell-levy sahataan toiselta puolelta ruutukuvioon, näin levy saadaan taipumaan rungon muotoihin. Laminointityön huolellisuudesta riippuen nämä sahausurat sitten menevät enemmän tai vähemmän täyteen hartsia.
Pintarakenteen murruttua tai huonosti tiivistetyistä läpimenoista saattaa vettä päästä divinycellissä oleviin sahausuriin. Vuosien mittaan vesi sitten voi aiheuttaa delaminointia.

Lue lisää

***Kyllä näin on!Onpa kiva että tulee kerrankin asiallisia kommentteja,eikä aina niitä "MUTU" juttuja ja noita Bavaria höpötyksiä.

Peräaalto kirjoitti:

***Kyllä näin on!Onpa kiva että tulee kerrankin asiallisia kommentteja,eikä aina niitä "MUTU" juttuja ja noita Bavaria höpötyksiä.

Näitä juttuja lukiessa kyllä on lujitemuovin kanssa ongelmia.

Fe 52D kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa kyllä on lujitemuovin kanssa ongelmia.

Toista se on rrrrautapuolella: lisätään vain rautaa kun järki loppuu tai ruoste syö pläkkipellit puhki

AMg kirjoitti:

Toista se on rrrrautapuolella: lisätään vain rautaa kun järki loppuu tai ruoste syö pläkkipellit puhki

Kaverini paatti vm.1897 ,alkuperäisessä levyssä ? Itselläni tosin nyt "kuttaperkkaa" en tiedä kauanko !

Fe 52D kirjoitti:

Näitä juttuja lukiessa kyllä on lujitemuovin kanssa ongelmia.

Työelämässä olen ollut metallihommia tekemässä aika monta vuotta. Voisin kertoa teräksenkin ongelmista aika paljon mutta sitä varten kannattaisi aloittaa varmaan oma keskustelu. En koe lujitemuovia ongelmaksi verrattuna teräkseen, se on ainakin näihin pieniin veneisiin ihan käyttökelpoinen materiaali. Kuten teräksellä, niin myös kuttaperkalla on omat hyvät ja huonot puolensa, niiden kanssa on vain tultava toimeen.

Albin expressin sivuilta löytyy hyviä kölitukin teko ohjeita.Itse en laittaisi mitään materiaalia kölitukin sisään. Kölitukin muotit voi esim. laminoida vahatun pinnanpäällä lasikuidusta. Silloin ei ole vaaraa että aine imee vettä, vaikka kyllähän lasikuitukin vettä imee.